Mankbyssä kaivetaan jälleen – vuosien uurastuksen tuloksena tutkittavaa kuin tarjottimella

Muutaman päivän ajan on pelkkojen eli kaivauslastojen kilinä taas kaikunut Espoon kartanon metsässä. Mankbyn keskiaikaista kylätonttia kaivetaan jo kuudentena kesänä peräkkäin. Tänä vuonna odotukset ovat korkealla. Nyt kerätään vuosien pitkäjänteisen ja kärsivällisen työn hedelmiä.
Tänä vuonna on tarkoitus saattaa päätökseen kylätontin keskellä olevien isojen alueiden kaivaukset. Continue reading

Sosiaalinen Mooren laki

Samuli Siltanen raportoi Cambridgen kuumimmat matemaatikkojuorut

Ystäväni ja kollegani Matti Lassaksen kanssa julistamme usein nähneemme kaikki tutkijahörhöilyt ja kulttuuritörmäykset, joita kansainvälisellä tiede-elämällä on tarjota. Kerta toisensa jälkeen pääsemme silti kartuttamaan tarinakokoelmaamme. Alan jo uskoa, että kyseessä on sosiaalinen versio Mooren laista: tieteilijöiden käytöksen epäsovinnaisuus kaksinkertaistuu vuosittain.

Kokoan alle muutaman käytösnäytteen Cambridgesta. Continue reading

Reissukämpän yksinäisyyden torjunta

Samuli Siltanen raportoi Cambridgen kuumimmat hämähäkkijuorut

Lapsikin tietää, että Amerikassa pitää katsoa rahojensa perään, ja minäkin nyt. Väitöskirjaa tehdessäni vierailin kolme kuukautta Rensselaer Polytechnic Institutessa. Asuin jatko-opiskelijakommuunissa lukottomassa huoneessa, ja joku pölli vuokrarahat pöytälaatikostani! Poliisi marssi taloon teleskooppipamppu pistooliin kolisten ja totesi: “Näyttää sisäpiirin hommalta.”

Mietin, oliko syypää vaisu intialainen, playboy-intialainen, hajamielinen turkkilainen vai keski-ikäinen idealistijenkki. Continue reading

College – muutakin kuin paita

Samuli Siltanen raportoi Cambridgen kuumimmat matemaatikkojuorut

Cambridgessa ei voi välttyä törmäämästä “collegeen”, ei käsitteenä eikä kiviseinänä. Niitä on kaikkiaan 31 kappaletta, ja niiden rakennukset ja tilukset peittävät leijonanosan kaupungin kartasta. Collegeilla on omia venevalkamia, asuntoloita, ravintoloita, ruohokenttiä, urheilukerhoja, opintopiirejä ja ties mitä. Nimet ovat pönäköitä: Churchill College, Darwin College, Gonville & Caius College, New Hall, Sidney Sussex College, Queens’ College. Yllä on kuva vanhimman collegen, vuonna 1284 perustetun Peterhousen sisäpihalta. Continue reading

Raskaan sarjan leirikoulu

Samuli Siltanen raportoi Cambridgen kuumimmat matemaatikkojuorut

Talon nimi on lainattu suurmammutti Isaac Newtonilta, tuolta matematiikan Steve Jobsilta, joka tunnettiin äksystä luonteestaan ja jonka tuotokset ovat nykypäivän lukiolaisellekin välttämättömiä. (Siis derivaatta, ei iPad!) Alan Turingin, Paul Diracin ja James Clerk Maxwellin haamut kurkkivat nurkissa, ja naapuritalon käytävällä ajelee sähköpyörätuolillaan Stephen Hawking. Saappaanheiton kantaman sisällä on ansaittu kaikkiaan 89 Nobel-palkintoa. Continue reading

Afrikkalaisia rytmejä

Kävellessäni Wundanyissa jalkapallokentän ohi, pysähdyin katselemaan koulun poikien joukkueen treenejä – tai oikeammin treenit pysäyttivät minut katsomaan niitä. Tekniikkavalmennuksen tai strategian läpikäymisen sijaan koko joukkue nimittäin juoksi tanssien täsmälleen samassa tahdissa rivissä kentän ympäri, kuin parhaatkin cheerleaderit – sillä erotuksella, että osalla joukkueen jäsenistä ei näyttänyt olevan edes pelikenkiä. Joka tapauksessa, selvittyäni hämmennyksestä ja tarkistettuani, että siinä todellakin oli jalkapallojoukkue harjoittelemassa, en voinut kuin hymähtää taas yhtä tapausta tottuneempana afrikkalaiseen rytmiin. Se ei ollut nimittäin ensimmäinen kerta, kun afrikkalainen tapa yhdistää rytmi mihin tahansa muuhun toimeen saa suomalaisen, perämetsien hiljaisuudessa varttuneen tönkkölantion hämmentymään. Continue reading

Sinäkö mukana arkeologisella kaivauksella?

Arkeologia on monella tapaa kummajainen tieteiden joukossa. Se kuuluu humanistisiin tieteisiin, mutta viime vuosisadan jälkipuolella ala otti monta askelta luonnontieteitä kohden. Osa arkeologian menetelmistä ja erityisesti analyyseistä on puhdasta luonnontiedettä. Arkeologia on kummajainen myös siksi, että toisin kuin lähes kaikissa muissa tieteissä maallikoillekin tarjotaan mahdollisuuksia osallistua tutkimukseen. Arkeologiset kenttätyökurssit ja harrastajakaivaukset ovat olleet Suomessa jokakesäistä arkipäivää yli 20 vuoden ajan. Tarkkaavaiselle harrastajalle on vuosittain löytynyt ainakin yksi kurssi jossain päin Suomea.
Eräänlainen arkeologiabuumi alkoi 1980-luvun alussa Indiana Jones -elokuvien myötä. Arkeologiasta luotiin jännittävä kuva, tutkijan arkea kuvattiin seikkailuksi. Tämän kuvan mukaan arkeologia oli modernia tieteen tutkimusretkeilyä. Aivan tuollaista arki ei toki ole, mutta eräänlaista tutkimusretkeilyä kyllä. Koskaan ei etukäteen tiedä, mitä seuraava lastan raapaisu paljastaa esiin – ei myöskään sitä, mitä inventoiva arkeologi maastosta löytää.

Tuokiokuva kesän 2010 kaivauskurssilta

Myös Mankbyssä harrastajilla on vuosittain ollut mahdollisuus osallistua kaivauksiin. Aluksi Espoon kaupunginmuseo järjesti viikon kursseja harrastaja-arkeologeille. Viime ja tänä vuonna kurssien järjestämisestä on vastannut Hangö Sommaruni eli Hangon kesäyliopisto. Kesällä 2011 kursseja on kesäkuun kolmella ensimmäisellä viikolla. Ainakin muutama päivä sitten niillä oli tilaa … eli jos arkeologin arki ja kaivaus keskiaikaisella kylätontilla kiinnostaa, käy pikaisesti kesäyliopiston kotisivuilla ilmoittautumassa ( http://www.hangosommaruni.fi/content/view/203/1/ ). Vielä ehtii mukaan! Ilmoittautuminen on periaatteessa ruotsiksi, koska kyse on ruotsinkielisen kesäyliopiston opetuksesta, mutta mukaan mahtuvat kaikki halukkaat kielestä riippumatta. Itse kaivauksella puhutaan molempia kotimaisia kieliä ja 2000-luvun kansainvälisen maailman lingua francaa eli englantia. Tervetuloa tutkimusretkelle!

Palmun alla: Missä voi elää?

Tutkijan ammatti jos mikä on sellainen, että valmius muuttaa työn perässä voi nopeuttaa uralla etenemistä merkittävästi. Pienellä alalla Suomessa ei riitä tutkijatason paikkoja, joko ollenkaan tai ainakaan kaikille.

Meidän perheemme tuntuu astuneen lopullisesti aikaan, jossa työtä etsitään periaatteessa koko maailmasta. Vaikka tulisimme Suomeen, ”maailma” kangastelisi silti taustalla kutkuttavine mahdollisuuksineen. Tästä avautuu monia kipeitäkin pohdintoja: Continue reading

Palmun alla: Kolmen kerroksen palkat

Aiemmin tänä keväänä Saudi-Arabian kuningas lahjoi yliopiston leivissä olevia saudeja ylimääräisellä kahden kuukauden palkalla. Eleellä juhlistettiin kuninkaan paluuta kotimaahan, kun hän oli käynyt hoidattamassa selkävaivojaan. Epäilemättä asia liittyi myös arabikevään rauhattomuuksiin, joiden ei haluttu leviävän tänne. Continue reading