Tutkijan ammatti jos mikä on sellainen, että valmius muuttaa työn perässä voi nopeuttaa uralla etenemistä merkittävästi. Pienellä alalla Suomessa ei riitä tutkijatason paikkoja, joko ollenkaan tai ainakaan kaikille.
Meidän perheemme tuntuu astuneen lopullisesti aikaan, jossa työtä etsitään periaatteessa koko maailmasta. Vaikka tulisimme Suomeen, ”maailma” kangastelisi silti taustalla kutkuttavine mahdollisuuksineen. Tästä avautuu monia kipeitäkin pohdintoja: Continue reading
Yllätyksekseni tämänkaltaisella tutkimusasemallakin voi tulla yksinäinen olo. Kun on ainoa, joka ei ole amerikkalainen tai malagassi, tulee vähän väliintippujaolo. Amerikkalaisten tylsä piirre on se, että he usein unohtuvat puhumaan elämästä Amerikassa – ulkopuolisen on vaikea tulla mukaan keskusteluun. Esimerkiksi eräänä päivänä he muistelivat, että missä viidakossa he ovat viimeksi viettäneet Thanksgiving-juhlaansa. Epätoivoinen yritys osallistua keskusteluun muistelemalla, missä olen viettänyt juhannusta, ei oikein ottanut tulta alleen. Continue reading
Hitaus. Se on ensimmäinen substantiivi, joka minulle tule mieleen sanaparista Burkina Faso. Heti perään seuraavat aurinko ja kuumuus. Mutta siis hitaus peittoaa nämä kaksi tunnetumpaa määrettä.
Elän, toimin ja teen tutkimusta Burkina Fasossa, au Pays des Hommes Intègres, Kunniallisten Ihmisten Maassa. Kunniallisuuteen sisällytetään mm. perusteellinen tervehtiminen (ainakin 1 min/ henkilö), hyvin perustellun myöhästymisen empaattinen hyväksyminen, puheenvuoron antaminen jokaiselle vaikka asiasisältö olisi likimain sama. Hitaus on suorastaan hyve. Continue reading