Palmun alla: Kohtuullisen mittainen hame

Sain meiliä yliopistomme henkilöstöosastolta. Se alkoi varovasti ”monet meistä ovat Saudi-Arabiassa ensimmäistä kertaa”. O-ou, ajattelin.

Viestissä muistutettiin, millainen pukeutuminen ja käytös on kampuksella sopivaa. Paikalliskulttuuriin kuuluvien kaapujen lisäksi hyväksyttäviä ovat miehillä pitkät housut ja kaulukselliset paidat, naisilla puolestaan hihalliset yläosat, housut ja ”kohtuullisen mittaiset hameet”. Lue loppuun

Kaskuja Kapista: Pelon ilmapiiri

Kotona Suomessa on kivaa ja turvallista.

Kun sanoimme että olemme menossa Etelä-Afrikkaan, ensimmäinen reaktio oli yleensä: ”miten uskallatte, eikö siellä ole hurjan vaarallista, tosi paljon rikollisuutta ja kaikkea?”

Etelä-Afrikka on yksi maailman rikollisimmista maista. Etenkin väkivaltarikokset ovat yliedustettuina rikostilastoissa. Sanotaan, että on todennäköisempää, että eteläafrikkalainen tyttö tulee raiskatuksi kuin oppii lukemaan.

Lue loppuun

Palmun alla: Jäähyväiset viholliskuville

Suomen eduskuntavaalien alla jäin miettimään Hesarin uutista, jonka mukaan perussuomalainen kansanedustajaehdokas pelotteli helsinkiläisiä tekaistuilla moskeijatyömaakylteillä.

Uutisessa on montakin kuohuttavaa ulottuvuutta, mutta itse mietin, miksi islamin väläyttäminen koetaan erityisen pelottavana. Käsite on niin voimakas, että ehdokkaan kannattaa ryhtyä kylttitempaukseen ja lehti saa uutiseensa herkullisen vastakkainasettelun. Kyse on äärimmäisen syvistä ennakkoluuloista ja stereotypioista.

Huijari käytti tempauksissa osin arabiankielistä tekstiä, ilmeisesti vahvistamaan vierautta ja pelottavuutta. Lue loppuun

Kaskuja Kapista: Puhetta aidsista

Ylihuomenna matkustamme takaisin kotiin. Vaikka syksy on tulossa Etelä-Afrikkaan, ovat säät täällä olleet vielä varsin helteiset. Sipoossa on kuulemma vielä yli puoli metriä lunta.

Tämä oli toinen matkani Kapkaupunkiin. Ensimmäisellä kerralla halusin selvittää, oliko suunnittelemani lähestymistapa ylipäätään mahdollinen.

Lue loppuun

Taitan sisalplantaasit tarvitsevat maata

 

Kukkivan sisalin taustalla ovat Taitavuoret (Kuva: P. Pellikka).

Tsavon tasangoilta 600 metrin korkeudesta yli kahteen kilometriin kohoavat Taitavuoret ovat merkittävä ekosysteemipalvelu jo itsessään. Suurin osa piirikunnan väestöstä, 150 000 henkeä, on ahtautunut 600 neliökilometrin kokoiselle alueelle harjoittamaan tuottoisaa maataloutta, joka oman porukan lisäksi ruokkii laajempaakin aluetta. Tomaattia ja kaalia viedään rannikolle Mombasaan asti. Ympäröivällä tasangolla kasvatetaan kuitukasvi sisalia.

Lue loppuun

Palmun alla: Kun öljyrahat loppuvat

Öljyn hinta on ollut nousussa, mutta maailman suurin öljynviejämaa Saudi-Arabia kurkottaa jo öljyn jälkeiseen aikaan. Maassa on meneillään lukuisia projekteja elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi ja työn takaamiseksi valtavalle saudinuorisolle. Saudi-Arabian väestöstä yli puolet on alle 25-vuotiaita.

Osa tulevaisuusprojektia on kotiyliopistomme KAUST. Lue loppuun

Kaskuja Kapista: Taksilakko

Viime viikolla kenttätyönteostani ei oikein tullut mitään. En päässyt suorituspaikalle, kun taksilakko lamautti lähes kaiken liikenteen townshipeihin ja townshipeista.

Hyvin suuri osa liikenteestä townshipien ja muun Kapkaupungin välillä toimii taksien välityksellä. Taksit eivät ole vanhoja tai uusia henkilöautoja, vaan tavallisia, valkoisiksi maalattuja pakettiautoja, joihin sovitetaan kerrallaan kevyesti yli kymmenen matkustajaa. Lue loppuun

Palmun alla: Luennon jälkeen rukoilemaan

Ennen muuttoa Saudi-Arabiaan mietin paljon, miten uskonto vaikuttaa täällä jokapäiväiseen elämään. Saudi-Arabia on täysin islamilainen valtio, jossa kantaväestön ei ole sallittua kuulua muuhun uskontokuntaan (eikä muidenkaan ilmaista muita uskontojaan vapaasti).

Kampuksella islam näkyy ensinnäkin moskeijoina. Rukouskutsun kuuluessa halukkaat menevät rukoilemaan, mutta muut toiminnot jatkuvat suhteellisen normaalisti. Lue loppuun

Kaskuja Kapista: Ihmeparannus!

Asuinpaikkamme lähellä on Masiphumelele-niminen township. Se on erittäin pieni townshipiksi. Siellä asuu vain noin reilut kolmekymmentä tuhatta ihmistä.

Juuri pienuutensa tähden moni kansalaisjärjestö on aloittanut hankkeensa Masiphumelelessa. Pienessä yhteisössä on mahdollista saada homma toimimaan paremmin, ja tuloksia on helpompi arvioida. Sen jälkeen toimintamallin voi viedä muualle.

Saman on ymmärtänyt muuan yritteliäs vapaakirkkopastori. Lue loppuun

Kaskuja Kapista: Klinikka

Kenttätyömatkani alussa murehdin sitä, etten oikein saanut mitään irti miehistä. Kun halusin puhua aidsista heidän kanssaan, he vaikenivat. Varsinkin, jos naisia oli lähettyvillä.

Joka maanantaiaamu ajan noin tunnin matkan Khayelitshaan. Siellä on seudun, joidenkin mukaan jopa Etelä-Afrikan, ainoa vain miehille tarkoitettu hiv- ja sukupuolitautiklinikka.

Lue loppuun