Viimeinen virallinen monialaiseen harjoitteluun liittyvä opetustunti päättyi noin 1,5 tuntia sitten. Tajuntaan asti ei ole vielä iskostunut, että seitsemän viikon hektinen työrupeama on ihan oikeasti päättymässä. 60 opetettua tuntia, 30 seurattu tuntia, yli 30 luentoa/ryhmänohjausta ja lukematon määrä suunnittelua sekä tuntien valmistelua. Huomenna vietämme vielä läksiäistunnin luokkamme kanssa.
Harjoittelun aikana tunneskaala on sahattu laidasta laitaan moneen otteeseen ja univelkaa on kerätty Suomen valtiollisen budjettialijäämän verran. Se velka on käytetty menestyksekkäästi taistellen ja urheillen Viikin norssin tantereilla.
Mukaan matkalta on tarttunut todella paljon käytännön osaamista, organisointitaitoja, didaktisia vinkkejä ja roppakaupalla ainutlaatuisia ja ihania muistoja. Näistä asioista ammennamme varmasti tietoja, taitoja ja osaamista tulevassa elämässämme.
Vaikka harjoittelujakso on ollut meille todella raskas, olemme selvinneet siitä mielestämme kunnialla. Siitä ei kuulu kiitos pelkästään meille. Olemme kokeneet olevamme etuoikeutettuja saadessamme työskennellä luokassa, jonka ilmapiiri ja yhteishenki ovat vailla vertaa. Oppilaiden aito ja lämminhenkinen vastaanotto on saanut vaikeinakin päivinä hymyn 4A-luokan praktikanttien huulille.
Kun mietimme harjoittelumme pääluotsaajaa, luokkamme lehtoria Anjaa, emme hetkeäkään ihmettele, miksi luokan ilmapiiri on niin lämminhenkinen ja turvallinen. Anjalta olemme saaneet ihmisläheistä, kannustavaa sekä täydellisen asiantuntevaa palautetta ja ohjausta. Emme olisi voineet kuvitella parempaa luokkaa tai ohjaajaa matkallamme omaan opettajuuteemme.
KIITOS ANJA JA 4A-LUOKKA!
-Pyry ja Retu
“Kun mietimme harjoittelumme pääluotsaajaa, luokkamme lehtoria Anjaa, emme hetkeäkään ihmettele, miksi luokan ilmapiiri on niin lämminhenkinen ja turvallinen. Anjalta olemme saaneet ihmisläheistä, kannustavaa sekä täydellisen asiantuntevaa palautetta ja ohjausta. Emme olisi voineet kuvitella parempaa luokkaa tai ohjaajaa matkallamme omaan opettajuuteemme.”
Kauniimmin Pyry ja Retu eivät voi ohjaajaansa Anjaa kiittää. Lähes 40 vuottaa opetusharjoittelijoiden ohjaajana toimineena olen sitä mieltä, että tässä palautteessa kiteytyy opettajuuden olemus: YHTEISÖLLISYYS. Sen tärkeyttä korostaa myös tiedekuntamme dekaani Patrik Scheinin tämän lehden haastattelussa.
Opettajan ammatti oli pitkään yksinäisen autonomisen opettajan työtä. Kansankynttilät joutuivat entisinä aikoina latua avaamaan korpeen. Tämä ajatus ei enää omana aikanamme ole hyvä asia . Yksinään puurtava opettaja tarvitsee professionaalisesti keskustelevan kumppanin ja työyhteisön.
Tiedekuntamme tavoitteena oleva tutkiva opettaja ei ole mitään, jos hänellä ei ole kumppaninaan toista samanlaista opettajaa. Harjoittelukoulujen tulee antaa elävä malli “learning community”-ajattelusta. Koulun tulee yhteisönä olla jatkuvasti yhdessä opiskeleva oppiva organisaatio.
Kiitos YLIOPISTO-lehdelle hienosta artikkelista ja oivalluksesta, että opettajan ammatti on nimenomaan akateemisen intelligentti ammatti, jossa esimerkiksi ainennopettajana toimivan historianmaisterin intelligenssi ei mihinkään katoa vaan jalostuu ja luokanopettajan KM-tutkinto yhteiskunnallisesti tärkeä akateeminen tutkinto.
Sinikka Sahi
Historian lehtori( Emer.)
Helsingin normaalilyseo