Lumi peittää Raaseporin linnan ympäristöineen. Kaivausalueet on täytetty jo viikkoja sitten. Syyskesän kiivas kuhina on takana. Linnanmalmin kaivaus täytti odotukset. Nyt tiedämme paljon enemmän linnan keskiaikaisesta yhteydestä mantereelle. Malmi ei kuitenkaan ollut ainoa paikka, jota Raaseporin ympäristössä viime kesänä kaivettiin. Ei suinkaan – onhan kyseessä projekti, jossa selvitetään kokonaisvaltaisesti keskiaikaan liittyviä jäänteitä linnan lähialueella.
Malmin itäosassa on kukkula, Häggkullen, jossa on pitkään tiedetty olevan raunioita. Paikkakuntalaiset kertovat, että siellä on ollut linnan kirkko, minkä vuoksi kumpareen läheisyydessä piti käyttäytyä siivosti. Nyt kumparetta peitti tiheä ryteikkö, joka onneksi saatiin raivattua. Alta paljastui laaja kuopanne, jota epäiltiin tiiliuuniksi tai kellariksi. Ollin johdolla kuopannetta tutkittiin kolmen viikon ajan, mutta kaivausten päättyessä jouduimme toteamaan, että melkein tuli haukattua liian iso pala. Kuopanne osoittautui ison rakennuksen perustaksi. Löytöjen ansiosta tiedämme, että rakenne on linnan ajalta eli viimeistään 1500-luvulta. Kapeat koeojamme eivät riittäneet tämän elokuussa Vargborgiksi ristityn rakenteen pohjalle pääsemiseksi. Vajaan puolentoista metrin syvyydessä oli pakko ottaa järki käteen ja lopettaa kaivaminen tältä erää. Paikalle on tultava uudestaan isommin resurssein. Vasta tällöin saamme varmistettua onko kumpareen kätköissä kivillä täytetty keskiaikainen kellari vai peräti kivirakennuksen alakerta.
Toinen tutkimusryhmämme avasi Henkan johdolla pitkiä kapeita koeojia Malmenin pohjoispuolelle Grönborg-nimisen torpan pelloille. Laajat alueet osoittautuivat olevan vailla linnan aikaan liittyviä aktiviteetteja. Tulos on hyvin tärkeä, kun hahmotellaan linnan suhdetta ympäristöönsä. Idässä laajojen lähes steriilien alueiden lomassa oli kuitenkin monta yksittäistä muinaisjäännöstä kuten torpan alapuolisen rinteen keskiaikaisten rakennusten kevyet perustukset ja alueen itäosan notkelman palaneen puurakennuksen jäänteet.
Yllättävintä Grönborgin puolella oli pellon alavimmalta kohdalta peltomullan alta paljastunut suo – ja sen alla piillyt puiden sekamelska. Paikka on keskiajalla ollut lähes merenpinnan tasossa, ja kyse on luultavasti rannan kaatuneesta aidasta tai kosteikon pohjalle kulkemisen helpottamiseksi tuoduista puista. Olipa joukossa yksi puoliksi palanut salvottu hirsikin! Siitä saamme toivon mukaan puulustoajoituksen, joka antaa viitteitä koko rakennelman iästä.
Löytöjä Grönborgin puolella oli niukasti, mutta joukossa oli joitain melkoisia helmiä. Kangaskauppa oli keskiajalla tarkoin säädeltyä. Niinpä vientiin suunnatut kangaspakat oli varustettava tarkastussinetein. Useita tällaisia ns. lyijyplombeja löytyi Grönborgin pellolta. Osa niistä on muistoja hollantilaisessa Deventerin kaupungissa kudottujen villakankaiden tiestä Raaseporiin. Plombien ohella paikalta löytyi lyijypitoinen kannun tms. kahva tai nuppi, joka esittää keskiaikaiseen asuun pukeutunutta ihmistä. Figuuri on oiva esimerkki ajan groteskista huumorista, sillä siinä kuvattu hahmo istuu tarpeilleen kyykistyneenä.
Raaseporin linnan edustalla on ollut mestauspaikka Galgbacken. Tunnetuimmat siellä mestatut eli linnanpäällikkö Nils Eskilinpoika Banér ja kuningas Kristian II:n sanansaattajana tietämättään omaa kuolemantuomiotaan kantanut piispa Hemming Gadh, jotka mestattiin joulukuussa 1520, ovat varmastikin päätyneet oikealle kirkkomaalle. Sen sijaan vuosikymmenien aikana hirtetyt rikolliset haudattiin tavan mukaan mestauspaikalle. Tällaisia hautoja yritimme etsiä, mutta tulokset jäivät laihoiksi.
Itse linnaa on kunnostettu ja tutkittu jo 1890-luvulta alkaen, ja valitettavasti mm. päälinnassa olleet maamassat on jo vuosikymmeniä sitten viety lähes tutkimatta pois. Esilinnojen alueella linnan aikaan liittyviä kerroksia on sen sijaan säilynyt, mutta on vaikea sanoa kuinka paljon. Tämän vuoksi käytimme paikalla maatutkaa, jonka avulla saatiin viitteitä kerrosten paksuudesta. Nykyisessä projektissa itse linna oli sivuosassa, mutta tulevien tutkimusten suunnitteluun tarvitaan pohjatietoja. Leevin ja Terhon (Geo Work oy) ansiosta tiedämme nyt, että esilinnoissa ja myös linnan muurien ulkopuolella on kahdesta viiteen metriä romahdus- ja täytemassoja sekä kulttuurikerroksia. Huh! Ihan pienillä resursseilla näitä ei tulla tutkimaan. Toivottavasti mahdollisuus kuitenkin löytyisi, sillä monta kysymystä on selvittämättä.
Yksi uusi kysymys on linnaa hallinneen kuningas Karl Knutinpoika Bonden mahdollinen rahanlyönti 1460-luvun lopulla. Vihjeen tästä saimme uunituoreesta ruotsalaisesta artikkelista, joka juuri eilen saapui joulutervehdyksenä sähköpostiimme. Ehkäpä Turku ei olekaan ainoa paikka, jossa Suomessa on lyöty rahaa ennen 1800-lukua.
Raaseporissa riittää selvitettävää. Nykyinen projektimme ”Alla tiders Raseborg – Kaikkien aikojen Raseborg” on päättymässä ja siihen liittyvät raportit valmistumassa. Tästä on hyvä jatkaa uuteen tutkimusprojektiin. Suunnittelu ja resurssien kokoaminen vie kuitenkin aikaa. Samalla täytyy jatkaa vanhojen tutkimusaineistojen selvittämistä. Kukaan ei esimerkiksi tarkkaan tiedä, mitä kaikkea linnasta on vuosikymmenten varrella löytynyt. Ensi kesänä Raasepori saa olla arkeologeilta rauhassa, mutta kenties pääsemme palaamaan sinne jo vuonna 2011.