Helteisen kesän jälkeen on taas aika palata yliopistomaailman pariin ja lähteä tarkastelemaan sitä, mikä kentältä jäi käteen. Afrikka ei toki ole päässyt unohtumaan viime aikoinakaan, sillä mantereita yhdistää muukin kuin viime kuukausina helteisesti paahtanut aurinko. Sähköpostiini on nimittäin tasaisin välein tipahdellut viestejä, jotka ovat nostaneet hymyn huulille ja tuoneet mukanaan tuulahduksen Kenian maaseudun arkea.

Tietokoneet ja internet ovat onnistuneet ujuttautumaan ihmeellisen hyvin, jopa syrjäisimmille seuduille, jossa netin aalloille pääsee surffaamaan pölyisissä nettikahviloissa. Tämä helpottaa tietysti myös kentällä olijaa ja yhteyksien pitämistä kotimaahan, ja jos sähköverkko temppuilee (mitä tapahtui melko usein), otettiin avuksi öljyllä toimiva, jyskyttävä, generaattori.

Vaikka varjelinkin melkoisen tarkoin yhteystietojani, on mailiosoitteeni tavoittanut useamman henkilön tietoisuuden, mikä saanut postilaatikkooni tipahtelemaan erikoisia viestejä, vai miltä kuulostaa vaikka rahoituspyyntö traditionaaliselle tanssipaikalle tai pyyntö lahjoittaa vankilalle saippuaa ja kuukautissuojia. Toki viesteissä on vaihdettu kuulumisia ja seurattu sade- sekä viljelykauden kehitystä.

Mikä tahansa viestien sisältö onkaan ollut, on se tehnyt postilaatikon avaamisesta huomattavasti mielenkiintoisempaa.

Karoliina Zschauer