3. Ei suju kuin vettä vain

Nojatuolimatka Afrikkaan

Tässä sitä taas mennään. Viikko kolme lähti käyntiin matkasta Afrikkaan – tälläkin kertaa valitettavasti vain QGIS:n kautta. Tarkastelimme ja yhdistelimme tietoa muun muassa konflikteista, timanttikaivoksista sekä öljy- ja maakaasukentistä. Lopputuloksena sain aikaiseksi kuvassa 1 näkyvän upean luomuksen. Kuten voidaan havaita, timanttikaivokset ovat paikoin osuneet alueille, joilla merkittäviä konflikteja esiintyy. Ei voida kuitenkaan suoraan todeta, että konfliktit osuisivat suoraan alueille, joilla on jotain arvokasta. Tästä toimii hyvänä esimerkkinä Saharan eteläiset alueet sekä erityisesti Etiopia, Somalia ja niitä ympäröivät valtiot. Alueella on esiintynyt valtavasti konflikteja eikä siellä kuitenkaan sijaitse tutkittuja timanttikaivoksia tai öljy/maakaasukenttiä. Sen sijaan eteläinen Afrikka kuhisee timanttikaivoksia, mutta konfliktien määrä on jäänyt vähäiseksi.

Kuva 1. Afrikan konfliktit, timanttikaivokset ja öljy- ja maakaasukentät.

Käsittelimme myös informaatiota internetin käyttäjien määrästä 2000-luvun aikana ja yhdistimme nämä sekä yllä olevan kartan tiedot kaikki hienosti yhteen ja samaan taulukkoon. En kuitenkaan hoksannut tallentaa layereiden informaatiota erikseen ja avatessani kotona taulukoita uudestaan oli kaikki kasattu informaatio kadonnut. Voi miten tyypillistä. Helposti tulkittavat taulukot ovat nyt menneen kesän sateita (ei voi puhua talven lumista, sillä sitähän nyt riittää) ja layerit näyttävät eioota (kuva 2).

Kuva 2. Milloinkohan sitä oppisi tallentamaan kaiken tarpeellisen..?

Voidaan kuitenkin lyhyesti tulkita kuvan 3 perusteella, että maat joiden kehitys esimerkiksi internetin käytön suhteen ei ole alkanut vielä 2000-luvun alussa, kokevat myös enemmän konflikteja. Tästä esimerkkinä Somalia ja Etelä-Sudan. Molempien maiden kehitys internetin suhteen on ollut myöhäisempää kuin esimerkiksi Etelä-Afrikan. Etelä-Afrikassa ei myöskään ollut juurikaan konflikteja, jolloin internetin käyttö voisi olla yhteydessä kehittyneempään ja järjestäytyneempään yhteiskuntaan = vähemmän konflikteja.

Kuva 3. Internetin käyttäjien määrä Afrikassa.

 

Suomen tulva-alueet

Afrikan jälkeen oli aika palata koto-Suomeen.  Tarkoituksena oli tehdä kartta Suomen tulvariskeistä alueista sekä osoittaa järvisyys kartassa diagrammina. Päädyin tekemään kaksi eri karttaa, sillä halusin, että joet ja järvet voitaisiin ottaa mukaan, mutta niiden kanssa yhdestä kartasta olisi tullut täysi kaaos. Siksi siis kuvan 4 kartassa on näkyvillä Suomen alueet jaoteltuna tulvaindeksin mukaan ja kuvan 5 kartassa on osoitettu Suomen ja sen lähialueiden joet ja järvet sekä järvisyys pylväsdiagrammina.

Kuva 4. Suomen alueet tulvaindeksin mukaan.

 

Kuva 5. Suomen järvisyys ilmoitettuna pylväsdiagrammina.

Karttoja tutkiessa voidaan todeta vanhan kappaleen Tulvii Pohjanmaa (saman vitsin oli näemmä keksinyt myös Eemil Sillankorva blogissaan, mutta jätän tämän nyt kuitenkin tähän) pitävän edelleen paikkansa. Pohjanmaa alavana alueena totisesti nousee esiin korkean tulvaindeksinsä vuoksi, mutta niin nousee myös eteläinen rannikkokin. Sen sijaan kun katsotaan kuvan 5 karttaa järvisyydestä voidaan todeta, etteivät järvet selkeästikään ole tulvien aiheuttajia. Erityisesti Keski-Suomessa, jossa järviä on erityisen paljon, tulvaindeksi pysyy silti hyvin matalana. Jessika Isomeri totesikin blogissaan, että ”järvilllä on tehokas kyky säilöä vettä ja näin korkean järvisyysprosentin omaavilla alueilla tulvariskikin pienenee.”  Näyttää  siis siltä, että ongelmallisimmat alueet sijaitsevat nimenomaan rannikoilla ja isojen jokien varsilla.

Tällä kertaa pitää antaa hieman itsekritiikkiä omista töistä. Kun luin Jessika Isomeren blogia pääsin ihastelemaan hänen selkeää ja onnistunutta karttaansa Suomen tulvaindeksistä sekä järvisyysprosenteista (Jessikan blogi, kuva 2). Kiinnitin heti huomiota siihen, miten nätisti kaikki informaatio oli esitetty samalla kartalla. Jatkossa voisin ottaa siitä oppia. Hän oli myös tehnyt diagrammin pylvään muotoon, mutta jollain kumman konstilla hän oli saanut myös legendaan pylvään kuvan. Saman uskomattomuuden oli saanut myös Tuomas Hartikainen aikaan. Miten?!? Olen yhtä äimistynyt kuin apinat taikatempuista!  Onneksi aika monella muulla, kuten Eemil Sillankorvalla,  oli sama ongelma kuin minulla eli legendaan tuli vain pelkkä väri. Toisaalta eikös se niin ole, että ongelman ratkaisu alkaa ongelman tunnistamisesta. Ehkä ensi kerralla saan tietää, mistä asia kiikasti. Siihen asti, lukemisiin!

 

Lähteet

Hartikainen, Tuomas (2.2.2022). 3. Kurssikerta. MAA-GIS-ta menoa – blogi. Saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/tuomhart/. Viitattu 6.2.2022.

Isomeri, Jessika (1.2.2022). Viikko 3 – Tietokantojen tulva. Jessikan GIS-hurvittelut – blogi. Saatavilla: https://blogs-test.it.helsinki.fi/jessikangishurvittelut/. Viitattu 6.2.2022.

Sillankorva, Eemil (2.2.2022). KK3: Hankaluuksia Afrikassa ja tulvii Pohjanmaa. Eemilin mantsa-blogi. Saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/sillanko/. Viitattu 6.2.2022.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *