Helsingin yliopisto
Väsyneen maanantain teemana oli rasteriaineistot, pisteaineistot sekä ruutukartat. Artun kiinnostavan, hyvin hinnakkaista GIS-aineistoista kertovan, monologin jälkeen oli aika ryhtyä hommiin. Ensimmäisessä tehtävässä tutustuttiin pääkaupunkiseudun kaupunginosiin ja niitä koskevien tietojen käsittelyyn. Lähdimme luomaan ruutuaineistosta teemakarttaa ja valitsin aiheeksi ruotsinkielisten määrän. Kuvassa 1 ruotsinkielisten asukkaiden osuus on ilmoitettu absoluuttisena ja kuvassa 2 prosentuaalisena määränä kaikista asukkaista.
Kun kuvien 1 ja 2 karttoja vertaillaan toisiinsa, havaitaan, ettei kartoissa juurikaan korostu samat alueet. Ruotsinkielisten absoluuttista määrää (kuva 1) tarkastaltaessa korostuvat Helsingin keskustan alueet sekä kartan länsiosasta, Pitkäjärven alapuolelta, löytyvä Kauniainen. Sen sijaan prosentuaalista määrää katsottaessa kuvasta 2 pääkaupunkiseudun reuna-alueet korostuvat merkittävästi. Ainoa konkreettinen yhtäläisyys kartoissa löytyy länsiosasta, Pitkäjärven alapuolelta, Kauniaisista, jossa sekä absoluuttinen määrä, että prosentuaalinen osuus ovat molemmat suhteellisen korkeita. Erot näissä kahdessa kartassa johtuvat esimerkiksi siitä, että keskustan lähellä asukastiheys on ylipäätään suuri, jolloin ruotsinkielisten määrä suhteessa muihin asukkaisiin ei ole merkittävä, vaikka heitä paljon siellä asuukin. Toisaalta taas pääkaupunkiseudun reuna-alueilla ruotsinkielisiä on vähän, mutta koska asukkaita ylipäätään ei ole paljon, kasvaa tällöin ruotsinkielisten prosentuaalinen osuus.
Kartat onnistuivat mielestäni ihan hyvin, sillä värit ovat selkeitä ja ruudut on helppo erottaa toisistaan. Toisaalta, kartoissa ei ole minkäänlaista mainintaa sijainnista tai edes kuntarajoja, joka tekee kartan paikantamisesta hyvin vaikeaa ilman viitekehystä antavaa tekstiä. Kartoissa informaation esittämisessä on käytetty absoluuttisia arvoja, joka ruututeemakartassa on mahdollista. Tämä johtuu siitä, että käsiteltävät alueet ovat kaikki identtisen kokoisia eli 1 km x 1 km. Taru oli fiksusti sanoittanut blogissaan myös omat mietteeni näin: ”Tiedostan kuitenkin, että suhteelliset lukuarvot voisivat olla myös tässä tapauksessa käyttökelpoinen muoto, koska ruotsinkielisiä toki asuu tilastotodennäköisyydenkin lakien mukaan enemmän siellä, missä ihmisiä ylipäätäänkin asustaa enemmän.” Tästä syystä kuvan 2 kartta ei ole luotettavuudeltaan paras mahdollinen. Luettavuudeltaan ruututeemakartta on kuitenkin simppeli ja yleensä helppolukuinen, jos värit on asetettu toimivasti. Informaatio on helposti nähtävillä ja nopeasti tuotettavissa.
Pääkaupunkiseudulta matkattiin Pornaisiin, jossa harjoiteltiin Vinovalovarjo-analyysin tekemistä ja korkeuskäyrien tuomista karttaan. Kuvasta 3 löytyy GQIS:n karttapohjaan tuodut korkeuskäyrät ja kuvasta 4 Paitulista ladattu korkeuskäyräkartta. Hoksasin vasta näin jälkeenpäin muiden blogeja lukiessani, että tarkoituksena oli ilmeisesti liittää nämä kaksi karttaa päällekäin, kuten Johanna on blogissaan tehnyt. Tämä olisikin helpottanut tulkintaa huomattavasti. Yritin kuitenkin omista kartoistani tarkastella, että vaikka korkeuskäyrät osoittavat pääsäntöisesti samoja kohteita on niissä kuitenkin paljonkin eroavaisuuksia esimerkiksi muotojen koon ja tarkkuuden suhteen.
Viimeisessä tehtävässä valmistauduttiin ensi viikon oppituntia varten luomalla oma versio Pornaisten kartasta. Syksyn Tiedon esittäminen maantieteessä – kurssilta tuttu kliksuttelu täytti luokan, kun teitä ja asutusta merkittiin omille tasoilleen pohjakartan päälle. Syntyi ihana tuttuuden ja osaamisen tunne ja sain kuin sainkin aikaiseksi kuvassa 5 näkyvän hieman epäselvän kokonaisuuden. Jännityksellä jäämme seuraamaan, mitä ensi viikolla on luvassa, kun aloitamme bufferoinnin.
Lähteet
Enström, Johanna (16.2.2022). Neljäs kurssikerta. Johannan Geoinformatiikan menetelmien blogi. Saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/joen/. Viitattu 2.3.2022.
Paituli (2010). Latauspalvelu. Saatavilla: https://paituli.csc.fi/download.html. Viitattu 7.2.2022.
Tornikoski, Taru (10.2.2022). Ruudut, pisteet ja rasterit – silmissä vilisee. Geoinformatiikkaa tutkimassa : ) – blogi. Saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/tornitar/. Viitattu 2.3.2022.