Tunnin alussa käsiteltiin ruututeemakarttoja, jotka kuvaavat tutkittavia ilmiöitä tasakokoisin ruuduin. Vakiintuneita karttaruutukokoja ovat 250 m x 250 m, 1 km x 1km ja 5 km x 5 km (Tilastokeskus 2022). Kurssikerrasta ehti vierähtää tovi ennen kuin ehdin kirjoittaa tätä blogitekstiä, joten en enää muista, minkä ruutukokoon päädyin valitsemaan omiin karttoihini. Tästä voidaan päätellä, että ruutukoko olisi ehkä hyödyllistä tai kiinnostavaa tietoa muillekin kartan lukijoille ja sen voisi ehkä merkitä näkyviin kartalle tai sen viereen. Myös kuntarajojen näkyminen parantaisi kartan luettavuutta ja auttaisi hahmottamaan, missä päin Suomea ollaan.
Valitsin kartalle esitettäväksi ruotsinkielisen väestön osuuden ruuduittain. Ensimmäisessä kartassa (kuva 1) näkyy absoluuttiset määrät eli kuinka monta ruotsinkielistä asukasta ruudussa asuu. Toisessa kartassa (kuva 2) näkyy suhteelliset osuudet, eli ruotsinkielisten osuus koko ruudun asukkaista. Ruututeemakartalla voi näyttää absoluuttisia lukuja, koska ruudut ovat keskenään samankokoiset ja näin vertailukelpoiset. Absoluuttisilla määrillä pelattaessa kuitenkin näkyy, että Helsingin keskusta on kaikista tummin eli siellä asuu eniten ruotsinkielisiä, mutta se johtuu siitä, että asukastiheys on siellä muutenkin suurin. Kartassa kaksi sen sijaan on muutama ruutu, joissa ruotsinkielisten osuus on 66,7-100%. Näissä ruuduissa asuu luultavasti vain muutamia ihmisiä, jolloin pienikin määrä ruotsinkielisiä voi olla prosentuaalisesti suuri osuus kokonaisuudesta.
Seuraavaksi tutustuttiin rasterimuotoiseen aineistoon. Pornaisten alueelle laadittiin rasteriaineistojen avulla vinovalovarjoste ja korkeuskäyrät aineiston korkeustietojen perusteella. En tajunnut tallentaa projektia kotona jatkamista varten, joten tein nämä askeleet uudestaan kotona. Latasin paitulista peruskarttalehden L4322L, jossa on valmiina korkeuskäyrät, ja sovittelin tämän kartan omatekoisten korkeuskäyrien päälle. Lopputuloksessa (kuvat 3 ja 4) itse luodut korkeuskäyrät ovat vaaleanpunaiset ja valmiin kartan korkeuskäyrät ovat ruskeat.
Nopealla vilkaisulla korkeuskäyrät näyttävät osuvan hyvin lähekkäin (kuva 3)! Lähempi tarkastelu paljastaa, että QGISin piirtämät käyrät ovat yksityiskohtaisempia kuin peruskarttalehdellä olevat: vaaleanpunaiset käyrät mutkittelevat ja ovat rosoisempia reunoilta. Kartan tekijä on varmaankin yksinkertaistanut kaikkein pienimmät mutkittelut pois, jotta kartan luettavuus pysyisi parempana. QGISin korkeuskäyrät eivät myöskään osu täydellisesti yksiin peruskarttalehden käyrien kanssa. Kenties niiden tiedot ovat eri vuosilta tai tietojen keräysmenetelmä on ollut hieman erilainen?
Lähde:
Tilastokeskus. (2022) Tilastoteemakartat. Luettu 16.2.2022 osoitteessa https://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?page_type=sisalto&course_id=tkoulu_teemak&lesson_id=4&subject_id=3