Helsingin yliopisto
Viimeinen kerta
Ah tätä autuutta ja ihanuutta! Viimeinen kerta on viimeinkin ohi! Seitsemän kertaa on QGIS:siä käsitelty (tai se on käsitellyt minua) ja näin lopussa voin onnellisena sanoa, että vain viidellä kerralla sain hermoromahduksen ja päädyin turhautuneena sohvalle itkemään. Ei ollenkaan siis huono lopputulos.
Viimeisen kerran kunniaksi oli tulikokeen aika ja saimme tehdä omat kartat valitsemistamme aineistoista. Tarkoituksena oli tehdä kartta, jossa esitetään vähintään kaksi muuttajaa. Itsehän olin autuaasti unohtanut edellisellä kerralla annetun muistutuksen aineistojen valinnasta ja paniikki melkein iski hetki ennen tunnin alkua. Onneksi tulin 15 minuuttia aikaisemmin ja vierustoverini Johanna auttoi alkuun vinkkaamalla, mistä itse oli aineistonsa löytänyt. Päädyin siis valitsemaan aineistoni Tilastokeskuksen kuntien avainluvuista. Valitsin vuoden 2018 aineiston kaikista Suomen kunnista. Latailin aluksi informaatiota erikseen teema ja muutama muuttuja kerrallaan, mutta lopulta totesin olevan helpompaa vain ladata kaikki muuttujat samalla kertaa. Pohjakartan Suomen kunnista latasin Paitulista.
Kun aineisto oli saatu kasaan oli aika ryhtyä hommiin. A-P-U-A! Miten ihmeessä tämä taulukkomuotoinen sisältö saatiinkaan liitettyä karttaan. Hyvin alkoi. Onneksi Arttu saapui ritarina paikalle auttamaan ja helppo juttuhan se loppujen lopuksi oli. Layerin tiedoista piti vain klikata Joins-välilehteä, josta homma hoitui näppärästi. Paitsi, ettei hoitunutkaan, sillä QGIS tulkitsikin taulukossa olevat numerot tekstiksi, eikä silloin hommasta tullutkaan yhtään mitään. Tällä kertaa Johanna saapui toisena ritarina paikalle ja neuvoi, että taulukkoa lisätessä olisi pitänyt klikata ”Decimal separator is comma”, jonka minä olin luonnollisesti jättänyt tekemättä. Kurssin aikana on aina välillä tuntunut siltä, että QGIS on yksi iso pilkunviilaaja. Kun yksi pienen pieni laatikko jää klikkaamatta voi olla varma siitä, että koko työ heittää häränpyllyä.
Eteenpäin kuitenkin päästiin ja valitsin käsiteltäväksi aineistoksi työttömyyden. Päätin tarkastella työttömien määrää suhteessa työpaikkojen määrään. Satojen yritysten ja klikkailujen jälkeen löysin kuin löysinkin keinon esittää kahta eri muuttajaa päällekkäin. Työpaikkojen määrä ilmoitetaan tavalliseen tyyliin värien avulla, mutta työttömien määrä onkin esitetty viivasymbolein. Mitä tummemmat viivat, sitä korkeampi työttömyys. Sen sijaan mitä tummempi väri, sitä enemmän työpaikkoja. Lopputuloksena syntyi kuvan 1 kartta.
Kuvan 1 karttaa tulkitessa ei voida suoraan todeta, että vähäinen työpaikkojen määrä tarkoittaisi suurta työttömyyttä. On kuitenkin selvää, että näillä kahdella muuttujalla on yhteyttä toisiinsa. Tästä esimerkkinä toimii erityisesti koillis-Suomi, jossa heikosta työllisyysasteesta kertovia punaisia viivoja on taajaan usean kunnan alueella. Samojen kuntien työpaikkojen määrästä kertova väri on haalein mahdollinen, joka tarkoittaa, että työpaikkoja on vähän. Toisaalta Oulussa, jossa työpaikkoja on paljon (toiseksi tummin väri), työllisyysaste on myös punainen eli heikko. Mitään suoraviivaisia totuuksia ei tästä saada, mutta joitain viitteitä voidaan kenties muodostaa.
Onnistuttuani viivasymbolien käytössä päätin antaa mahdollisuuden ympyrädiagrammille, jonka kolmannella oppitunnilla pelokkaana skippasin. Toisessa kartassa motivoiduin parini mallista tutkimaan opetus- ja kulttuuriministeriön jakamia varoja, joten kuvan 2 kartassa olen ilmaissut opetus- ja kulttuuritoimintaan käytetyt varat sinisin värein. Ympyrädiagrammista on nähtävillä kunnan ikäjakauma, jossa vihreä väri osoittaa alle 15-vuotiaiden määrää. Johannalta sain myös idean siitä, että suurena olevasta isosta kartasta voi ottaa pienemmän katsauksen samaan karttaan. Näin muuten epäselvä sykkerö diagrammeja saadaan esitettyä hieman selvemmin. Kiitos hyvästä ideasta Johanna!
Epämääräisistä ja hankalasti tulkittavista ympyrädiagrammeista on vaikea tulkita ihmeellisyyksiä eikä tässäkään teemassa näytä olevan merkitsevää yhteyttä. Sain kuitenkin harjoitusta sekä onnistumisen kokemuksen diagrammien käytöstä kartalla, kun kurssin kolmannella oppitunnilla ei oikein mennyt putkeen.
Nyt näin lähes kaksi kuukautta myöhemmin voisin miettiä, mitä kurssilta oikein jäi käteen. Ainakin se, etten olisi koskaan selvinnyt tästä ilman toisten apua. Täytyy jatkossakin muistaa avata suunsa entistä rohkeammin, sillä on parempi niellä ylpeys ja pyytää apua, kuin kärsiä ja olla oppimatta. Toisena oppina oli se, että kaikkea oppii (käyttämään) ainakin jotenkuten, kunhan vain tarpeeksi harjoittelee. Tuleviin opintoihini vien mukanani QGIS:n osaamista, ei kummoista, mutta jonkinlaista kuitenkin! Nyt ei voi muuta sanoa kuin kiitos, että olet jaksanut lukea höpötyksiäni kurssin varrella (vaikkakin blogipäivitykset eivät todellakaan tulleet ajallaan…). Viimeisenä pitää vielä kiittää mahtavaa, osaavaista, auttavaista ja aina niin kärsivällistä vierustoveriani Johannaa!
Kiitos ja onnea opintoihin!
Lähteet
Enström, Johanna (2022). Johannan Geoinformatiikan menetelmien blogi. Saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/joen/. Viitattu 28.2.2022.
Paituli (2022). Latauspalvelu. Saatavilla: https://paituli.csc.fi/download.html. Viitattu 28.2.2022.
Tilastokeskus (2022). Kuntien avainluvut. Saatavilla: https://www.stat.fi/tup/alue/kuntienavainluvut.html#?year=2021&active1=SSS. Viitattu 28.2.2022.