Tieteen termipankki on wiki

Wikejä on käytetty jos minkä idean toteuttamiseen enemmän ja vähemmän onnistuneesti. Löytyy tietosanakirjaa, ohjelmistotekstien kääntämistä, monikielistä sanakirjaa, järvitietokantaa, resepti- ja ruokatietoutta ja totta kai jokaiselle populaarikulttuurin kohteelle on oma wikinsä ellei useampia.

Wikille on vaikea löytää hyvää määritelmää. Ensimmäisten wikikokemusteni perusteella olisin määritellyt ne kaikille avoimiksi sivuistoiksi, joiden sisältöä muokataan yhteistyössä käyttäen yksinkertaistettua merkintäkieltä ja jossa työn tulokset ovat heti nähtävillä. Kaikille näistä löytyy vastaesimerkki. Suljettuja wikejä käytetään monissa yrityksissä ja yhteisöissä. Muutamat kaverini käyttävät yksityistä wikiä omana muistikirjanaan. Yksinkertainen merkintäkielikin on väistymässä. Monissa wikeissä on jo niin sanottu wysiwyg-muokkain, jonka avulla sisällön kirjoittaminen ei juuri eroa tekstinkäsittelyohjelman käytöstä. Wikimedia-säätiö on aloittanut suuren ohjelmistoprojektin, jonka tavoitteena on tuoda sama Wikipediaan. Ja onpahan saksankielisessä Wikipediassa käytäntö, että uusien käyttäjien muokkaukset tulevat näkyviin vasta sen jälkeen, kun joku kokenut käyttäjä on ne katselmoinut ja hyväksynyt.

Syy wikien monipuoliseen käyttöön lieneekin juuri siinä, että wikin perusluonne on hyvin mukautuva ja venyvä. Tieteen termipankkia kehittäessäni olen pyrkinyt nostamaan esille seuraavia seikkoja, jotta se saisi hyvä eväät menestykseen:

  • Tasavertaisuus: kaikilla käyttäjillä on yhtäläiset mahdollisuudet vaikuttaa sisältöön
  • Sisältö etusijalla: kiinnostava ja laadukaskin sisältö jää käyttämättä, jos sitä on liian vaikea löytää ja käyttää
  • Avoin data: osittaen edelliseen liittyen, selkeät ja sallivat käyttöehdot mahdollistavat sisällön näyttämisen muualla, muuntamisen toiseen muotoon ja yhdistämisen muihin avoimiin sisältöihin ja tätä kautta sisällön päätymisen mahdollisimman monen käyttäjän ulottuville.

Wikien onnistumisen tai epäonnistumisen syitä on tutkittu paljon. Edellä mainittujen lisäksi on hyödyksi, jos wikissä on kriittinen massa sekä sisältöä että käyttäjiä. Sisällön tulee olla kiinnostavaa ja hyödyllistä sekä luonteeltaan sellaista, että suurimmalla osalla käyttäjistä on riittävät esitiedot sen kehittämiseen ja että tietoa voi päivittää vähän kerrallaan.

Useimmat näistä kriteereistä näyttävät posiitiivisilta Tieteen termipankin osalta: Tieteen termipankkiin on tuotu jo aikaisemmin kerättyä aineistoa ja alan asiantuntijoita pilottiprojektien kautta. Sisältöä on mahdollista päivittää yhden tietueen yhden kentän tarkkuudella ja muokkaaminen on helppo aloittaa ehdottamalla tai lisäämällä ilmaisulle sanaluokan tai vaikkapa käännöksen. Nähtäväksi tosin jää, kuinka isoksi kynnykseksi työryhmiin liittyminen muodostuu.

Meille termipankin kehittäjille wiki on tuonut mukanaan useita etuja nopeasta pystyttämisestä ja ylläpidon vaivattomuudesta alkaen. Semanttinen MediaWiki mahdollistaa rakenteellisen tiedon tallentamisen wikiin siten, että rakenne on piilossa tavalliselta käyttäjältä, mutta mahdollistaa sisällön tutkimisen ja esittelemisen erilaisten kyselyiden avuilla eri näkökulmista ja eri muodoissa. Tietojen syöttäminen ja päivittäminen tapahtuu pääosin käyttäen lomakkeita. Toisin kuin yleensä, semanttisessa wikissä tietorakenne ei ole kiveen lyöty, vaan sitä voi kehittää aivan kuten wikin muutakin sisältöä.

Vielä lopuksi, mielestäni hienoin oivallus termipankissa on ollut linkkien värittäminen sen mukaan, minkä alan käsitteisiin ne viittavat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *