Tieteen termipankille Vuoden avoin oppimis- ja opetuskäytäntö -palkinto 2022


Tieteen termipankille on myönnetty Vuoden avoin oppimis- ja opetuskäytäntö -palkinto, joka on jaettu tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Huomionosoituksen takana on Tieteellisten seurain valtuuskunnan organisoima Avoimen tieteen koordinaatio, jota rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Palkinnon ottivat vastaan termipankin johtaja, professori Tiina Onikki-Rantajääskö ja projektisuunnittelija, dosentti Harri Kettunen.

Palkinnonsaajan valitsi avoimessa haussa esiin nousseista ehdokkaista palkintoraati, jossa olivat edustettuina Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL, Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK, Kansalliskirjasto, Avointen oppimateriaalien kirjasto ja Avoimen tieteen koordinaatiossa toimiva Oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmä.

Avoin termityö edistää tiedekasvatusta ja vahvistaa kansalaisten tiedeosaamista

Palkinnon perusteluina mainittiin seuraavaa: ”Vuoden avoin oppimis- tai opetuskäytäntö -palkinto myönnettiin Tieteen termipankissa tehtävälle termityölle uutta luovasta, lähivuosina kehitellystä oppimis- tai opetuskäytännöstä, joka hyödyntää avoimuuden mahdollisuuksia monipuolisesti. Vuonna 2012 avattuun verkkopalveluun rakentuu avoin ja jatkuvasti päivitettävä termitietokanta sekä tutkimusyhteisön että kansalaisten käyttöön. Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa koordinoitua termityötä tehdään koko suomalaisesta tutkijakentästä muodostuvissa eri tieteenalojen asiantuntijaryhmissä. Termityö on konkreettinen esimerkki sekä itseoppimista että muodollista oppimista eri koulutusasteilla palvelevan avoimen materiaalin yhteiskehittämisestä. Termityö edistää myös tiedekasvatusta ja vahvistaa kaikkien kansalaisten tiedeosaamista.” Palkintotilaisuudessa pitämässään puheessa Tieteellisten seurain valtuuskunnan asiantuntija Ilmari Jauhiainen lisäsi vielä edelliseen, että ”moni palkintoraatilainenkin kertoi säännöllisesti hyödyntävänsä termityössä syntyvän työn tuloksia”.

Tieteen termipankin koko ajan laajeneva asiantuntijaverkosto ja sen tuottama tieto tieteellisistä termeistä ja niiden osoittamista käsitteistä on näin saanut ansaitsemaansa tunnustusta, joka toivottavasti osaltaan levittää sanaa termipankin hyödyntämismahdollisuuksista. Termipankki perustettiin kymmenen vuotta sitten tukemaan tieteen monikielisyyttä. Se on väline niille, jotka eivät pelkästään tyydy kantamaan huolta suomen kielen asemasta tieteen kielenä vaan haluavat aktiivisella toiminnallaan kehittää eri kielten käyttöä tieteessä ja tieteestä puhuttaessa. Toivottavasti termipankki tulee entistä tunnetummaksi paitsi eri tieteenalojen erikoissanaston ja siihen liittyvän tieteellisen tiedonmuodostuksen avoimena tietokantana myös verkkopalveluna, joka mahdollistaa interaktiivisen oppimisen ja opetuskäytön.

Tieteen termipankki opetuksen ja oppimisen tukena

Erityinen kiitos palkinnosta kuuluu niille lukuisille yliopistojen opettajille, jotka ovat hyödyntäneet Tieteen termipankkia opetuksessaan. Näiden alojen joukossa ovat geologia, kasvi- ja sienitiede, historia, arkeologia, kulttuuriperinnön tutkimus, taidehistoria, oikeustiede sekä suomen kielen tutkimus ja kielitiede ylipäänsä. Kurssit voivat halutessaan luoda oman kurssisivunsa termipankkiin ja linkittää sille kurssin keskeisen käsitteistön. Opiskelijat voivat käyttää jokaiselta käsitesivulta avautuvaa keskustelua muokkausehdotusten tekemiseen ja kommentoimiseen. Keskustelusivujen kautta on mahdollista tavoittaa alan asiantuntijoita kurssin opettajaa laajemminkin. Opiskelijat voivat siis osallistua myös sisältöjen täydentämiseen. Kursseilla on esimerkiksi sanastettu alan tiedeartikkeleita niiden lukemisen ohessa, mikä tukee sisältöjen syväoppimista. Opettajan vastuulla kurssi voi saada myös määräaikaiset muokkausoikeudet sisältöihin. Termipankin hyödyntämisestä opetuksessa on aiemmin kirjoittanut Yrjö Lauranto blogkirjoituksessaan. Termipankki tarjoaa muitakin mahdollisuuksia interaktiiviseen opetuskäyttöön, ja näitä pyritään jatkossa aktiivisesti jalkauttamaan mm. Opettajien akatemian kautta.

Opiskelijoiden (inter)aktiivisuus auttaa havaitsemaan täydennystä vaativia käsitesivuja ja aukkoja termipankissa. Tieteen termipankin sisältöhän laajenee koko ajan. Mukana on tähän mennessä 50 tieteenalaa tai erikoisalaa. Tavoitteena on saada termipankin piiriin kaikki Suomessa harjoitettavat tieteenalat seuraavan kymmenen vuoden aikana. Asiantuntijoiksi kunkin aihealueen asiantuntijaryhmät hyväksyvät yleensä tutkijoita väitöskirjatutkijoista alkaen. Käsitesivuja on jo koossa yli 44 000 ja termejä käännösvastineineen 300 000. Wiki-pohjainen työskentely on yhteiskirjoittamista, joka vaatii keskeneräisyyden ja jatkuvan muokkautuvuuden sietämistä niin termipankin kartuttajilta kuin käyttäjiltäkin – samalla se mahdollistaa ajantasaisen päivittämisen.

Tutkijakoulujen teemaryhmät, lukupiirit yms. ovat termipankin kannalta tärkeitä jatkokoulutuksen muotoja, joihin on yhdistetty oman tutkimuksen kannalta keskeisten termien päivittämistä Tieteen termipankkiin. Jatko-opiskelijat voivat siis saada opintopisteitä Tieteen termipankissa tehtävästä termityöstä. Väitöskirjatutkijoiden laajamittainen kytkeminen termipankkiin takaisi osaltaan uusimman tutkimustiedon ajantasaisen päivittämisen. Tohtoriohjelmien ryhmissä yhdessä tehty talkootyö termien parissa on myös yhteisöllisyyttä vahvistava tapa liittyä oman tieteenalan perinteeseen, päivittää uusinta tieteellistä tietoa ja luoda uusia yhteyksiä ja tulkintoja myös monitieteisessä ja tieteidenvälisessä yhteistyössä.

Tieteen termipankki auttaa ymmärtämään eri tieteenalojen käsitteistöä suhteessa toisiinsa. Monitieteiseen ja tieteidenväliseen tutkimukseen se tarjoaa alustan, johon tutkimusryhmät voivat koota hankkeensa yhteistä terminologista pohjaa. Keskinäisen terminologisen ymmärryksen rakentamisesta avautuu myös uusia tutkimusmahdollisuuksia.

Luotettavan tiedon, lähdekritiikin ja medialukutaidon merkitys

Huomionarvoista on myös tutkitun tiedon merkitys ylipäätään tänä päivänä. Mistä saa luotettavaa tietoa? Kehen ja mihin voi luottaa? Kuten Harri Kettunen mainitsi edellisessä blogimme kirjoituksessa, elämme aikaa, jolloin ihmisten ajatuksiin yritetään vaikuttaa mitä moninaisimmin keinoin: keksityillä uutisilla, väärillä tai harhaanjohtavilla tiedoilla ja mielikuvilla. Meiltä vaaditaankin jatkuvasti yhä enemmän tarkkuutta erottaa fakta fiktiosta.

Tämä todettiin myös palkintojenjakotilaisuudessa Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivillä, jossa panelisti, valtiovarainministeriön johtava asiantuntija Olli-Pekka Rissanen mainitsi leikkimielisesti avoimen tieteen tärkeimmäksi tavoitteeksi voittaa valeuutiset vuoden loppuun mennessä 4-3.

Haluamme ennen kaikkea kiittää niitä yli tuhatta eri tieteenalojen tutkijaa ja opettajaa, jotka ovat mukana Tieteen termipankin asiantuntijaverkostossa kartuttamassa ja hyödyntämässä termipankin sisältöjä. Samalla toivotamme uudet aktiivit lämpimästi tervetulleiksi mukaan! Termipankin monitieteiseen termityöhön voi tutustua myös  avoimen verkkokurssimateriaalin avullua (sisään voi kirjautua ilman tunnusta vierailijana).

Kirjoittaneet Harri Kettunen ja Tiina Onikki-Rantajääskö

tieteentermipankki.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.