Vuosi 2022 Tieteen termipankissa: laajenemista uusille aihealueille ja tunnustuspalkintoja avoimen tieteen edistämisestä

Mistä saa luotettavaa tietoa? Miten erottaa fakta fiktiosta? Vuonna 2022 Tieteen termipankki palkittiin kahdesti avoimen tieteen edistämisestä. Termipankin päivittyminen jatkui eri tieteenaloilla vuonna 2022 – ja uusia aihealueita käynnistettiin.

Tieteen termipankissa oli yli miljoona käyntiä vuonna 2022 ja niiden aikana katseltiin     1 862 879 sivua. Käyttäjämäärä vakiintui noin 4 000 päivittäiseen käyttäjään arkipäivisin lukukausien aikana. Määrissä (lähde: Google Analytics) oli hiukan laskua alkuvuonna verrattuna edellisvuoteen, mutta loppuvuonna päästiin edellisvuoden tasolle. Tässä heijastunee se, että termipankki oli alkuvuoden kokonaan ilman täysiaikaisia toimijoita, kunnes ainoa kokopäiväinen työntekijämme, uusi projektisuunnittelijamme Harri Kettunen pääsi työskentelemään ja verkostoitumaan täydellä teholla. Rahoituksen pätkittäisyyden vaikutus ja täysaikaisten toimijoiden merkitys näkyy siis melkoisen suoraan paitsi uusien sisältöjen karttumisessa myös käyttäjämäärissä.

Vuoden 2022 aikana aloitettiin neuvottelut kymmenellä uudella aihealueella. Nämä ovat arktisen alueen tutkimus, fysiologia, käyttäytymistieteet, maantiede, matematiikka, Mesoamerikan tutkimus, ravitsemustiede, saamentutkimus, sotatieteet ja teologia. Näistä käyttäytymistieteet ja Mesoamerikan tutkimus ovat jo aihealuevaiheessa ja muut tieteenalat suunnitteluvaiheessa, josta ne etenevät vuoden 2023 aikana aihealueiksi. Vuoden 2022 lopulla aloitettiin myös kokonaan uusi yhteistyön muoto: Tiedekustantajien myöntämän apurahan turvin AntroBlogissa käytettävät termit tullaan linkittämään termipankkiin (ja päinvastoin). Tämä uusi tapa integroida termipankin infrastruktuuri tieteelliseen julkaisusarjaan on malli, josta toivotaan jatkossa uutta terminologiatyön yhteistyömallia muillakin tieteenaloilla.

Prekluusiosta fokalisoinnin kautta Molotov–Ribbentrop-sopimukseen ja modernismiin

Tieteen termipankin katsotuimpien kymmenen sivun joukkoon mahtuivat vuonna 2022 etusivun ja oikeustieteen etusivun lisäksi seuraavat suosituimmuusjärjestyksessä: prekluusio (oikeustiede, 2849 katselua), fokalisointi (kirjallisuudentutkimus), Molotov–Ribbentrop-sopimus (historia), modernismi (kirjallisuudentutkimus) ja paradigma (filosofia). Viime vuoteen verrattuna nousija on historian suosituin sivu, missä näkyy maailmantilanteen vaikutus myös termipankin käyttöön.

Katsotuimmat aihealueet vuonna 2022 olivat:

aihealue:                       sivuvierailujen määrä:

Oikeustiede                    282 327
Filosofia                         196 684
Kielitiede                        184 286
Kirjallisuudentutkimus    125 103
Biologia                            80 715
Historia                             59 613

Neljän kärki on säilynyt ennallaan, ja kärki heijastaa myös käsitesivujen määrää ja sisällökkyyttä. Poikkeuksen tekee historia, joka ohittaa monen yli tuhat sivua sisältävän aihealueen suosion, vaikka siinä on käsitesivuja vuoden lopussa 429. Käytössä heijastuu siis myös se, kuinka laajaa kiinnostus alaa kohtaan on paitsi akateemisissa piireissä myös yhteiskunnassa yleensä. Lainkäytön kiemuroihin törmää kuka tahansa kansalainen, ja muiden suosituimpien aihealueiden asemaan vaikuttaa varmasti myös se, että niillä on kytkös kouluopetukseen.

Oikeustieteen katsotuimmat sivut olivat prekluusion jälkeen väittämistaakka ja oikeustieteellisen tutkimuksen laajempi kuvaus. Filosofiassa paradigmaa seurasivat hermeneuttinen kehä ja intersubjektiivisuus. Kielitieteen katsotuimpia käsitesivuja olivat konstruktio, multimodaalisuus ja modaalisuus. Kirjallisuudentutkimuksessa affekti seurasi yllä lueteltuja kahta suosituinta käsitesivua. Biologiassa eniten olivat askarruttaneet käyttäjiä biomarkkeri, haploidi ja ekologinen lokero. Historian toiseksi suosituin käsitesivu oli kolonialismi ja kolmantena merkantilismi.

Tieteellisen tiedon kysyntä kasvaa

Käyttäjätilastosta voi lukea myös joitakin vihjeitä potentiaalisesta kysynnästä, joka eri alojen asiantuntijoiden kannattaisi huomata, jos he haluavat lisätä tieteenalansa yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Lukiolaiset otollisena käyttäjäkuntana näkyvät esimerkiksi ylioppilastutkinnon äidinkielen ja kirjallisuuden koetta edeltävän päivän selvänä käyttöpiikkinä. Suosituimpien sivujen joukossa pomppaa sijalla 17 silmiin nimityssivu jännitehäviö. Se on ainut suosituimmista sivuista, joka ei kuulu suosituimmille aihealueille. Sähkötekniikan 14 201 sivukatselua onkin melkoinen määrä suhteessa aihealueen 169 käsitesivuun. Tekniikka on onneksi edustettuna Sanastokeskuksen termipankissa TEPAssa. Kasvatustieteen lähikehityksen vyöhyke on sijalla 21. On hyvin odotuksenmukaista, että kasvatustieteiden termeille olisi eri puolilla paljon kysyntää, mistä kertoo myös 18 369 sivukäyntiä verrattuna 290 käsitesivuun. Termipankissa ei ikävä kyllä ole ollut kuluvana vuonna toimintoa, jolla voisi ehdottaa puuttuvia sivuja ja aihealueita. Vanhastaan tiedämme käyttäjäkyselystä, että esimerkiksi viestinnän aihealuetta on toivottu jo pitkään, samoin useita muita yhteiskuntatieteellisiä aloja.

Vuoden alussa Tieteen termipankki tuli toimineeksi kymmenen vuotta. Sitkeä työ sai vuoden aikana myös tunnustusta, josta olemme kertoneet tässä blogissa aiemmin. Tieteen termipankki sai ensimmäistä kertaa jaetun Vuoden avoin oppimis- ja opetuskäytäntö -palkinnon, jonka jakaa Avoimen tieteen koordinaatioryhmä. Yhdessä HiLIFEn kanssa jaoimme vielä Helsingin yliopiston Avoimen tieteen palkinnon.

Haluamme kiittää niitä yli tuhatta eri tieteenalojen tutkijaa ja opettajaa, jotka ovat mukana Tieteen termipankin asiantuntijaverkostossa kartuttamassa ja hyödyntämässä termipankin sisältöjä. Samalla toivotamme uudet aktiivit lämpimästi tervetulleiksi mukaan!

Kiitos kaikille Tieteen termipankin käyttäjille ja asiantuntijoille!

Harri Kettunen & Tiina Onikki-Rantajääskö

tieteentermipankki.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *