University of Helsinki
Heipä hei uskolliset blogini suurkuluttajat!
Viidennellä kerralla aloitimme taas yhteisellä harjoituksella ja sen jälkeen pääsimme itsenäiseen työskentelyyn. Teemana oli tällä kertaa bufferialueiden luonti ja analyysi ja pidin tästä kerrasta! Edellisiin viikkoihin verrattuna pysyin paljon paremmin mukana ja ongelman kohdatessani sain sen monesti itse ratkaistua. Edistystä on siis tapahtunut!
Teimme yhdessä viime kerralla digitoituun Pornaisten karttaan harjoittelua clip-toiminnosta sekä teiden pituuksien mittaamisesta ja lopputunnin käytimme itse bufferointiin. Bufferoimme ensin Pornaisten kartan teitä ja niiden melualueita ja sitten siirryimme itsenäisiin tehtäviin. Bufferoinnissa syntyy puskurivyöhyke, jonka avulla voidaan laskea tietyn alueen sisälle jäävien kohteiden lukumäärä.
Seuraavaksi aloitimme itsenäiset tehtävät, joita oli aika monta. En raportoi kaikkia erikseen tänne, mutta kerron ennemmin onnistumisiani ja pohdintoja. Tarkoituksena oli käyttää Malmin lentokentän aluetta pohjana ja laskea kiitoratojen ympäriltä meluhaitat, joita lähiseudun asukkaille koituu. Olin meistä kaverini kanssa ylpeä, kun saimme tehtyä työt ja emme joutuneet kysyä paljoa apua. Onnistuimme itse tekemään puskuroinnit ja yhdessä saimme pähkäiltyä seuraavat vaiheet. Tuntui, että opin bufferoinnin ja sen eri vaiheet ja piirtotyökalun käyttö muistui nopeasti mieleen. Select by location – työkalun avulla opin valitsemaan tarvitsemani tiedot buffereiden sisältä ja oli hienoa tajuta, että osasin lukea sieltä saamiani tietoja. Kuvassa 1 näkyy ensimmäinen tekemäni bufferointi Malmin lentokentän ympärillä. Siitä näkyy 2 km sisällä lentokentästä asuvien asukkaiden määrä (bufferini mukaan 4862).
Puskurivyöhykkeitä voisi hyödyntää, kun tutkitaan esim peltojen tulvimista tai festareiden aiheuttamaa meluhaittaa ihmisille ja eläimille. Oikeastaan vain mielikuvitus on rajana ja buffereita voikin siis hyödyntää monella tavalla eri maantiedon osa-alueilla. QGIS antaa mahdollisuuden moneen asiaan, mutta kuten myös Sini (2024) blogissaan kertoo, monet asiat tosiaan vaikuttavat sen käytettävyyteen. Itselleni heti ensin tulee mieleen työkalujen ja erilaisten asetusten määrä, joka on rikkaus, mutta samalla tekee sovelluksen uusille käyttäjille monimutkaiseksi ja vaikeaksi hahmottaa. Kun ohjelmaa oppii käyttämään, voi sitä hyödyntää todella laajasti maantieteellisiin projekteihin, mutta ennen sitä se vaatii paljon aikaa ja opettelua. Itselleni tämä työkalujen määrä on ollut se suurin ongelma, minkä lisäksi on ollut vaikeaa muistaa painaa kaikki oikeat ruksit ja muut…
Kuva 1: Asukkaat, jotka asuvat 2 km sisällä Malmin lentokentästä.
Lähteet:
Rautiainen, S. 2024. Sinin geoinformatiikka-blogi. Linkki: https://blogs.helsinki.fi/rautsini/