Month: February 2024

Hei vaan uskolliset GeoinformaTiian lukijat <3

Tänään olikin poikkeuksellinen alku tunnille, sillä saimme ohjeistuksen ja lähdimme ulos. Tavoitteena oli luoda dataa kävelemällä lähiseudulla kartoittaen samalla kokemustamme alueen turvallisuudesta ja mukavuudesta kävelijöille. Tallensimme kokemuksemme puhelimeen ladatulle sovellukselle ja jaoimme sen koko ryhmän yhteiseen aineistoon. Vastasimme aina jokaisen paikan kohdalla muutamaan kysymykseen ja otimme kuvan paikasta. Sinin Rautiaisen (2024) blogista voitte lukea toista näkökulmaa seikkailuistamme! Kuljimme lähinnä Kumpulan ja Vallilan välimaastossa ja löysimme mm paljon liukkaita alueita, kivannäköistä lenkkeilymaastoa, söpön koiran koirapuistossa sekä ulkoilijoille viihtyisiä alueita. Oli ihan virkistävää kävellä ulkona, kun keskittyi uusiin juttuihin ja tarkkaili enemmän.

Luokassa tutkimme materiaalia ja teimme sen pohjalta yhteisen harjoituksen, jossa opimme tarkkailemaan pisteitä kartalla, jotka kuvasivat dataamme ja löytämiämme alueita lähimaastossa. Jo tässä tehtävässä koin onnistumista, kun sain seurattua helposti mukana ja tuntui, että alan jo vähän osaamaan tätä sovellusta. Aika kiva fiilis <3

Yhdessä katsoimme läpi vähän sitä, miten saamme pistemuotoisena aineistona laitettua maanjäristyksiä maailmankartalle. Tämän opittua aloitimme omatoimisen tehtävän, jossa meidän tuli tuota aineistoa internetistä QGIS:iin ja tehdä karttoja, joita voisi käyttää myös opetuksessa koulussa. Tein oppimamme tavan mukaan yhden tulivuorten sijainnista ja kolme karttaa 6 magnitudin maanjäristysten sijainneista eri vuosikymmenillä. Välillä piti miettiä, mikä on seuraava vaihe ja teimme kaverini kanssa yhden turhankin vaiheen, kun helpommallakin olisi ilmeisesti päässyt. Olin kuitenkin iloinen, kun osasin tehdä tämän ja saimme jutun jo tunnilla valmiiksi! Suuria onnistumisen hetkiä koettu ja ekaa kertaa tällä kurssille oli kivaa työskennellä ja saada onnistumisia!

Kuva 1: Tulivuoret maapallolla.

Tuottamani materiaalit sopisivat mielestäni hyvin opetukseen. Ne ovat selkeitä ja niissä näkyy helposti maanjäristysten yhteys tulivuorten sijaintiin. Voisimme oppilaiden kanssa pohtia myös mannerlaattojen liikettä ja toimintaa. Tehtävänä voisi olla mm aluksi pohtia kaverin kanssa kuvan 1 tulivuorten sijainteja ja sen jälkeen verrata niitä kuvan 2 maanjäristyksiin. Voisimme myöhemmillä tunneilla myös pohtia erilaisten katastrofien mahdollisia sijainteja ja maapallon riskialueita. Voisimme myös vertailla maanjäristyksien sijaintia suhteessa tsunamialueisiin tai kuvan 3 tapaiseen karttaan, joka havainnollistaa, missä korkeimpia aaltoja on ollut.

Kuva 2: Maanjäristykset 1960-2024 vuosien välillä.

Tuntuu, että vasta aloitimme kurssin, mutta enää on ensi viikko jäljellä! Sinne meille lupailtiinkin jännittävää viimeistä kertaa, joten työtä tulee varmaan olemaan paljon…

Kuva 3: Tsunamien korkeus kartalla.

Lähteet:

Rautiainen, S. 2024. Sinin geoinformatiikka-blogi. Linkki: https://blogs.helsinki.fi/rautsini/

Heipä hei uskolliset blogini suurkuluttajat!

Viidennellä kerralla aloitimme taas yhteisellä harjoituksella ja sen jälkeen pääsimme itsenäiseen työskentelyyn. Teemana oli tällä kertaa bufferialueiden luonti ja analyysi ja pidin tästä kerrasta! Edellisiin viikkoihin verrattuna pysyin paljon paremmin mukana ja ongelman kohdatessani sain sen monesti itse ratkaistua. Edistystä on siis tapahtunut!

Teimme yhdessä viime kerralla digitoituun Pornaisten karttaan harjoittelua clip-toiminnosta sekä teiden pituuksien mittaamisesta ja lopputunnin käytimme itse bufferointiin. Bufferoimme ensin Pornaisten kartan teitä ja niiden melualueita ja sitten siirryimme itsenäisiin tehtäviin. Bufferoinnissa syntyy puskurivyöhyke, jonka avulla voidaan laskea tietyn alueen sisälle jäävien kohteiden lukumäärä.

Seuraavaksi aloitimme itsenäiset tehtävät, joita oli aika monta. En raportoi kaikkia erikseen tänne, mutta kerron ennemmin onnistumisiani ja pohdintoja. Tarkoituksena oli käyttää Malmin lentokentän aluetta pohjana ja laskea kiitoratojen ympäriltä meluhaitat, joita lähiseudun asukkaille koituu. Olin meistä kaverini kanssa ylpeä, kun saimme tehtyä työt ja emme joutuneet kysyä paljoa apua. Onnistuimme itse tekemään puskuroinnit ja yhdessä saimme pähkäiltyä seuraavat vaiheet. Tuntui, että opin bufferoinnin ja sen eri vaiheet ja piirtotyökalun käyttö muistui nopeasti mieleen. Select by location – työkalun avulla opin valitsemaan tarvitsemani tiedot buffereiden sisältä ja oli hienoa tajuta, että osasin lukea sieltä saamiani tietoja. Kuvassa 1 näkyy ensimmäinen tekemäni bufferointi Malmin lentokentän ympärillä. Siitä näkyy 2 km sisällä lentokentästä asuvien asukkaiden määrä (bufferini mukaan 4862).

Puskurivyöhykkeitä voisi hyödyntää, kun tutkitaan esim peltojen tulvimista tai festareiden aiheuttamaa meluhaittaa ihmisille ja eläimille. Oikeastaan vain mielikuvitus on rajana ja buffereita voikin siis hyödyntää monella tavalla eri maantiedon osa-alueilla. QGIS antaa mahdollisuuden moneen asiaan, mutta kuten myös Sini (2024) blogissaan kertoo, monet asiat tosiaan vaikuttavat sen käytettävyyteen. Itselleni heti ensin tulee mieleen työkalujen ja erilaisten asetusten määrä, joka on rikkaus, mutta samalla tekee sovelluksen uusille käyttäjille monimutkaiseksi ja vaikeaksi hahmottaa. Kun ohjelmaa oppii käyttämään, voi sitä hyödyntää todella laajasti maantieteellisiin projekteihin, mutta ennen sitä se vaatii paljon aikaa ja opettelua. Itselleni tämä työkalujen määrä on ollut se suurin ongelma, minkä lisäksi on ollut vaikeaa muistaa painaa kaikki oikeat ruksit ja muut…

Kuva 1: Asukkaat, jotka asuvat 2 km sisällä Malmin lentokentästä.

Lähteet:

Rautiainen, S. 2024. Sinin geoinformatiikka-blogi. Linkki: https://blogs.helsinki.fi/rautsini/

Heipsun ja kiva kun olet eksynyt GeoinformaTiian blogiini!

Tällä neljännellä kurssikerralla aloitimme perusteista, eli kävimme yhdessä PowerPoint-esityksen kautta läpi piste- ja rasteriaineistoja ja ruutukuvaa.

Itse tehtävänä teimme yhdessä pääkaupunkiseudun väestöntiheyskartan ruotsinkielisen väestön osalta. Aineisto oli aika iso, niin karsimme siitä pistemuotoista, tarpeetonta aineistoa pois. Jäljelle jäi vain ruutuja, joissa oli rakennuksia. Käytimme tässä Select by location- toimintoa. Muokkasimme aineistoa vielä ja lopulta siihen jäi vain oleellisimmat, eli ruotsinkielisten, ulkomaalaisten ja muunkielisten asukkaiden määrät. Tuotimme lopulta kartan, jossa näkyi ruotsinmielisten absoluuttiset määrät yhden neliökilometrin kokoisissa ruuduissa. Tämä kartta ei valitettavasti tallentunut minulle talteen. Tässä huomiona, että tässäkin tuloksia hämää se, että tiheästi asutuilla alueilla on tietenkin myös enemmän ruotsinkielisiä ihmisiä, joten se voi vääristää tuloksia.

Teimme itsenäisen työn yhdessä Sinin kanssa yhdessä ja myös hänen blogissaan on sama kuva (kuva 1) kuin minulla, sillä hänen omansa ei teknisten häiriöiden takia avautunutkaan enää tunnin jälkeen. Näin jälkeenpäin olisin vielä muokannut teemakartan värejä ja luokkavälejä paremmaksi ja ehkä tehnyt vielä selkeämmäksi alueiden väliset erot. Mutta tärkeintä on kuitenkin, että saimme tuon työn tehtyä ja opimme uutta 🙂

Stella 2024 heitti blogissaan hyvän kommentin siitä, miten ruututeemakarttojen kanssa on tärkeää ymmärtää, että ruutujen kokoa voidaan muokkailla käytännössä minkä kokoisiksi vain, mikä vaikuttaa samalla myös tuloksiin. Se on hyvä pitää mielessä näitä tarkastellessa. Muutenkin teemakartoissa voidaan helposti muokkailla tuloksia moneen suuntaan, joten on hyvä pitää tietynlainen kriittisyys karttoja lukiessa mielessä.

Kuva 1: Muunkielisten osuus pääkaupunkiseudun asukkaista.

Lähteet:

Syrjänen, S. 2024. Stella’s blog. Linkki: https://blogs.helsinki.fi/stellasy/

Moikka vaan taas!

Tältä viikolta minulla ei ole ollenkaan esitellä teille omia karttoja, sillä en tiedä mitä välissä kävi, mutta en enää saanut tunnilla tehtyjä töitä avattua kotona, vaikka olin ne olevinaan itselleni lähettänyt . En myöskään seuraavalla kerralla löytänyt niitä enää koneelta, minkä takia viittaankin hienoihin töihin, joita muut kurssilaiset ovat tehneet ja jotka muistuttivat omaani.

Ensimmäinen työssä tutkimme Afrikan timanttikaivoksia, öljykenttiä sekä konfliktien tapahtumapaikkoja. Hienon kartan löydätte esimerkiksi Mirvan (2024) blogista. Teimme muutamia alkutöitä aineiston kanssa, kuten yhdistimme valtiotietoja, jotta saimme rajattua aineistoa pienemmäksi. Excel-taulukon lisääminen oli minulle uusi asia, mutta oli lopulta aika kätevää. Teimme vielä muutamia välivaiheita ja lopulta saimme Afrikan kartan valmiiksi timanttikaivoksineen ja öljylähteineen sekä suurimmat konfliktit mukaan otettuina. Totesimme jo tunnilla, että timanttikaivosten esiintymisten ja konfliktien välillä oli pientä yhteneväisyyttä. Aineistomme oli laaja, joten siitä olisi voinut selvittää muitakin juttuja, kuten onko timanttikaivosten löytymisvuosien ja konfliktien välillä yhteneväisyyttä tai sitten vaikuttaako öljykentät millä tavoin konflikteihin. Ja hyvää kerrontaa Afrikan valtioiden historiasta sekä niiden siirtomaa-ajoista löysin myös Mikin (2024) blogista. En itse osaa niin hyvin avata näitä asioita, mutta sieltä kannattaa käydä vilkaisemassa!

Toisena tehtävänä oli kuvata Suomen alueella olevat valuma-alueet sekä niiden tulvaindeksit. Tämä tuotti päänvaivaa jonkin verran (taas). Meidän piti muutaman välivaiheen kautta tehdä tämä ja Stellan (2024) blogista näette hienon esimerkin.  Mitä tummemmalla punaisella alue on merkattu karttaan, sitä suurempi on alueen tulvariski. Kartta näyttääkin meille, että alueilla, jotka ovat lähempänä merta on myös suurempi tulvariski (tummemman punaisia). Veikkaan, että meren läheisyys vaikuttaa tulvimiseen ja on osittain sen takana ja huomasin myös Stellan (2024) blogissaan olleen samaa mieltä. Selkeästi Pohjanmaa on tulvaisinta aluetta Suomessa.

En muista enää kaikkia ongelmia, joita kohtasin tehdessäni tätä kurssikertaa, mutta työtä ja tuskaa se toi. Onnittelen teitä, joille tämä tulee helpolla, mutta minulle nämä kartat ovat olleet todellinen päänvaiva. Olen kuitenkin oppinut paljon verrattuna alkuun ja oivalluksia tulee tuntien aikana, vaikkakin hitaasti :D.

Ja toivottavasti kolmas kerta ei sano totuutta, sillä muuten olen pulassa tämän kurssin kanssa xD.

Lähteet:

Kanerva, M. 2024. Mirvan blogi. Linkki: https://blogs.helsinki.fi/kanermir/

Syrjänen, S. 2024. Stella’s blog. Linkki: https://blogs.helsinki.fi/stellasy/

Leino, M. 2024. Mikin blogi. Linkki: https://blogs.helsinki.fi/leinmiki/

Uusi viikko taas ja uudet tehtävät QGIS:ssa. Kiva, kun olet eksynyt blogiini <3

Niin kuin viime viikolla jo kerroin, QGIS tuottaa minulle jonkin verran haasteita. En tiedä minkä takia se on minulle näin vaikeaa, mutta ainakin pääsee kunnolla hakkaamaan päätä seinään ja muiden kurssien jutut tuntuvat tähän verrattuna tosi helpoilta. Noh, epämukavuusalueet ovat ainoa paikka kasvaa, joten olen tämän jälkeen varmaan sitten hyvin kehittynyt 😀

Tällä kerralla oli tarkoituksena oppia tietokantojen perushallintaa, tehdä erilaisia valintoja ja tarkastella projektion vaikutusta karttaan ja sen mittoihin. Lisäksi kerrattiin kartan visualisointia. Käytimme Kunnat2020_tilastoja -tietokantaa karttojen teossa. Aluksi testailimme vain erilaisia QGIS:in mahdollistamia työkaluja ja mm mittasimme tietyn pätkän kartalla ja testailimme sen pituuden muuttumista, kun sitä tarkastellaan ellipsoidin tai tason pinnalla. Vertasimme mm ERTS89-TM35FIN vaakasuoraan Mercatorin projektioon. Aura (2024) vertaa blogissaan hauskasti valikon projektioiden määrää karkkikauppaan, sillä niitä tosissaan oli aivan todella paljon ja sieltä pystyi etsimään halumaansa projektiota. Vertailin erilaisia projektioita ja tulokset olivat välillä tosi suuria. En muistanut itse ottaa näyttökuvaa tai millään tavalla talteen testailujani, mutta huomasin omien tulosteni kaltaisia testailuja ja mittatuloksia Uskon (2024) blogissa, joten kannattaa sieltä käydä vielä tsekkaamassa!

Itse tehtävänä teimme tunnilla projektioerojen havainnollistamista kartalle. Vertasimme näitä eri projektioita aina Suomessa yleisesti eri paikkatietojärjestelmissä käytössä olevaan TM35FIN – projektioon. Prjektio on suositelluin tapa Suomen esittämiseen kaksiulo9itteisella tasolla (Ollikainen, 2010). Ensimmäisenä vertasimme Mercatorin projektiota tähän TM35FIN:teen. Testasin verrata TM35:ttä myös Winkel tripel – projektioon, joka pyrkii minimoimaan kolmea projektioissa ilmenevää vääristymää. Vertailin TM35FIN:ttä myös Robinsonin projektioon. Valitettavasti sähläsin tunnilla sen verran, että en tallentanut karttoja oikein, joten minulla on vain tallessa TM35FIN verrattuna Mercatorin projektioon (kuva 1).

Kuva 1: Mercatorin projektion mittakaavan virhe verrattuna TM35FIN projektioon pinta-aloittain.

Olen taas tyytyväinen itseeni, sillä opin kuitenkin uusia asioita QGIS:n käytöstä ja kenties ensi kerralla olisi taas hieman helpompaa. Lisäksi sain jonkinlaisen kartan tehtyä, vaikka se ei täydellinen oli. Tajusin liian myöhään myös, että olisin voinut muokkailla kuvan 1 legendan tietoja paremmiksi sekä vielä hienosäätää kartan visuaalista ulkonäköä.

Mutta tosiaan ensi kertaan! Palaillaan taas GeoinformaTiian parissa!

Lähteet:

Niskanen, A. (2024). Auran blogi. https://blogs.helsinki.fi/niskanau/. Viitattu 17.1.2024.

Ollikainen, M. (2010). Maanmittauslaitos ETRS89-koordinaattijärjestelmään. Maankäyttö 2/2010.

Sinervo, U. (2024). Uskollinen GIS-blogi. https://blogs.helsinki.fi/usko/. Viitattu 1.2.2024.