Ensimmäinen viikko ja ensimmäiset tehtävät

Hei vaan kaikki te, jotka olette eksyneet GeoinformaTiian blogini sivuille!

Tämä on ensimmäinen blogikirjoitukseni (ikinä!) ja tästä alkaa seitsemän viikon pituinen matkani geoinformatiikan menetelmien saloihin. Olen tosiaan Tiia ja sen takia myös hassunhauska nimi blogilleni (: Kirjoittaminen on minulle tuttua ja suhteellisen helppoa, joten tämä kirjoittamisosuus blogiini sujuu todennäköisesti varsin kivutta…  Sen sijaan nämä tehtävät ja erilaisten sovelluksien käyttäminen jännittää enemmän, sillä ne eivät kuulu ollenkaan mukavuusalueilleni. Mutta hei, nuo epämukavuusalueet ovat juuri niitä alueita, jotka opettavat meitä, joten eiköhän tämäkin lähden tästä etenemään. Ja jos ei muuten, niin blogini voi toimia teille lohdutuksena, että muutkin taistelevat näiden tehtävien kanssa.

Ensimmäisellä kurssikerralla tutustuimme QGIS- ohjemaan, sen käyttöön ja teimme ensimmäiset kartat sillä. Maantieto on sivuaineeni, joten en ole sovellusta käyttänyt kuin kerran aiemmin (ja olin silloinkin solmussa sen kanssa). Aluksi tuo sovelluksen käyttö tuntui todella tuskaiselta ja erilaisia työkaluja tuntui olevan niin hirveän paljon! Onneksi etenimme tasaista vauhtia. Minulle tällainen yhdessä tekeminen sopii parhaiten ja se, kun pääsee itse tekemään kaiken vaihe vaiheelta auttaa muistamaan asiat paremmin myöhemmin. Tällä kerralla tuntui vielä, että etenimme minulle vähän turhan nopeaan tahtiin, sillä sain kyllä kaiken tehtyä, mutta en ehtinyt sisäistää mistä kaikki löytyy sovelluksesta.

Tutustuminen QGIS-ohjelman perustoimintoihin käytiin läpi laatimalla siitä koropleettikartta Itämereen kohdistuvista typpipäästöistä. Oli kivaa päästä muokkaamaan karttaa mieleiseksi ja nähdä, miten alun perin vain datasta saa tehtyä kivannäköisen valmiin kartan. Blamberg (2024) oli tehnyt blogissaan hienosti myös taustan värin meren väriseksi, joten taustalle ei jäänyt oman karttani tavoin valkoista vähän hassulla tavalla. Ihailen tätä kekseliäisyyttä, sillä sen avulla sai tosi nätiksi kartan ulkoasun. Ei tuota vielä minnekään tätä blogia laajemmalle julkaisisi, mutta hauskaa silti oppia uutta.

Kuva 1.  Itämereen kohdistuvat typpipäästöt kartalla

Tällä kertaa karttani ei ole mikään maailman upein ja viimeistellyin, sillä olin vain iloinen saadessani sen valmiiksi. Jos tekisin saman uudestaan, osaisin varmaan jo muokkailla paremmin värejä sopivammiksi tai muokkailla kartan eri informaatioita osuvammiksi.

Kartastani voi kuitenkin hyvin nähdä, millä valtioilla Itämeren ympärillä on suurimmat päästöt. Puola näyttää olevan pahin päästöjen tuottaja ja Viro kaikista pienin.

Toinen harjoitus

”Kotitehtäväksi” eli omatoimiseksi harjoitukseksi saimme tehtäväksi tehdä uuden aineiston pohjalta uusi kartta Suomen kuntiin liittyen. Aineistosta löytyi Suomen kuntien erilaisia muuttjia, joista sai valita yhden mieleisensä koropleettikartan tekoon. Valitsin suosiolla vaikeustason 1. Minulta meni jonkin verran aikaan tämän tehtävän tekemiseen, koska jotenkin tuo QGIS ei ole yhtään minun sovellukseni ja en ihan heti tiennyt mitä tekisin. Aikani säädin aovelluksen kanssa ja päädyin lopulta valitsemaan Suomen ruotsinkielisen väestön osuuden kunnissa. Voisinpa sanoa, että alkoi lopussa sujumaan helposti, mutta ei kyllä nyt ihan helpolla mennyt tämä tehtävä 😀

Kuva 2. Ruotsinkielisen väestön osuus Suomessa kunnittain esitettynä. (Älkää edes kysykö miksi kuvan laatu on näin huono. Alkuperäinen poistui ja en saanut enää kuin huonolaatuisena kuvaa tänne.)

Värin satuin vain valitsemaan mieleni mukaan, mutta luokittelussa huomasin, että oli yllättävän vaikeaa saada sopivaa luokittelua, sillä helposti tulee vääristettyä tuloksia. Ruotsinkielinen väestö on ryhmittynyt selkeästi tietyille alueille Suomessa. Saman ongelman kanssa paini myös Aapeli Leppä (2024) blogissaan, joka puhuu myös ruotsinkielisten alueellisesta jakautumisesta ja heidän vähyydestään sisämaassa. Touko Manner (2024) kertoo omassa blogissaan, miten luokittelussa ei voida noudattaa läheskään luonnollisia tai kiinteitä välejä eikä myöskään normaalijakaumaa, minkä huomasin itsekin tämän ruotsinkielisten alueellisen painottumisen takia.

Olen tyytyväinen omaan karttaani jo sen takia, että edes sain sen tehtyä. Tämä kurssi on monille varmasti helpompi ja sovelluksen käyttö suhteellisen kivutonta, mutta itselleni se on hyvin haastavaa ja vaatii aikaa sekä hermoja. Mutta tein tämän, jeii!

Uusi viikko ja uudet kujeet edessä, eli palaillaan sitten seuraavan viikon tehtävien parissa (:

Lähteet:

Leppä, Aapeli. 2024. Geoinformatiikan menetelmät- Aapeli Lepän blogi. https://blogs.helsinki.fi/aapleppa/2024/01/23/ensimmainen-kurssikerta-verta-hikea-ja-kyynelia/

Manner, t. (2024). Toukon MAA202 Blogi (Toukon MAA-202 -blogi – Geoinformatiikka-ajatuksia ja -oivalluksia talvella 2024 (helsinki.fi))

Lamberg, B. (2024). Blamberg’s blog. Ensimmäinen kurssikerta. Viitattu 21.1.2024. Saatavilla: Ensimmäinen kurssikerta – blamberg’s blog (helsinki.fi)