Kolmas harjoituskerta

Geoinformatiikan menetelmät 1 kurssin kolmannella harjoituskerralla tutustuimme muun muassa tietokantojen yhdistelemiseen, sekä excel taulukon tuomisen QGIS-projektiin.

Harjoitus 1. Afrikka

Kurssikerran ensimmäisessä harjoituksessa tarkastelimme timanttien, öljykenttien sekä konfliktien esiintymistä Afrikassa (kuva 1). Tietojen tarkasteleminen osoitti, että runsaat rikkaudet eivät useinkaan ole edistäneet asukkaiden hyvinvointia. Luonnonvarojen kuten timanttien ja öljyn runsaus on saanut useissa Afrikan maissa aikaan lähinnä konflikteja, sekä luonnonvaroista saadun varallisuuden valumista harvojen käsiin.  Hyvänä esimerkkinä konfliktiherkästä luonnonvaroiltaan rikkaasta valtiosta käy Angola. Afrikka tietokantaan on lisätty tietoja muun muassa öljykenttien ja timanttikaivosten perustamisvuosista, sekä konfliktien tapahtumisvuosista. Näitä tiedoista voitaisiin esimerkiksi havaita, että mitkä konfliktit alkaneet pääosin sen jälkeen kun luonnonvaroja on alettu hyödyntämään.

Ilmeisesti jotain tietoja oli hävinnyt harjoituskerralla tekemälläni QGIS-projektin tasoilta, pilveen siirtämisen yhteydessä vaikka olin tallentanut kyseiset tasot pysyviksi. Kadonneiden tietojen johdosta kartalle lisäämäni mittakaava on pahasti virheellinen, sekä joidenkin tasojen attribuuttitaulut, eivät suostuneet avautumaan enää ollenkaan.

 

Harjoitus 2. Suomen vesistöalueiden tulvaindeksi ja järvisyys

Kuva 2. Koropleettikartta esittää Suomen vesistöalueiden tulvaindeksiä 7 luokkarajaan jaettuna, sekä vesistöalueiden järvisyys astetta.  Kartalta voidaan havaita että suurimmat tulvaindeksit löytyvät Varsinais-Suomen alueelta,  muita korkean tulvaindeksin alueita ovat muun muassa Pohjanmaan rannikkoseudun vesistöalueet, sekä Uudenmaan ja Kymenlaakson alueilta löytyvät vesistöalueet. Korkeaa tulvaindeksiä kyseisillä alueilla selittää luultavasti maaston alavuus, sekä järvien vähäinen lukumäärä, kuten Eeva Raki Blogissaan arveli (Oppimassa geoinformatiikkaa).  Lapin suurien jokien matalaa tulvaindeksiä selittää osaltaan korkeampi maasto, alueen järvisyys, sekä valjastettujen jokien vedenpintaa säätelevät voimalaitokset, sekä altaat.

Kuvan 2. Kartta syntyi kohtuullisen vaivattomasti, jos ei lasketa takkuillutta histogrammien tekemistä. En aluksi onnistunut luomaan histogrammeja lainkaan ja pienen tutkiskelun jälkeen ilmeni että Excelistä siirtämäni taulukoiden järvisyysastetta kuvastavat numerot olivat tekstiä, minkä vuoksi histogrammien luominen ei onnistunut.  Huomattuani ongelman ja muutettuani taulukon arvot Excelissä numeroiksi ja liittämällä taulukon uudelleen QGIS:iin, sain viimein histogrammit tehtyä. Lopputuloksesta tuli mielestäni kohtuullisen selkeä, joskin alueilla joissa on runsaasti vesistöalueita vierekkäin, histogrammit näyttävät lähes sulautuvat yhteen, kuten esimerkiksi Kaakkois-Suomessa.

Lähteet:

Raki. E. (2022), Kurssikerta 3: Paineen alla, https://blogs.helsinki.fi/eevaraki/ (Sivuilla vierailtu 3.2.2022)