Kuudes kurssikerta

Kuudennen kurssikerran aluksi  jalkauduimme tuottamaan paikkatietodataa Kumpulan lähimaastosta käyttäen Epicollect5-sovellusta. Palattuamme takaisin gis-luokkaan harjoittelimme tuottamamme datan tuomista QGIS-ohjelmistoon, sekä tutustuimme aineiston interpolointiin ja interpoloidun aineiston esittämiseen QGIS-ohjelmistossa. Interpolointi toiminto arvioi datan kohdat joilla ei ole arvoa siten, että lähellä tyhjää pistettä olevien pisteiden arvot vaikuttavat arviointiin enemmän kuin kaukana tyhjästä pisteestä olevien pisteiden arvot. Interpoloinnin avulla voidaan piirtää kartta, jossa on näkyvissä myös arvioidut arvot alkuperäisten pisteiden välissä, eli kartta joka on arvojen vaihtelu esiintyy pinnaltaan jatkuvana.

Maanjäristyksiä ja tulivuoria

Kuvan 1 kartalle on piirretty interpoloimalla kaikki 4.5-5.5 magnitudin maanjäristykset jotka ovat tapahtuneet 1.1.2020-23.2.2022 välisenä ajanjaksona, eli tällä vuosikymmenellä tähän mennessä. Maanjäristyksiä ja tulivuoria esiintyy paljon mannerlaattojen rajakohdissa, erittäin selvästi tämä näkyy muun muassa Atlantin keskiselänteen ja Tyynenmeren tulirenkaan yhteydessä. Etenkin Tyynenmeren tulirenkaan yhteydessä esiintyy todella paljon niin tulivuoria kuin myös maanjäristyksiäkin. Opetustarkoituksessa tätä karttaa voitaisiin esimerkiksi käyttää mannerlaattojen liikkeiden aikaansaamien maanjäristys ja vulkaanisten ilmiöiden selittämiseen, sekä niiden paikallistamiseen mannerlaattojen reuna-alueilla.

Kuvan 2 kartalle on piirretty interpoloimalla kaikki 1.1.2020 jälkeen tapahtuneet yli 6.5 magnitudin maanjäristykset, sekä tulivuoret. Kartalta on havaittavissa, että lähes kaikki suurimmat maanjäristykset ovat tapahtuneet tulivuorten lähes välittömässä läheisyydessä. Voimakkaita yli 7 magnitudin maanjäristyksiä on kuitenkin ilmennyt tällä vuosikymmenellä myös suhteellisen kaukana tulivuorista, kuten esimerkiksi Qinghain maakunnassa 2021 ilmennyt 7,4 magnitudin maanjäristys (MTV UUTISET, 2021), sekä Haitissa samana vuonna sattunut 7.2 magnitudin maanjäristys (Maailma.net). Kumpikin näistä maanjäristyksistä on sattunut yli 700 kilometrin päässä lähimmästä tulivuoresta.

Meteoriitit

Meteoriitti karttojen data on peräisin Nasan tietokannoista jotka sisältävät tietoa kaikista tunnetuista maankamalta löytyneistä meteoriiteista, joita on aineistossa yhteensä 34513 (NASA). Kuvan 3 karttaan on interpoloitu löydetyt meteoriitit massan mukaan.  Päädyin interpoloimaan meteoriitit ihan huvin ja harjoituksen vuoksi kartaksi ja kartalta on erotettavissa lähinnä suurimmat yli 19835442 grammaa (19835 kiloa) painaneet maanpinnalle iskeytyneet meteoriitit. Suurin aineistosta löytyvä meteoriitti on Namibiasta vuonna 1920 löydetty Hoba, jolla on painoa noin 60 tonnia. Karttaa voidaan käyttää vaikkapa suurimpien löydettyjen meteoriittien paikallistamiseen ja suurien meteoriitin iskujen paikallistamiseen. Suurimpien meteoriittien paikallistamiseen olisi varmasti löytynyt parempiakin työkaluja kuin interpolointi, mutta tulipahan hieman harjoiteltua senkin käyttöä.

Kuvan 4 kartasta on nähtävillä vuoden 2010 jälkeen löydetyt Nasan aineistosta löytyvät meteoriitit, joista suurimpia on Venäjään Tseljabinskin alueelle 2013 iskeytynyt Tšeljabinskin meteori, joka aiheutti tuhoa laajoilla alueilla ( Wikipedia). Nasan meteoriitti aineisto ulottuu vain vuoteen 2013 asti, mutta aineistoa tutkimalla voidaan kuitenkin havaita, että suurin osa maankamaralta löytyneistä meteoriiteista on huomattavan pieniä vain muutaman gramman – kilon painoisia.  Tseljabinskin meteorin jäljiltä löytynyt meteoriitti on Nasan aineiston perusteella noin 100 kiloa painava, joten se oli huomattavasti paljon pienempi kuin esimerkiksi Namibiaan aikanaan iskeytynyt Hoba.  Tämän perusteella voidaan havainnollistaa sitä, kuinka suuret meteorin iskut ovat suhteellisen harvinaisia, etenkin näin lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna.

Loppumietteet

Harjoitukset olivat mielestäni mukavan vapaasti muotoiltuja jolloin myös kartoista tulee todennäköisesti myös melko erilaisia kurssilaisten välillä. Harjoituksiin annetut aineistot olivat myös mielenkiintoisia ja niihin oli mukava soveltaa opittuja taitoja, ja harjoitella erilaisia asetuksia muun muassa karttojen visualisoinnin ja interpoloinnin yhteydessä. Minulla oli samanlaisia ongelmia mittakaavan asettamisen yhteydessä kuin Janne Turusella, enkä myöskään löytänyt ratkaisua ongelmaan, mutta ehkä mittakaava ei ole niin olennainen maailman kartan yhteydessä (GEOINFORMATIIKAN MYSTISET MENETELMÄT).

Lähteet:

MTV Uutiset, (2021),https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ainakin-kolme-kuollut-voimakkaissa-maanjaristyksissa-kiinassa-talta-nayttaa-kun-7-4-magnitudin-jaristys-iskee/8148842#gs.qkwu71 (Sivustolla vierailtu 23.2.2022)

Maailma.net, https://www.maailma.net/uutiset/haitin-maanjaristys-vaikuttanut-yli-12-miljoonan-ihmisen-elamaan-suomalaisjarjestoilta (Sivustolla vierailtu 23.2.2022)

NASA, (2018), NASA’s Open Data Portal, https://data.nasa.gov/Space-Science/Meteorite-Landings/gh4g-9sfh (Sivustolla vierailtu 23.2.2022)

Wikipedia.org, (2021), Tšeljabinskin meteori, (https://fi.wikipedia.org/wiki/T%C5%A1eljabinskin_meteori (Sivustolla vierailtu 23.2.2022)

Turunen, J. (2022), Lumimyrskyjä ja maanjäristyksiä, https://blogs.helsinki.fi/janneturunen/ (Sivustolla vierailtu 23.2.2022)