Viimeiset kartat
Kurssin viimeisen viikon tehtävässä saimme itse valita millaisia karttoja tekisimme valitsemistamme aiheista ja datan lähteistä. Mahdollisien aiheiden ja tarkasteltavien muuttujien loputtomasta määrästä johtuen jouduin hieman raapia päätäni ennen kuin keksi mielenkiintoisen aiheen, josta olisi myös helposti luotettavaa dataa saatavilla.
Rollossa kolisee
Päädyin tekemään kolme karttaa Rovaniemellä vuosina 2015-2020 tapahtuneista Tilastokeskuksen tilastoimista tieliikenneonnettomuuksista. Kartoissa tarkastellaan tieliikenneonnettomuuksien lukumäärää postinumeroalueittain, tieliikenneonnettomuuksien esiintymistä niiden vakavuuden perusteella, sekä liikenneonnettomuuksia joissa on ollut jalankulkija osallisena. Kartoissa tarkasteltavat tiedot ovat Tilastokeskukselta ja ne on haettu QGIS-ohjelmistoon joko Tilastokeskuksen rajapinnan kautta avaamalla ne WFS-tasona tai lataamalla tiedostot tietokoneelle tilastokeskuksen sivuilta. Karttojen pohjadata kattaa Tilastokeskuksen kuntien avainluvut 2019 aineiston, postinumeroaluejakoon pohjautuvan aineiston, sekä tieliikenneonnettomuusaineistot vuosilta 2015-2020. Tieverkosto on haettu QGIS-ohjelmistoon Väyläviraston avoimen datan palvelusta, joka kattaa koko Suomen tieliikenneverkoston.
Rovaniemellä tapahtuneiden tieliikenneonnettomuuksien määrät postinumeroalueittain
Kuvan 1, kartassa tarkastellaan Rovaniemellä vuosina 2015-2020 tapahtuneiden tieliikenneonnettomuuksien lukumäärää postinumeroalueittain. Eniten tieliikenneonnettomuuksia on sattunut Rovaniemen kaupungin keskustaajaman kuuluvalla postinumeroalueella 96100, jossa onnettomuuksia sattui ajanjakson aikana yhteensä 39. Yleisestikin eniten onnettomuuksia on sattunut keskustaajamaan kuuluvilla postinumeroalueilla joissa liikenne on ympäröivää maaseutua tiheämmän asutuksen vuoksi vilkkaampaa. Keskustaajamaa ympäröivällä suhteellisen laajalla maaseudulla onnettomuudet ovat keskittyneet pääosin pääväylien, kuten valtatie 4 E75, ja Kittilään johtavan kantatie 79 varteen sijoittuville postinumeroalueille.
Tieliikenneonnettomuudet vakavuuden perusteella
Kuvan 2 kartta esittää tieliikenneonnettomuuksien esiintymistä niiden vakavuuden perusteella. Kartta on tehty interpoloimalla vakavuus arvot kartalle, jonka vuoksi reiluksi yleisimmän vakavuusasteen eli vakavuusasteen T2 onnettomuuksien vaalea väri peittää lähes koko kunnan alueen. Lisäsin karttaan vakavuusasteen T2 onnettomuudet pisteinä kartalle jotta ne olisi jokseenkin paikannettavissa, mutta asetin ne melko läpinäkyväksi, sillä muuten ne peittäisivät paikoin asteiden T1 ja T3 onnettomuudet alleen. Karttaa tarkastelemalla voidaan havaita että suurin osa kuolemaan johtaneista T1 onnettomuuksista on tapahtunut pääväylien varrella. Tämä johtunee siitä että pääväylillä liikenne on kohtuullisen vilkasta ja nopeusrajoitukset ovat korkeita. Ei loukkaantumiseen johtaneita tason T3 ja loukkaantumiseen johtaneita T2 onnettomuuksia on sen sijaan tapahtunut ympäri kuntaa, myös pienempien teiden varrella. Mietin jonkin verran, sitä että olisiko kartasta tullut selvempi jos sen olisi tehnyt täysin pistekartaksi. Tulin kuitenkin siihen lopputulokseen että interpoloimalla harvemmin esiintyvät T1 ja T3 arvot saadaan erottumaan hieman paremmin, vaikkakin niitä esittävät värit leviävätkin turhan laajasti harvaan asutuilla alueilla.
Jalankulkijat osallisena
Kuvan 3 kartta esittää tieliikenneonnettomuuksia joissa on ollut jalankulkija osallisena Rovaniemen kunnan alueella vuosien 2015-2020 aikana. Kaikki jalankulkijoille tapahtuneet onnettomuudet ovat tapahtuneet Rovaniemen keskustaajaman alueella, joten kartta kattaa vain kyseisen alueen, jotta onnettomuuksien tarkastelu olisi helpompaa. Rovaniemellä on tapahtunut ajanjakson aikana yhteensä 27 tieliikenneonnettomuutta, joissa on ollut jalankulkija osallisena. Postinumeroalueista eniten onnettomuuksia on sattunut alueella 96100, jossa on tapahtunut 12 onnettomuutta. Alue 96100 jakautuu kahteen toisistaan erilliseen alueeseen joista toinen sijoittuu keskustan ja Korkalovaaran alueille ja toinen kantatie 79 varteen. Päädyin lisäksi bufferoimaan Väyläviraston tietokannasta löytyneet suojatiet 15 metrin etäisyydeltä, jotta voitaisiin tarkastella kuinka suuri osa onnettomuuksista on tapahtunut suojateillä tai niiden läheisyydessä. Tieliikenneonnettomuuksista joissa on ollut jalankulkija osallisena suurin osa, eli 17/27 onnettomuudesta on tapahtunut vähintään 15 metrin etäisyydellä suojatiestä. Suurin osa onnettomuuksista, jotka ovat tapahtuneet suojateillä tai niiden läheisyydessä sijaitsevat Rovaniemen keskustan alueella. Yli 15 metrin etäisyydellä suojatiestä tapahtuneet onnettomuudet ovat sitä vastoin tapahtuneet pääosin asuinalueilla, kuten esimerkiksi Saarenkylässä 96900, sekä Syväsenvaarassa 96190. Päädyin 15 metrin bufferointi etäisyyteen sillä Väyläviraston aineistossa suojatiet piirtyvät kartalle pistemuotoisina, jolloin ne eivät anna kovin hyvää kuvaa suojateistä kokonaisuudessaan. Vaikkakin 15 metrin puskuri on toisaalta melko laaja ja keskustan alueella suojateitä on kohtuullisen tiheästi, näiden tuloksien pohjalta voidaan silti todeta, että nimitys suojatie on ehkä hivenen harhaanjohtava, sen luodessa virheellistä mielikuvaa “suojaisasta” tien ylityspaikasta. Omiin kokemuksiini pohjautuen Rovaniemellä kannattaa aina olla tarkkana ylittäessä tietä suojatien kohdalta. Kuningas autoilijat alkavat harvemmin oma-aloitteisesti pysähtymään suojateiden eteen, jos jalankulkija on aikeissa ylittää tien.
Loppumietteet
Mielestäni oli oppimisen ja muistin virkistämisen kannalta erittäin hyvä, että kurssin viimeiset harjoitukset olivat melko vapaasti suoritettavissa, kunkin mielenkiinnon mukaan. Karttojen tekemisen yhteydessä tuli käytettyä runsaasti aiemmilla kurssikerroilla tutuksi tulleita työkaluja, minkä vuoksi työkalut jäävät varmasti paremmin mieleen tulevia haasteita varten. Harjoituksen yhteydessä tuli kokeiltua myös uusia QGIS-ohjelmiston toimintoja kuten clip vector by extent. Harjoituksen yhteydessä tuli myös harjoiteltua lähtödatan etsimistä kartan tekemisen pohjalle, mikä on ilmeisen olennainen osa-alue, joka tulisi hallita gis-ohjelmistoja käytettäessä. Milla Sigg kirjoittaa blogissaan samaistuttavasti kuinka ohjelmiston käyttö on ollut välillä turhauttavaa, mutta onnistumisen hetket tuntuvat hyvältä (Matkalla geoinformatiikan osaajaksi). QGIS-ohjelmiston käyttö on ajoittain todella turhauttavaa kun ei keksi heti ratkaisuja ongelmiin, mutta ajoittaisen rämpimisen myötä onnistumisen hetket tuntuvat entistäkin paremmalta.
Lähteet:
Sigg. Milla. (2022), Kurssin loppu lähestyy, https://blogs.helsinki.fi/milsigg/ , (sivulla vierailtu 15.3.2022)