5 Kurssikerta

Neljännen kurssikerran aluksi tutustuimme  muutamiin toimintoihin QGIS-ohjelmistossa kuten bufferointiin, intersectioniin, sum line lenghtsiin ja clippiin.  Lopun harjoituskerrasta keskityimme itsenäisesti tekemään tehtäviä joissa etenkin bufferointi ja select by location tuli tutuksi. Bufferointi osoittautui erittäin käteväksi työkaluksi ja mielestäni sitä voisi hyödyntää laajasti erilaisten laskujen suorittamiseen. Esimerkiksi Bufferoimalla joki voitaisiin tarkastella esimerkiksi lannoitteiden mahdollisesti aiheuttamaa kuormitusta joelle, tietyllä etäisyydellä joesta sijaitsevilta pelloilta. Bufferoinnilla pystyttäisiin myös esimerkiksi tarkastelemaan miten paljon ja missä pahoinpitelyjä esiintyy joukkoliikenneasemien läheisyydessä, esimerkiksi viidensadan metrin säteellä asemasta.

Lentokenttien melua

Ensimmäisessä lentokenttä tehtävässä tuli selvittää kuinka paljon asukkaita asuu 1- ja 2 kilometrin säteellä Malmin lentokentän kiitoradoista. Tehtävä oli melko helppo suorittaa pienellä digitoinnilla ja bufferoinnilla, mutta näinkin simppelissä tehtävässä tuli ensin pieniä virheitä johtuen vääristä valinnoista bufferoinnin suorittamisen yhteydessä.

Toinen lentokenttätehtävä liittyi Helsinki-Vantaan lentoaseman meluvyöhykkeisiin ja lentoasemaa ympäröivään asutukseen. Tehtävät olivat suhteellisen kivuttomia suorittaa, mutta joissain kohdissa, kuten meluvyöhykkeiden erittelemisessä joutui hieman säätämään ennen kuin sai ne oikein. Yritin ensiksi saada eri meluvyöhykkeet omille tasoilleen kopioimalla ja liittämällä meluvyöhyketasoa ja poistamalla kopioidusta tasosta turhat meluvyöhykkeet pois. Tämän tekniikan toimimattomuus kävi kuitenkin pian selväksi, sillä poistamalla vyöhykkeet yhdestä tasosta ne hävisivät myös kaikista muista samat meluvyöhykkeet sisältävistä tasoista samalla. Tulipahan tuotakin testattua.

Poikkeuksellisen laskeutumissuunnan määrittämisen yhteydessä piirsin 6 kilometriä pitkän kiitoradan suuntaisen viivan kaakkoon kiitoradan päädystä.  Tämän jälkeen bufferoin kyseisen viivan 1 kilometrin säteellä jolloin sain piirrettyä poikkeuksellisen 60DB lentomelualueen, 7 kilometrin pituudelta ja 1 kilometrin leveydeltä kaakkoon kiitoradasta. Bufferoinnin jälkeen asutuksen sai helposti selvitettyä select by location ja statistics työkaluilla.

Asemat ja taajamat

Asema ja taajama tehtävät sujuivat kohtuullisen mallikkaasti jo tutuksi tulleita työkaluja käyttäen. Päädyin laskemaan koululaisten osuudet rajaamalla koululaiset käsittämään 6-16 vuotiaita. Eniten aikaa teetti ulkomaalaisten osuuden selvittäminen, laskin ulkomaalaisten osuuden laskemalla ulkomaalaisten osuudet kokoväestöstä omalle sarakkeelleen, jonka jälkeen laskin käsin % luokkarajoihin asettuvat alueet.  Tajusin myöhemmin että tämäkin lasku olisi sujunut työkaluja käyttämällä huomattavasti nopeammin.

Lilluttelua Lauttiksessa

Kolmanneksi itsenäistehtäväksi päädyin valitsemaan uima-allas tehtävän. Tehtävän a_pks_pie.shp tasossa oli muutama bitti vinossa, mutta hetken pähkäilyn ja GIS-velholle soittamisen jälkeen sain fiksattua tason Fix geometries työkalulla, sekä päivittämällä layer properties valikosta geometry kohdan alta tasolle spatiaalisen indexin. Tason kuntoon fiksaamisen jälkeen onnistuin tekemään uima-altaiden jakaumaa esittävän kartan kohtuullisen kivuttomasti, histogrammien lisääminen karttaan oli tuttua jo aiemmista harjoituksista.  Lopputuloksena syntyi Kuvan 3 kartta, joka on mielestäni luettavuudeltaan kohtuullisen selkeä alueilla joissa kaupunginosat ovat laajoja ja harvassa. Alueilla jossa kaupunginosat ovat pieniä ja tiheästi, kartta on erittäin epäselvä. Kokeilin osoitinviivojen lisäämistä histogrammien ja kaupunginosien välille, mutta totesin että se olisi tehnyt kartasta vain entistä epäselvemmän.

Loppumietteet ja taulukko

Taulukko harjoitusten tuloksista,  Taulukko

Tällä hetkellä QGIS-ohjelmiston työkaluista on parhaiten hallinnassa select features työkalut, bufferointi,  sekä join attributes by location summary. Tämä johtunee siitä että kyseisiä työkaluja on käytetty kurssin tehtävissä kaikista eniten.  Kohtuullisen hyvin hallussa tuntuu olevan myös kartan visualisointi, sekä digitointi, vaikkakin kehityksen varaa näissäkin on kuitenkin aina äärettömän paljon. QGIS-ohjelmiston perus käyttö alkaa pikku hiljaa sujumaan kohtuullisesti, mutta välillä harjoitusten tekeminen jumittaa kohtuudella kun jumittuu pohtimaan kulloiseenkin tilanteeseen soveltuvaa työkalua.  Useimmiten parhaimman tuloksen saa simppeleillä työkaluilla, jotka eivät aina heti välttämättä tule mieleenkään, vaan päädyn ensin kokeilemaan tehtävien selvittämistä turhan mutkikkaasti, osin väärillä työkaluilla. QGIS on erittäin monipuolinen ja suhteellisen käytännöllinen ohjelmisto, jonka monipuolisuuteen ja mahdollisten käytettävien työkalujen määrään tulee välillä hukuttua pahemman kerran. Olen myös huomannut kuinka QGIS saa pahimmillaan kaivettua alkukantaista raivoa esiin, kuten Janne Turunen blogissaan kirjoittaa (GEOINFORMATIIKAN MYSTISET MENETELMÄT). Osaavan ja rutinoituneen käyttäjän käsissä QGIS on varmasti erittäin käytännöllinen, monipuolinen ja hyödyllinen työkalu, jonka hyödyntämisessä on vain tietokoneen, tai ohjelmiston sippaaminen rajana.

Lähteet:

Turunen, J. (2022), QGIS – voittajani, https://blogs.helsinki.fi/janneturunen/ (Sivustolla vierailtu 20.2.2022)