Neljäs kurssikerta

Neljännellä kurssikerralla tutustuimme piste- ja ruutuaineistoihin, väsäsimme ruututeemakartan valitsemastamme aiheesta käyttäen aineistona pääkaupunkiseudun väestötietokantaa. Lisäksi tutustuimme korkeuskäyrien tekemiseen ja rasterikartan digitoimiseen QGIS-ohjelmalla.

Ensimmäinen harjoitus

Ensimmäisessä harjoituksessa tehtävänämme oli tehdä QGIS-ohjelmalla ruututeemakartta valitsemastamme aiheesta käyttäen aineistona SeutuCD 15 tuottamaa pääkaupunkiseudun rakennustietokantaa. Rakennustietokannassa on tiedot Pääkaupunkiseudun jokaisesta rakennuksesta, sekä tiedot esimerkiksi niissä asuvien ihmisten määrästä, sukupuolesta ja kielitaustasta.  Tutustuimme tehtävän yhteydessä ruudukon tekemiseen, sekä tietokannan ja ruudukon yhdistämiseen,  joiden pohjalta luotiin ruututeemakartta alueesta. Rakennustietokanta on pistemuotoinen aineisto joka sisältää huomattavan paljon eri tekijöitä joita oli tarpeen karsia, jotta tietokannan tietojen yhdistäminen ja laskeminen ruudukkoon sujui joutuisasti.

Ruututeemakartta ruotsinkielisistä

Päädyin tekemään ruututeemakartan ruotsinkielisten sijoittumisesta pääkaupunkiseudun kuntien Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten alueella. Tein lopulta kaksi karttaa ruotsinkielisen väestön sijoittumisesta 1kmx1km ruutukoolla Kuva 1, sekä 2kmx2km ruutukoolla Kuva 2,  ja liitin molemmat tähän työhön, sillä  mielestäni niiden tarkasteleminen ja vertaileminen oli kiinnostavaa.

1kmx1km ruututeemakartta ruotsinkielisen väestön sijoittumisesta kuvaa kohtuullisen hyvin ruotsinkielisten sijoittumista ja osuutta alueiden väestöstä pääkaupunkiseudun alueella. Ruotsin kielisiä asuu huomattavan palvon Länsi- sekä Pohjois-Espoon omakotitalovaltaisilla alueilla. Ruotsinkielisen väestön osuus on myös huomattavan suuri Itä-Helsingissä alueilta,  jotka on liitetty Vantaan ja Sipoon kunnista Helsinkiin vuonna 2009 (Wikipedia). Lukumääräisesti suurin määrä ruotsinkielisistä asuu kuitenkin tiheästi asutuilla Helsingin kantakaupungin alueilla, kuten Salla Kärkkäisen tekemästä ruotsinkielisten alueellista lukumäärää kuvaavasta kartasta ilmenee (Sallan Blogi).

Mielestäni ruututeemakartta on hyväksyttävä absoluuttisten arvojen esittämiseen, sitä tarkastelemalla saa hyvän yleiskuvan esitettävästä ilmiöstä, jota voidaan tarvittaessa tarkentaa pienemmällä ruutukoolla.  Esimerkiksi tässä kartassa on muutamia 1kmx1km alueita joilla asuu vain muutamia ihmisiä ja niiden yhteydessä ruotsinkielisten osuus heilahtaa helposti korkeimpaan luokkarajaan. Mitä pienemmällä ruutukoolla tietoa esitetään, sitä enemmän olisi ruutuja joissa ruotsinkielisten osuus olisi 70% tai enemmän, mutta toisaalta myös ruutujen kokonaismäärä nousisi, jolloin saataisiin yhä hyvä kokonaiskuva koko  tarkasteltavasta alueesta. Tämän kaltaisten karttojen tarkastelun yhteydessä kannattaisi aina ottaa huomioon väestöntiheys, jos kartan tarkastelija haluaisi tehdä päätelmiä ruotsinkielisten osuudesta koko pääkaupunkiseudun alueella.

Verratessa koropleettikarttoihin ja pisteteemakarttoihin, ruututeemakartta on etenkin isolla ruutukoolla yleistävä. Koropleettikartalla voidaan esittää tarkemmin tietoa tutkittavan ilmiön alueellisesta esiintymisestä. Lisäksi koropleettikartan etuna on se että pohjakartta säilyy taustalla helpommin luettavissa, kuin että se olisi peitetty ruutujen alle, vaikka ruutujen läpinäkyvyyttä voidaan säätää, niiden reunat ovat aina hieman häiritseviä. Lisäksi tiedon esittäminen koropleettikartalla on hieman luonnollisempaa kuin ruututeemakartalla, sillä ei todellista maailmaakaan ole jaettu ruutuihin. Ruututeemakartan etuna on  se että siitä saa nopeasti hyvän kokonaiskuvan tarkasteltavasta ilmiöstä, se on luettavuudeltaan selvästi parempi kuin esimerkiksi pisteteemakartta, etenkin jos kartalle sijoittuvia pisteitä on paljon.

Lisäsin työhöni 2kmx2km ruutujaolla ruotsinkielisten osuutta pääkaupunkiseudun alueilla esittävän kartan Kuva  2, sillä vertailemalla sitä Kuvan 1 karttaan voidaan havaita kuinka ruutukokoa kasvattamalla tai pienentämällä voidaan vaikuttaa siihen, kuinka tarkkaan tutkittavaa ilmiötä halutaan esittää. Esimerkiksi karttoja vertailemalla voidaan havaita, että kuvan 1, 1kmx1km kartassa on alueita joissa ruotsinkielisen väestön osuus on 67-100%, kun taas kuvan 2, 2kmx2km kartassa maksimiarvo ruotsinkielisen väestön osuudelle on 42-70%.  Molemmilla kartoilla saa melko hyvän yleiskuvan ruotsinkielisen väestön osuuksista pääkaupunkiseudun alueilla, mutta mielestäni kuvan 1 kartta on soveltuvampi tutkittavan ilmiön tarkasteluun, sillä se on tarkempi.

 

Tehtävä 2 Pornaisten korkeuskäyrät

Kurssikerran toisessa harjoituksessa tutustuimme rasteri-aineistojen tuomiseen QGIS-ohjelmaan, korkeuskäyrien tekemiseen rinnevarjostuksesta, sekä rasteriaineistojen digitoimiseen.

Kuvan 3 Pornaisia esittävään peruskarttalehteen on lisätty korkeyskäyrät 5 metrin välein. Karttaan on myös digitoitu suurimmat alueen pääliikenneväylät, sekä suoritettu aluerajaus Pornaisten taajaman alueesta.  Lisäksi digitoimme kurssikerralla karttaan Pornaisten taajaman asuintaloja, mutta jätin ne tästä kartasta pois, jotta kartan luettavuus säilyisi parempana.

Viewshed-analyysi

Päädyin vielä tekemään viewshed-analyysin masentavan harmaan maanantain kunniaksi. Analyysi on otettu Hevosselän länsirinteen laelta, asetin katselijan pituudeksi 1,98 metriä ja analyysin säteeksi 2 kilometriä katselupisteestä.  Analyysin tulosta voi tarkastella kuvan 4 kartasta. Viewshed-analyysin kartalle piirtämät tummat alueet eivät näy katselupisteestä, kun taas alueet jotka näkyvät 2 kilometrin säteellä alueesta ovat vaalealla analyysin tuottaman ympyrän sisällä. Kuvan 4 kartasta voidaan havaita, että valitsemastani pisteestä ei juurikaan näe itään päin, johtuen siitä että katselupiste on Hevosselän läntisellä rinteen laella.  Katselupisteestä on sen sijaan melko laajat näkymät etelään, länteen ja luoteeseen, johtuen siitä että Hevosselkä on ympäröivään maaston nähden verrattain korkea mäen kukkula.

 

Lähteet:

Wikipedia.org, (2021), Helsingin alueellinen laajeneminen, https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_alueellinen_laajeneminen (sivuilla vierailtu 11.2.2022)

Kärkkäinen. S. (2022), Viikko 4: Flashbackit TEMMI:lle ja muuta mukavaa, https://blogs.helsinki.fi/karkkais/ (Sivuilla vierailtu 11.2.2022)