Ihanan kurssin kuudes opetuskerta alkoi reippaalla ulkoilulla hyytävässä Kumpulassa. Keräsimme ryhmäni kanssa kordinaattitietoja lähialueen roskiksista. Tapahtuman aikana ymmärsin hyvin Artun puheet paikantimien alkukankeuksista satelliittien etsimisen aikana, sillä etenkin aluksi pisteet vaikuttivat vertikaalisilta sijainneiltaan ja tarkkuuksiltaan hyvin epävarmoilta. Laitteen toiminta ja tarkkuus kuitenkin parani reippaasti tarkastelun aikana. Kirjatessa tuloksia Exceliin tapahtui yhden numeron kirjoitusvirhe, mikä heitti yhtä pistettä noin kymmenisen metriä etelään päin. Tällaisen inhimillisen virheen huomasi helposti näin pienestä aineistosta, mutta aloin pohtimaan, että laajemmissa aineistoissa voi inhimillisillä vihreillä olla merkittäviäkin vaikutuksia saatuihin tuloksiin.
Varsinaisena harjoitteluna kurssikerran itse tuotettavaa sisältöä varten geokoodasimme tietoja Helsingin pelikoneista Street-muotoiseen aineistoon. Itse saamani kokemus tästä harjoittelusta vaikutti jäävän hieman heikohkoksi, johtuen MapInfon ja käyttäjän välisistä ongelmista. Oli kuitenkin mielenkiintoista huomata, että minkälaisin eri menetelmin kohteita voidaan sijoittaa kartalle. Sinänsähän koko toimitus on aivan helposti nykyisin ymmärrettävää, pystyyhän esimerkiksi Google Mapsissa hakemaan kadunnumeron perusteella. Silti se, että pisteitä pystyy juuri vaikka kadunnumeron perusteella sijoittamaan kartalla oli mielenkiintoista ja avaa mahdollisuuksia tutkia aineistoja, missä esimerkiksi kordinaattitietoja ei ole saatavilla.
Tehtäviksi töiksi päätyi tällä kertaa kolme karttaa erilaisista hasardeista. Aineistot olivat netissä luokiteltavissa varsin monien eri ominaisuuksien perusteella, joten spesifimpienkin karttojen tekeminen jostain tarkasta aiheesta olisi ollut mahdollista, mutta tyydyin nyt varsin simppeleihin esityksiin. Myöskään valmiiden karttojen lopullinen ulkoasu on varsin huono. Työnteon loppupuolella alkoi ruokailu houkuttamaan ja halusin saada hommat valmiiksi joten tyydyin tekemään esimerkiksi selitteet Paintilla, mikä kyllä näkyy (kuva 1). Koin kuitenkin, että kurssikerran päätarkoituksena oli harjoitella aineiston tuomista ja sijoittamista kartalle.
Kuva 1. Blogin pitäjän tunnelmat legendoja valmistaessa.
Karttojen ulkonäköön olisin voinut käyttää enemmän aikaa, jos olisin lukenut ohjeita kurssikerran aikana ja kokeillut vinkkiä aineistojen laittamisesta ennen Exceliä Wordiin. Tällä ystävällisen kurssitoverini Timon heti kurssin jälkeen antamalla vinkillä olisin säästänyt huomattavasti aikaa ja hermoja, sillä Excelin tapa tehdä päivämääriä muistuttavista luvuista päivämääriä oli ärsyttävä ja siitä johtuvien virheiden korjaaminen vei huomattavasti aikaa, minkä olisi voinut käyttää muuhun työskentelyyn.
Netissä olevia aineistoja tutkiessani jäin pohtimaan niiden lisäkäyttömahdollisuuksia. Esimerkiksi harjoituksessa käytetyillä varsin tarkoilla tietokannoilla olisi mahdollista tutkia ilmiöiden spatiaalistemporaalista esiintymistä, etenkin jos otettaisiin mukaan pienemmänkin mittakaavan tapahtumat. Mietin myös, että esimerkiksi ajallisia muutoksia jonkin ilmiön esiintymismäärässä voisi olla helpompi ja nopeampi tutkia jollain ohjelmalla, millä pystyy luomaan karttoja massoittain tietyillä aikaväleillä, sillä MapInfon yksittäisesti luomilla kartoilla toiminta olisi hidasta ja kankeaa. Myös jonkinlainen automaattisesti karttoja aineistosta luova skripti voisi olla sopiva apuväline tehtävässä.
Karttapohdintaa
Kuva 2. Tulivuoritoiminnan ja maanjäristysten alueellinen sijoittuminen.
Vaikka en ole suunnitellut pedagogisiin opintoihin suuntautumista, on karttoja silti mahdollista analysoida siltä kannalta. Sinänsä ensimmäinen tulivuoritoiminnan ja maanjäristysten alueellista sijoittumista kuvaava kartta (kuva 2) on varsin toimiva. Sitä olisi helppo käyttää yhteistyössä esimerkiksi mannerlaattoja kuvaavan kartan (kuva 3) kanssa. Ongelmaksi kartassa nousee pisteiden sijoittuminen. Kahta varsin samoilla alueilla esiintyvää eri ilmiötä kuvatessa pisteet menevät helposti toistensa päälle, mikä vaikeuttaa havainnointia. Tällainen paljon eri kohteita omaava aineisto voisi sopia paremmin esimerkiksi pienemmän mittakaavan karttaan jostain tietystä alueesta (kuva 4).
Kuva 3. Mannerlaattojen sijoittuminen (Encyclopædia Britannica 2015).
Kuva 4. Maanjäristys- ja tulivuoritoiminnan alueellinen sijoittuminen (Silfverberg 2017).
Kuva 5. Rekisteröidyt maanjäristykset 1.1.2017-22.2.2017 ajanjaksolla.
Toinen alkuvuodesta 2017 tapahtuneita maanjäristyksiä kuvaava kartta (kuva 5) on mielestäni varsin samalainen kuin edellinen, mutta yhdellä muuttujalla. Tässäkin ongelmaksi nousee ilmiöiden kasaantuminen tietyille alueille johtuen kartan isosta mittakaavasta mikä vaikeuttaa havainnointia. Mielestäni yhtä muuttujaa olisi parempi tällaisessa mittakaavassa kuvata esimerkiksi dasymetrisellä vyöhykekartalla, mikä helpottaisi ilmiöiden voimakkuuksien ja esiintymisen visuaalista havainnointia. Tällaista voisi toteuttaa esimerkiksi varsin pienellä ruudukolla varustetulla korologisella matriisilla, missä värisävyt vaihtelisivat ruudukkoon osuvien kohteiden määrän mukaan.
Kuva 6. Tunnetut kilpi- ja kerrostulivuoret
Viimeisessä kartassa (kuva 6) onnistuin jotenkin tutkimaan miten ilmiöitä voisi esittää eri laadullisten ominaisuuksiensa perusteella. Ongelmaksi nousivat taas varsin samanlaiset asiat kuin edellisissä kartoissa. Kohteet sijaitsevat yllättäen varsin samoilla alueilla, ovathan ne molemmat tulivuoria, mikä taas johtaa siihen, että pisteet sijoittuvat päällekkäin ja sitä kautta vaikeuttavat havainnointia. Joitain alueellisia klustereita on kuitenkin havaittavissa. Nyt kuitenkaan kartta ei avaa varsinaisia mahdollisuuksia tutkia esiintymien syytä, vaan se vaatisi kaverikseen muita karttoja, joiden kautta voisi alkaa tutkia miksi asiat ovat näin.
Lähteet:
Encyclopædia Britannica (2015). Plate Tectonics. 12.2.2015 <https://global.britannica.com/science/plate-tectonics> Luettu 24.2.2017
Silfverberg, P (2017. Kuudes kurssikerta. 22.2.2017 <https://blogs.helsinki.fi/pasipasi/2017/02/22/kuudes-kurssikerta/> Luettu 27.2.2017