Tällä kurssikerralla tutkittiin erilaisia kartografisia esitystapoja. Kuten kurssin aineistosta käy selville, on informaatiota mahdollista esittää hyvin erilaisin visuaalisin keinoin. Osa tavoista, kuten esimerkiksi erilaiset 3D- ja prismaattiset kartat keskittyvät visuaaliseen ilmaisuun jo niin voimakkaasti, että niiden informatiivinen sisältö jää usein helposti toissijaiseksi. Sopivan esitystavan valitseminen riippuu siis voimakkaasti kartan käyttötarkoituksesta.

Itse tehtäväksi jäi tällä kurssikerralla tehdä kartta, missä esitetään kaksi eri muuttujaa päällekkäin. Tätä karttaa suunnitellessa oli etenkin sen visuaalisella ilmeellä paljon merkitystä. Siitä on tarpeen saada tilanteeseen sopivan näköinen ja sen eri elementtien tulee toimia keskenään hyvin. Tällaisesta kahta eri muuttujaa esittävästä kartasta on pieninkin visuaalisin muutoksin mahdollista saada erittäin vaikeaselkoinen. Kurssikerran aikana karttaa valmistellessani huomasin etenkin kuinka paljon kartan eri elementtien ja osa-alueiden väriskaaloilla on merkitystä. Suunnittelun aikana huomasi usein, kuinka eri värisävyt toimivat huonosti keskenään tai korostuvat liikaa, jolloin niiden alla olevaa informaatiota on vaikeampi etenkään nopealla tarkastelulla ymmärtää.

Huoltosuhdetta ja muuttoliikettä

Kuva 1. Taloudellinen huoltosuhde ja kuntien välinen tulo- ja lähtömuutto kunnittain Pohjois-Savon maakunnassa 2015.

Haasteeksi nousi myös kahden sopivan muuttujan löytäminen. Lopulta päädyin tekemään kartan (kuva 1), missä pohjalla on taloudellisen huoltosuhteen koropleettikartta ja päällä kuntien välistä tulo- ja lähtömuuttoa kuvaava pylväsdiagrammikartta. Hypoteesinani ennen kartan valmistusta oli, että näiden kahden välillä olisi jonkinasteinen korrelaatio. Taloudellisen huoltosuhteen aineistoa tutkiessani huomasin sen olevan selvästi luonnollisesti jakautunut (kuva 2), jolloin päädyin käyttämään kartassa natural break luokittelua viidellä eri luokalla.

Kuva 2. Histogrammi taloudellisen huoltosuhteen aineiston jakautumisesta

Valmiista kartasta voidaan vetää heti selviä yleistyksiä etenkin huoltosuhteen osalta. Maakunnan reuna-alueet ovat taloudelliselta huoltosuhteeltaan selvästi heikommassa asemassa kuin keskiosat. Lähtö- ja tulomuuton perusteella yleistyksiä on vaikeampi tehdä. Koko maakunta on enimmäkseen muuttotappiosta. Myöskään oletettua korrelaatiota muuttoliikkeen ja huoltosuhteen välillä ei voida vetää. Muuttoliikettä voimakkaammin huoltosuhteeseen vaikuttaa ikääntynyt väestö. Maakunnassa on eläkeläisiä huonon huoltosuhteen kunnissa huomattavan paljon (Palomäki, 2017).

Ulkonäöltään valmiista kartasta tuli lopulta varsin miellyttävä. Ainakin tekijän mielestä valitut värisävyt ja elementit häiritse merkittävästi myöskään muuttujien yksittäistä tarkastelua. Kartan olisi voinut toteuttaa myös eri tavalla, esimerkiksi esittämällä toisen muuttoliikettä kuvaavan koropleettikartan pylväsdiagrammikartan sijasta. Tämänhetkinen lopputulos kuitenkin vaikuttaa ajavan asiansa. Kartta ei kuitenkaan ole hyvä, jos informaatiota on tarkoitus saada todella nopeasti, sillä pylväiden erot ovat niin pieniä, että niitä joutuu katsomaan kunnittain varsin tarkasti.

Visuaaliset valinnat ovat tärkeitä, sillä kartalla on tarkoitus esittää informaatiota.

Lähteet:

Palomäki, T (2017). Ensimmäinen kurssikerta. 24.1.2017 <https://blogs.helsinki.fi/ptanja/2017/01/24/ensimmainen-kurssikerta/> Luettu 29.1.2017

 

Kurssin ensimmäisellä opetuskerralla keskityttiin paikkatiedon perusteisiin ja sen käyttömahdollisuuksiin. Tärkeää oli Mapinfo ohjelmiston alkeiden opettelu ja sitä kautta kurssin kunnollinen aloitus. MapInfo oli peruspiirteiltään varsin erilainen esimerkiksi aikaisemmin käyttämiini kuvankäsittely- ja vektoriohjelmistoihin verrattuna. Sen käyttö kuitenkin tulee varmaan tehokkaammaksi kurssin kuluessa.

MapInfon sujuvaa käyttöönottoa vaikeutti sen haastavaksi osoittautunut käyttöliittymä, jossa etenkin eri välilehtien suora vaikutus toisiinsa oli minulle  uutta. Ohjelma on tehty myös varsin vahvasti käyttäjän muokattavaksi, mikä kuitenkin johtaa siihen, että aloittelijalla on vaikeuksia määritellä sen kaikkia asetusvaihtoehtoja omiin tarpeisiinsa sopiviksi. Ohjelmiston käytön alku oli varsin haastavaa, mikä näkyy hyvin esimerkiksi ensimmäisessä kartassa (Kuva 1), jossa väriskaala meni pieleen, eikä toimi kunnolla.

Kuva 1. Epäonnistunut kartta Suomen kesämökkien lukumäärästä kunnittain. (Tilastokeskus 2015)

Ohjelmisto kuitenkin vaikuttaa sellaiselta, että sen käyttö voi olla erittäinkin nopeaa ja tehokasta, kunhan pääsee ensin alkuvaikeuksien yli. Kokemuksen merkitys on tässäkin siis suuri. Ohjelmiston käyttömahdollisuudet vaikuttavat myös monipuolisilta ja sen avulla vaikuttaisi pystyvän tekemään merkittävääkin informaatiota esittäviä karttoja pienellä vaivalla. Kunhan siis käytön ensin oppii hallitsemaan. Merkittävä voidaan myös pitää sen mahdollisuutta käyttää aineistoja eri ohjelmista, kuten esimerkiksi Excelistä.

Kesämökit suomessa.

Kuva 1. Kartta Suomen kesämökeistä kunnittain vuonna 2015. (Tilastokeskus 2015)

 

Paremmin viimeistelemäni kartta (kuva 2) kuvaa Suomen kesämökkien määrää kunnittain. Kartassa vaikuttaa olevan merkittävä kasaantuma kesämökkien suhteen niin sanotun järvi-Suomen alueella. Toinen selvä erikoisuus vaikuttaa olevan Pohjanmaan alueen kesämökkien vähyys. Oletettavana syynä näihin erikoisuuksiin voidaan pitää niiden maisemallisia piirteitä. Pohjanmaa ajatellaan ainakin perinteisesti erittäin peltovaltaiseksi lakeaksi alueeksi, mikä ei ehkä vastaa ihmisten kuvitelmaa perinteistä kesämökkimaisemasta. Järvi-Suomi taas on stereotyyppisen näkemyksen perusteella varsin lähellä perinteistä kesämökkimaiseman kuvitelmaa.

Huomattavaa on myös se, että kesämökkien määrässä esiintyy merkittäviä eroja myös esimerkiksi maakuntien sisällä. Myöskään kuntien väestöntiheydellä ei vaikuta olevan merkittävää yhteyttä kesämökkien määrään, mikä näkyy Fillan (2017) tekemästä väestötiheyskartasta. Kesämökkejä vaikuttaa löytyvän sekä paljon, että vähän eri tiheyksistä kunnista. Mielenkiintoista tulee olemaan tulevaisuudessa nähdä Venäläisten Suomessa lisääntyneen kesämökkikaupan vaikutus. Suomen mökkien määrä tuskin tulee kasvamaan tulevaisuudessa, sillä yhä useampi ostaa tai perii jo valmiiksi rakennetun kesämökin, kuin rakentaa uutta. Venäläisten mökkiasuminen Suomessa on viime vuosikymmeninä lisääntynyt merkittävästi (Hannonen 2016). On mahdollista, että venäläiset rakentavat uusia enemmän omiin tarkoituksiinsa sopivia kesäasumuksia, mikä voisi lisätä kokonaismäärää joillain alueilla etenkin Itä-Suomessa.

Valmista karttaa voidaan pitää varsin helppolukuisena. Se on myös visuaalisesti yksinkertainen, eikä se sisällä liian räikeitä elementtejä, jotka veisivät huomion toisarvoisiin asioihin. Siinäkin on kuitenkin ongelmia. Huomattava on esimerkiksi, että eri pinta-alaisissa kunnissa on eri määrä mökkejä. Kartasta olisi tullut ehkä parempi, jos aineistona olisi käytetty tietokantaa, missä näkyy mökkien määrä suhteessa pinta-alaan. Mielenkiintoista olisi nähdä myös esimerkiksi tiestön tai muun infrastruktuurin sijoittumisen vaikutus kesämökkien alueelliseen esiintymiseen.

Kurssi alkoi varsin mielenkiintoisena. Uskon siltä saatavan informaation sisältävän paljon käyttömahdollisuuksia tulevaisuuden opiskelujen tai työuran kannalta. Uskon sen mahdollistavan etenkin paikkatiedon paremman käytön ja käsittelyn. Toivon kurssin olevan myös jatkossa mielenkiintoinen ja sen antavan mahdollisuuksia haastaa itseään.

Lähteet:

Filla, S (2017). Kurssikerta 1: Väestön jakautuminen Suomessa. 25.1.2017 <https://blogs.helsinki.fi/sfilla/2017/01/25/kurssikerta-1-vaeston-jakautuminen-suomessa//> Luettu 27.1.2017

Hannonen, O (2016). Peace and quiet beyond the border: the trans-border mobility of Russian second home owners in Finland. 3.6.2016. <http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2099-7/> Luettu 9.3.2017