QGis – geoinformaatikon monipuolinen apuri?

 

Kuva 1. Itämereen päätyvät typpipäästöt valtioittain. HELCOMin data- ja karttapalvelu.

Vuoden ensimmäisellä maantieteen lähiopetustunnilla tutustuin QGis-ohjelmistoon, joka osoittautui varsin hyödylliseksi ja monipuoliseksi. Maanantai-illan opetussessio oli rankka rypistys päivän muiden aktiviteettien päätteeksi, mutta ei auta valittaa, kun tarjolla on kerrankin lähiopetusta. Geoinformatiikkaa on totta vie helpompaa opetella lähiopetuksen muodossa, kun opettajan apu on tarvittaessa saatavilla.

Kurssin opettaja neuvoi hyödyllisiä niksejä QGis:n käyttöön.  Ohjelman työkalujen hallintatasolta löytyy jokaiselle eri datatyypille, kuten vektoriaineistolle, oma lisäämispainikkeensa. Samasta toolbarista löytyy myös painike uuden tason luomiseen. Opin myös muun muassa, miten koordinaattijärjestelmän voi kätevästi muuttaa projektille ja miten eri työkalupalkkeja voi valita lisää hiiren oikealla painikkeella ohjelman yläpalkista. Erityisen hyödyllisiksi työkaluiksi osoittautuivat tietokantojen ominaisuustaulukot sekä laskentatyökalu.

Ohjelma siis osoittautui todella monipuoliseksi. Aineistona ensimmäisen tunnin harjoituksissa toimi teemakartta typen päästöistä Itämeren alueella. Viimeistelin kartan itse QGis:llä  visuaalisesti omaa silmääni miellyttävämmäksi ja havainnollistavammaksi kauniin liukuväriskaalan avulla. Opin myös, miten kartan tallennusta varten luodaan tulostusikkuna, jonka avulla valmis kartta saadaan ulos joko tulosteena tai kuvatiedostona.

Tulkitaan lopuksi päivän tuotosta. Kuvassa näkyvästäni teemakartasta voidaan tulkita, minkä suuruusluokan verran Itämerta reunustavat valtiot päästävät typpipäästöjä vuosittain Itämereen. Typpipäästöjen skaala on liukuvärjätty valkoisesta punaiseen, jossa punainen kuvastaa suurinta ravinnekuormaa. Puola on kartan perusteella suurin Itämeren ravinnekuormittaja tarkastelluista valtioista. Venäjä, Ruotsi ja Latvia kuuluvat seuraavaksi korkeimpaan typpikuormitustasoon. Suomi, Viro, Liettua, Tanska ja Saksa puolestaan kuuluvat kolmiportaisen asteikon vähäisimpiin typpisaastuttajiin. On kuitenkin muistettava, että puhtoisia eivät nämäkään maat ole. Vihertävällä värjätyistä kartalla näkyvistä valtioista ei ole saatavilla dataa.  Itämeren alue syvyyskäyrineen erottuu kartalla hyvin: matalia alueita uhkaa erityisesti ravinnekuormitus. Lisäksi kartalle merkityt järvet lisäävät Itämereen laskevien valumajokien kautta Itämeren ravinnekuormitusta.

Mielestäni ensimmäinen QGis-työni onnistui kohtuullisesti, vaikkakin hienosäätöä olisi voinut vielä tehdä esimerkiksi legendan rajaamisen suhteen. Teemakartta on kuitenkin mielestäni melko havainnollistava ja informatiivinen. Hannan kurssiblogissa on hieno oivallus ensimmäiseltä kurssikerralta: “Jatkossa aion kiinnittää enemmän huomiota karttojen visuaalisuuteen ja siihen informaatioon, jota kuvan välityksellä halutaan jakaa. Jo tätä ensimmäistä harjoitusta tehdessä huomasin, että muun muassa luokkajaoilla, värivalinnoilla ja symboleilla voidaan merkittävästi vaikuttaa siihen mielikuvaan, jota kartta lukijalle välittää. Toisaalta huomasin karttaa tehdessäni myös sen, että kartan tekijän olisi syytä tuntea aineisto ja lähteet hyvin (Pelkonen 2022).”

Lähteet:

Pelkonen, Hanna. 2022. Hannan kurssiblogi. Haettu osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/pelkohan/. Luettu 30.1.2022.