Aineistoissa ajelehtimassa

 

Kuva 1. GIS-harjoitus valintatyökalujen käytöstä. Kuvaan on tallennettu Pirkanmaan maakunnan kunnat, sekä  Suomen tutkamajakat.  Kunnat 2020. Väylävirasto, rajapinnat 2022.

Toisella kurssikerralla syvennyimme erilaisiin paikkatietoaineistoihin hyödyntäen mm. Kunnat 2020 –tietokantaa. Samalla aineistojen visualisoinnin osaaminen syveni hieman edelliskerrasta. Keskeisenä tällä kerralla oivalsin QGisi:n valintatyökalujen tärkeyden, koska aineistot ovat muuten niin laajoja. Valintatyökaluilla voi esimerkiksi rajata tarkasteltavien kohteiden joukon karttaikkunasta, etsiä tietyt ehdot täyttäviä alueita ja rakentaa useita eri valintakriteereitä täyttäviä kyselyitä. Valintatyökalujen avulla voi myös luoda kokonaan uusia tietokantoja tehtyjen valintojen pohjalta. Itse harjoittelin valintatyökalujen käyttöä tallentamalla Kunnat 2020 -tietokannasta QGis:lle vain ne kunnat, jotka kuuluvat Pirkanmaan maakuntaan. Lisäksi harjoittelin avoimen datan käyttöä lisäämällä samaan kuvaan tutkamajakat Väyläviraston Rajapinnat –aineistosta. Yhdistelmähän ei ole yhtään random😀 (kuva 1). Paikkatiedossa siis lähes kaikki on mahdollista. Siis silloin, jos ja vain jos osaa hallita paikkatieto-ohjelmia ja –aineistoja 🙂  

Kuva 2. Mercatorin projektion pinta-ala vääristymien suuruus prosentteina Suomessa verrattuna oikeapintaiseen Lambertin projektioon.

Tutkin myös projektioita ja koordinaatistoja. Mittatyökalun käyttö osoittautui hyödylliseksi ja simppeliksi. Projektion vaihto muuttaa pituus- ja pinta-alasuhteita enemmän tasopinnalla kuin ellipsoidin pinnalla tutkittaessa. Erityisesti esimerkiksi Robinsonin projektio muuttaa huomattavasti etäisyys ja pinta-alasuhteita tasopinnalla tutkittaessa. Myös yleisesti käytetty Mercatorin projektio vääristää huomattavasti erityisesti Pohjois-Suomea (kuva 2). Visualisointia varten loin aineistoon uuden sarakkeen, joka laskee Mercatorin projektion vääristymän suuruuden prosentteina vyöhykkeittäin Suomessa pohjois-eteläakselilla verrattuna oikeapintaiseen Lambertin projektioon. Tämä oli hieman haastavaa, mutta onnistui. 

Visualisointeja tuotettaessa tarvitaan myös QGis:n tulosteikkunaa, jonka käyttö alkaa tulla kerta kerralta tutummaksi hitaasti, mutta varmasti. Matkalla geoinformatiikan osaajaksi –blogissa tiivistetään hyvin toisen kurssikerran anti: “Pieniltä virheiltä ei kuitenkaan säästytty ja ohjelman käytössä vaaditaankin toistoja, jotta ns. Komennot jäävät mieleen (Sigg 2022).” 

 

Lähteet: 

Sigg, Milla. 2022. Matkalla geoinformatiikan osaajaksi. Haettu osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/milsigg/. Luettu 30.1.2022.