Edellisellä kerralla itse valmistellun Pornaisten aineiston ja bufferien avulla tutkittiin tietyn etäisyyden päässä teistä, koulusta ja terveyskeskuksesta sijaitsevien talojen määrää. Sisäinen perfektionismi soti vähän vastaan, kun lätkäisimme satunnaismääräiset asukasmäärät taloille Field Calculatorin avulla. Joka tapauksessa laskentojen tulokset näkyvät kuvassa 2 ja ovat suhteessa Pornaisten alueen sisälle rajautuviin rakennuksiin. Kertovampaa olisi ollut laskea asukasmäärän prosentuaalinen osuus rakennusten sijaan, mutta eipä tullut mieleen tuolloin.
Opittuja bufferointitaitoja sovellettiin Malmin lentokentän ja Helsinki-Vantaan lentokentän aiheuttaman melun tutkimiseen. (Kuva 2) Bufferit tai puskurivyöhykkeet (kuva 1) ovat kätevä työkalu, kun pohditaan kaikenlaisia laajalle leviäviä vaikutuksia, ja esim. turvavyöhykkeitä vaarallisille alueille.
Malmin lentokenttä valmistui joulukuussa 1936 Helsingin päälentokentäksi. Suurin osa, 714 eli ~92%, rakennuksista 1 km päästä Malmin kiitoteistä on rakennettu Malmin lentokentän valmistumisen jälkeen. Asukkaita näissä uudemmissa rakennuksissa on 8769, mikä kattaa sekin suurimman osan kilometrin sisään mahtuvista asukkaista. Mielenkiintoisesti alueelle on siis tietoisesti rakennettu lentokentän olemassaolosta huolimatta, mikä ehkä kertookin Helsingin asuntotarpeesta.
Helsinki-Vantaan lentoaseman melualueiden ja 2 km sääteellä asuvien laskenta (kuva 2) onnistui, kun tein 2 km säteen valinnan lentomelutasojen sisään rajautuvista kohteista ja tallensin ne uusiksi tasoiksi. Laskimme myös vastaavia tietoja poikkeukselliselle Tikkurilan yli kulkevalle lentoreitille, jota hyödynnettiin kun kolmatta kiitorataa rakennettiin 2002. Vähintään 60dB lentomelua (kuva 2) koettiin n. 7 km pitkällä ja n. 1 km levyisellä alueella lentokentän päästä katsoen. Piirsin näin ollen 6 km pitkän viivan, koska bufferi lisää reunaan 1 km.
Muissa tehtävissä laskin liikenneyhteyksien lähellä asuvia Vantaan asukkaita, taajamissa asuvien osuuksia ja koulun aloittavia ja sitä käyviä oppilaita. Vantaan 15-64-vuotiaat laskettiin Vantaan asukastiedoista, joissa ikäluokat oli jaettu moneen ryhmään. Tämä oli hidasta, koska QGIS:ssä ei voinut valita monta kenttää yhteenlaskettavaksi, kuten esim. excelissä, vaan jokainen ikäluokka piti erikseen naputella laskentatyökaluun. Taajamien ulkomaalaisten osuuksien laskeminen osoittautui myös hankalaksi, joten jätin sen tehtävän sikseen.
Koulutehtävää hankaloitti tulkinnanvaraisuus, sillä kouluikäisen määritelmä on osittain häilyvä. Laskin tehtävään 7-16-vuotiaat, mutta riippuen syntymävuodenajasta voi jo 6-vuotiaskin olla kouluikäinen ja 16-vuotias yli (perus)kouluiän. Olisi luotettavampaa, jos tiedossa olisi lasten syntymävuodet. Toisaalta sekään ei takaisi täyttä luotettavuutta, sillä jotkut aloittavat koulun vuotta aiemmin tai myöhemmin kuin muut. Samaa pohti myös Ida Lehtonen blogimerkinnässään.
Tämänkertaisessa blogimerkinnässä tuli miettiä myös omia QGIS-taitoja. Itse koen, että perustoiminnot kuten aineistojen tuonti ohjelmaan, tulosteikkunan käyttö, uusien sarakkeiden laskeminen, ja tallennukset ovat jo rutiinilla sujuvia hommia. Kyselyiden tekeminen aineistoon esim. Select features using expression -näppäimellä tuntuu välillä hankalalta, kuin en ihan ymmärtäisi QGIS:in kieltä. Tietyt tehtävät, joita olemme kurssilla tehneet vaativat vielä ohjeiden uudelleenläpikäymistä, jotta ne saa tehtyä oikein, mutta harjoittelukertojen kasautuessa nekin sujuvat aina vain jouhevammin.
Toisinaan tuntuu myös siltä, ettei QGIS:stä löydy kaikkia toivomiani toimintoja. Esim. järvisyyspylväiden lisääminen legendaan ja tällä kerralla ilmennyt monien kohteiden valinta laskennassa ovat haitanneet. On toki mahdollista, etten vain tiedä mistä etsiä oikeita toimintoja. Mutta jos niitä ei ole, on se puute ohjelmassa, ja rajoittaa käyttäjän mahdollisuuksia. Toisaalta netistä etsimällä löysin lisäosan, jolla olisi voinut lisätä histogrammin selitteet legendaan. Tästä huomaakin avoimen lähdekoodin ohjelman vahvuuden; käyttäjät pystyvät itse lisäämään ohjelmaan puuttuvia ominaisuuksia. Lisäosien loihtiminen vaatii toisaalta sitten omanlaistaan osaamista, mitä tällaiselta tavalliselta tallaajalta ei (vielä ainakaan) löydy.
Lähteet:
Helsinki-Malmi Airport – Historia, http://www.malmiairport.fi/historia/
Ida Lehtonen – Blogi 5 – Lepää rauhassa Olli Lindholm, https://blogs.helsinki.fi/lida/blogi-5-lepaa-rauhassa-olli-lindholm/