Viimeistä kurssikertaa varten olin saanut päähäni, että haluan käyttää Italiaan liittyvää dataa. Googlaamalla törmäsin erilaatuisiin karttoihin, joista lopulta löysin käyttökelpoisen yksilön DIVA-GIS-sivulta. En ehkä osittain osannut käyttää muutamia aineistosivustoja, sillä en löytänyt niiltä helposti ladattavissa olevia tietoja etsimisestä huolimatta. Seurauksena syötin löytämäni datan exceliin itse. Toisinaan yksi Italian 20 alueesta oli jaettu kahteen, joten sain laskea ja yhdistellä tietoa.
Karttoja tehdessä sain taas jumpata QGIS:in kanssa, jotta kaikki haluamani tiedot näkyisivät ja olisivat toivomillani paikoilla. Se, mikä jäi näissä kartoissa hieman harmittamaan, on Italian vääristynyt muoto. Pelkäsin, että tiedot vääristyisivät, jos muuttaisin projektiota. Kartoissa näkyy siis hiukan litistynyt Italia. Ensimmäisen kartan kanssa tappelin pitkän aikaa, sillä Piemonten nimi ei halunnut näkyä kartalla sitten mitä teinkään. Lopulta luovutin ja olin valmis lisäämään nimen (taas) Paintilla, mutta onneksi nimi ilmestyi karttatulostesivulle.
Kaiken halutun tiedon saaminen legendaan osoittautui kuitenkin taas ongelmalliseksi. Koska olin jo henkisesti valmistautunut kääntymään Paintin puoleen, päädyin lisäämään piirakkadiagrammien selitteen legendaan sillä. Paintista muotoutui selvästi koko kurssin aikana pelastava viimeinen oljenkorsi, mikä on ehkä vähän huolestuttavaa – joko en osaa käyttää QGIS:iä tarpeeksi hyvin tai ohjelmasta puuttuu joitakin aika olennaisia toimintoja.
Kuvan 1 kartasta huomaa kaavan: pohjoisen alueet omaavat sekä korkeimman työllisyyden että alhaisimman työttömyyden, kun taas etelän alueilla tilanne on päinvastainen. Muutamien pohjoisten alueiden työllisyysasteet ovat lähellä Suomen työllisyyslukuja, joiden keskiarvo 2017 oli 72,2%. (Eurostat) Italian työllisyyden keskiarvo (52,9%) on kuitenkin selvästi Suomen ja EU:nkin keskiarvoa hiukan matalampi. (Guisan, M. C. & Aguayo, E. 2002, s. 1). Italian työttömyys (13,3%) on keskiarvoisesti Suomen työttömyyttä (8,6%) (Tilastokeskus) suurempaa, mutta muutamilla pohjoisen alueilla se on selvästi alle Suomen keskiarvon. (Kuva 1) Italian etelän ja pohjoisen alueiden erojen syynä voi nähdä mm. sen, että yleisesti ottaen pohjoisessa on enemmän teollisuutta ja kaupallista- ja finanssitoimintaa, kun taas etelässä toiminta painottuu maanviljelyyn. (Guisan, M. C. & Aguayo, E. 2002, s. 60-63, 69)
Koska muutamissa tapauksissa työllisyysluvut olivat mielestäni oudonkin matalia, kävin karttojen teon jälkeen tarkistamassa tietoja Eurostatin sivulta ja huomasinkin niiden muuttuneen kaikkien kohteiden osalta. En oikein ymmärrä… Mutta on siis todennäköistä, että sivustolle on päivitetty tai korjattu tietoja, ja että kartoissa ja analyyseissä käyttämäni tiedot ovat näin ollen virheellisiä. Työllisyys alueilla oli päivitetyn tiedon perusteella 6-14 prosenttiyksikköä korkeampi, “heikoimmilla” alueilla pääsääntöisesti 12-14. Suomenkin työllisyysluku oli noussut 76,7%:iin ja työttömyys oli lähes kaikilla Italian alueilla pari prosenttiyksikköä matalampi. Tästä syystä huomautuksena, että hain tiedot sivulta 25.2.2019.
Turistiyöpymisten (kuva 2) ja työttömyyden ja työllisyyden (kuva 1) välillä huomaa yhtäläisyyden siinä, että osassa eteläisemmistä alueista yöpymisiä oli alueiden asukasmäärää vähemmän. Suurimmat turistihoukutukset lienevät tunnetut kaupungit kuten Venezia, Rooma ja Firenze, ja muuten suositut turistikohteet kuten Ligurian kattava Italian Riviera ja Toscana. Pohjoisen Alppien tarjoamat laskettelu- ja vaellusmahdollisuudet taas selittänevät Vallee d’Aostan ja Trentino-Alt Adigen suhteellisen turismin runsauden. (Kuva 2) Turismin vaikutus näillä alueilla ulottuu myös rakennusteollisuuteen, (Guisan, M. C. & Aguayo, E. 2002, s. 63) ja runsaana se vaikuttaa myös alueiden työllisyyteen ja työttömyyteen. Turismi voi edesauttaa taloudellista hyvinvointia, mutta se ei yksin riitä selittämään työllisyyttä ja työttömyyttä Italian alueilla.
Muiden blogeja selatessa huomasin, että myös Ida Lehtonen oli tehnyt kurssikerran tehtävän Italiasta. Verratessa Idan kuvaamaa väestön vähenemistä suhteessa itse tutkimiini muuttujiin oli mielenkiintoista huomata vähenemisen olevan pienintä sekä etelän työllisyyden osalta heikommilla alueilla, että pohjoisen vahvemmilla alueilla. Amanda Ojasalon kurssikerran kartat painuivat mieleen hienon toteutuksen takia.
Kaikkien kurssin tehtävien ja muiden blogien selailun jälkeen tuntuu, että QGIS:llä ja muutenkin paikkatietoaineistolla ja -ohjelmilla voi tehdä lähestulkoon mitä vain, käyttäjän mielikuvituksen ja taitojen toimiessa harvoina rajoitteina. Käytetty ohjelmakin rajoittaa oman osansa, kuten kurssin aikana on tullut huomattua. Mahdollisuuksien määrä on samalla kannustava ja ahdistava tieto, koska liian monen vaihtoehdon edessä menee helposti lukkoon. Sen huomasin itse ainakin neljännen kurssikerran tehtävässä. Mutta kaiken tällä kurssilla opitun jälkeen käy tie positiivisin mielin kohti uusia (GIS-)haasteita, kiitos ja kummarrus !
Lähteet:
DIVA-GIS – Download data by country, http://www.diva-gis.org/gdata
MapCruzin.com – Download Free Italy ArcGIS Shapefile Map Layers, https://mapcruzin.com/free-italy-arcgis-maps-shapefiles.htm
Eurostat – My region, https://ec.europa.eu/eurostat/cache/RCI/myregion/
Guisan, M. C. & Aguayo, E. – Employment and regional development in Italy, Applied Econometrics and International Development. AEEADE. Vol. 2-1 (2002), http://www.usc.es/economet/reviews/aeid213.pdf
Tilastokeskus – Työllisyys ja työttömyys vuonna 2017, https://www.stat.fi/til/tyti/2017/13/tyti_2017_13_2018-04-12_kat_002_fi.html
Ida Lehtonen – Blogi 7 – Populazione d’Italia, https://blogs.helsinki.fi/lida/blogi-7-populazione-ditalia/
Amanda Ojasalo – Viimeinen, https://blogs.helsinki.fi/amandaoj/2019/03/15/viimeinen/