Ensimmäisellä kurssikerralla tutustuttiin QGIS-ohjelmiston käyttöön ja laadittiin karttanäkymiä sen avulla. QGIS on Free and Open Source Software, eli maksuton ja avoimen lähdekoodin ohjelmisto. Ohjelmiston saa vapaasti ladata ja siihen saa tehdä muutoksia, mistä johtuen ohjelmistosta myös julkaistaan jatkuvasti uudempia paranneltuja versioita.
Kurssikerran tunnilla tehdyssä tehtävässä tutkittiin HELCOM:in aineistoa ja laadittiin sen perusteella karttanäkymä. HELCOM on Itämeren rantavaltioiden ja EU:n muodostama komissio, jonka tavoitteena on suojella Itämerta ja sen ympäristöä saastumiselta. HELCOM myös julkaisee Itämerta koskevaa tutkimusaineistoa. Tunnin tehtävän aineisto käsitteli eritoten Itämereen kohdistuvia typpipäästöjä. Suurin osa typpipäästöistä on lähtöisin ihmisväestön keskittymistä ja ihmisen toiminnasta, kuten maataloudesta ja teollisuudesta (HELCOM). Itämereen kulkeutuu typpeä vesistöjen lisäksi ilmakehästä, minkä takia päästöjä kertyy myös Itämeren rantavaltioiden ulkopuolelta.
Tehtävässä QGISissä muokattiin tasojen ulkonäköä ja pyrittiin luomaan kartasta selkeä ja luettava. Samalla pystyi kokeilemalla tutustua eri toimintoihin ja nähdä käytännössä, miten kukin toimii, mikä auttaa ohjelmiston käytön sisäistämistä. Tehtävän tekeminen oli kohtuullisen helppoa selkeiden ohjeiden ansiosta. Kartan ulkonäön muuttamisen lisäksi laskettiin uutta tietoa olemassa olevan perusteella. Tämä tehtiin ns. tekstikomentojen avulla, joiden käytössä en koe olevani vahvimmillani, joten oli hyvä, että laskenta tehtiin yhdessä kunnon ohjein. Uuden tiedon avulla pystyttiin visualisoimaan kartalle Itämereen kohdistuvien typpipäästöjen prosentuaalinen osuus valtioittain. Kartalla (kuva 1) typpipäästöjen osuus on ilmaistu oranssin ja punaisen sävyillä.
Kartan selkeyttämisen kanssa sai painia jonkin aikaa, ja tein karttaan useita muutoksia, mutta lopputuloksessa typpipäästöjen osuus näkyy mielestäni selkeästi. Puolalla on selvästi suurimmat päästöt ja Eestillä pienimmät. Suhteellisen pienet ovat myös Tanskan ja Saksan päästöt, minkä osittain – etenkin Saksan kohdalla sen ollessa suurempi ja teollisempi maa – saattaa selittää se, että mailla on valumaa myös muihin meriin, kuten Iina Rusanen huomioi omassa blogimerkinnässään. Suurin osa Saksan joista valuu Atlantin puolelle. Samasta maantieteellisestä syystä voi olettaa myös, että Venäjällä on kaiken kaikkiaan suuremmat typpipäästöt, sillä Venäjä on Puolan ja Saksan lailla iso maa, jolla on paljon teollisuutta ja maataloutta sekä suuri väkiluku.
Toinen kurssikerran tehtävä suoritettiin omin avuin ja tarkoituksena oli laatia koropleettikartta Suomen kuntatasolla. Teemakarttaa tehdessä kävi selväksi, että vaikeamman vaihtoehdon suorittamiseen eivät riittäneet pelkät harjoituksen ohjeet. Valmiin harjoitusmateriaalin ulkopuolisten tietojen tuominen QGIS:in osoittautui hankalaksi, sillä en kyennyt yhdistämään .csv-tiedostoa kuntapohjaan. Tein siis tehtävän helpomman vaihtoehdon mukaan. Tiedot tehtävään ovat peräisin vuodelta 2015. Laadin teemakartan Suomen ruotsinkielisten osuuksista kunnissa (kuva 2). Kartalla näkyy selvästi, että ruotsinkielinen väestö on keskittynyt Suomen rannikkoalueille. Etenkin Pohjanmaalla, Ahvenanmaalla ja muutaman lounaisen Suomen kunnassa ruotsinkielisten osuus on suuri, yli 50% väestöstä. Pieni puute kartassa on se, että vaikka tiettävästi sisämaankin kaupungeissa asuu ruotsinkielisiä, ei se näin kuntatasolla tarkasteltaessa näy.
Tärkeää kurssilla on mielestäni alkaa hahmottaa, miten QGIS ohjelmistona toimii ja ennen kaikkea mitä sillä – ja paikkatieto-ohjelmistoilla yleensä – on mahdollista tehdä. Kurssikerralla myös kerrottiin, että ohjelmisto toimii jossain määrin muiden paikkatieto-ohjelmistojen, kuten ArcGIS:in ja MapInfon, tavoin, joten kurssin harjoitukset saattavat kehittää pohjaa myös muiden ohjelmistojen käytölle. Itsekin koin aiemmalla kurssilla CorelDraw-ohjelmiston käytön oppimisen hyötynä QGIS:iin tutustuessa. Muutkin kurssilaiset ovat selvästi ajatelleet samoin. Kuten CorelDraw’in kanssa, voisi olettaa, että QGIS:inkin kanssa harjoitus tekee mestarin.
Lähteet:
GQIS, https://qgis.org/en/site/about/index.html
HELCOM, http://www.helcom.fi/about-us
HELCOM – Fifth Baltic Sea Pollution Load Compilation (PLC-5), http://www.helcom.fi/Lists/Publications/BSEP128.pdf
HELCOM – Nutrient Inputs to the Baltic Sea, http://www.helcom.fi/baltic-sea-trends/eutrophication/inputs-of-nutrients/
Iina Rusanen – QGIS tutuksi, https://blogs.helsinki.fi/iinarusa/
Elina Huhtinen – Viikko 1 – QGIS ja siihen perehtyminen, https://blogs.helsinki.fi/huhelina/2019/01/16/viikko-1-qgis-ja-siihen-perehtyminen/
Ida Sihvonen – Introduktion & QGIS, https://blogs.helsinki.fi/idasihvo/2019/01/15/introduktion-qgis/