Ensimmäisellä kurssikerralla ja harjoituksessa teimme karttoja QGIS-sovelluksella. QGIS oli itselleni tuttu sovellus ensimmäisen periodin kurssilta “Johdatus geoinformatiikkaan”. Silloin hieman kauhistelin QGIS:n monimutkaisuutta, mutta näiden harjoitusten myötä huoleni hälvenivät. Ymmärsin nyt, kuinka attribuuttitaulukkoa tulkitaan ja kuinka karttaa voi personalisoida.
Tunnin aikana ensimmäisessä tehtävässä loimme koropleettikartan, jossa havainnollistetaan HELCOM-maiden typpipäästöjä Itämereen.
Kartta 1 – Eri HELCOM-maiden typpipäästöt
HELCOM-mailla viitataan Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissioon kuuluvia maita. Tähän kuuluu nykyään kaikki Itämeren rannikkovaltiot, eli Suomi, Ruotsi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Saksa ja Tanska. (Anna Liljefors blogi, 2023)
Kartta 1 visualisoi 9 Itämerta ympäröivän maan typen päästöjä prosentuaalisesti. Tummempi sävy edustaa suurempia typen päästöjä. Aineiston luokittelutapana on luonnolliset välit, ja on tärkeää huomata, että luokkien koot ole samankokoisia suhteessa toisiinsa. Käyttämäni luokat mahdollistavat aineiston analysoinnin luonnollisten rajojen mukaan.
Kartasta 1 voidaan huomata, kuinka Puola johtaa muita maita päästöjen suuruudellaan. Viron päästöt ovat taas maista pienimmät. Epäselväksi jäi, onko päästöt suhteutettu valtioiden väkimäärään. Tällöin yksi syy Viron pienille päästöille voi olla HELCOM-maista pienin väkiluku.
Kartan tekeminen tunnilla sujui hyvin, koska kävimme työn vaiheet yhdessä perusteellisesti läpi. Tunnilla työskentelyssä on hyödyllistä, kun sai kysyä apua kurssitovereilta tai opettajalta aina kun siihen oli tarvetta. Myöhemmin palasin kartan pariin ja korjailin pieniä huolimattomuusvirheitä ja selkeytin kartan värejä ja legendaa. Kartan hienosäätäminen oli itseasiassa aika mukavaa ja rentouttavaa näpertelyä.
Kartta 2 – alle 15-vuotiaiden prosentuaalinen osuus kunnan väestöstä 2021
Toisessa harjoituksessa tehtiin itsenäisesti valitusta aiheesta koropleettikartta. Valitsin esitettäväksi alle 15-vuotiaiden osuuden Suomen kunnissa. Kartassa tumma väri osoittaa alle 15-vuotiaiden suurempaa prosentuaalista osuutta. Kartassa on käytetty luonnollisten välien luokittelua.
Analysoidessa karttaa voidaan huomata vahva alle 15-vuotiaiden määrä Pohjanmaalla, länsirannikolla ja suurimpien kaupunkien – Turku, Tampere, Helsinki – ympärillä. Pohjanmaan seuduilla lapsiperheiden koko on keskimääräistä suurempi esimerkiksi muita alueita suuremman lestadiolaisväestön takia. Tämä selittää lasten erityisen merkittävän osuuden muuhun väestöön.
Tein Tiedon esittäminen maantieteessä -kurssilla raportin Kontiolahdesta, joka on kunta Itä-Suomessa. Raportissa ilmeni, kuinka kontiolahdessa on yllättävän suuri osuus lapsia ja nuoria. Tämän voi huomata myös kartasta 2, kun Kontiolahden kunta erottuu selkeästi Itä-Suomen ikääntyvien kuntien keskeltä.
Alle 15-vuotiaiden osuus on erityisen pieni Itä- ja Pohjois-Suomessa. Joona Korhonen (2023) toi blogissaan esiin ehdotuksia Lapin alueen väestörakenteelle. Näissä kunnissa on esimerkiksi melko vähän perheitä ja vanhusten ja työssäkäyvien osuus on kaikista suurin.
Tämänkin kartan tekeminen sujui mainiosti edellisen harjoituksen ohjeita muovaillen.
🙂 Kiitos kun luit!
Lähteet:
Liljefors, A. (viitattu 22.1.2023) Harjoitus 1, Ensimmäinen kurssikerta. 20.1.2023 https://blogs.helsinki.fi/annalilj/2023/01/20/harjoitus-1/
Korhonen, J. (viitattu 23.1.2023) Viikko 1, QGIS tutuksi. 23.1.2023 https://blogs.helsinki.fi/kojoona/
2 comments