Seitsemäs kurssikerta – Biogeografiaa feat. QGIS
Viimeisellä kurssikerralla annettiin vapaat kädet tuottaa karttaesitys omasta mielenkiinnon kohteesta. Tavoitteena oli löytää itse oma paikkatietoaineisto netistä ja visualisoida se QGISin avulla kartalle mahdollisimman informatiivisella tavalla. QGISin käyttö tuntuu jo nyt niin luontevalta, ettei turhaa aikaa kulunut ohjelman kanssa painimiseen, ja pystyin keskittymään itse asiaan. Olen erittäin tyytyväinen, kuinka hyvin kurssin aikana opin käyttämään kyseistä paikkatieto-ohjelmaa.
Oma intohimoni kohde on aina ollut eläinten levinneisyys maapallolla ja siihen vaikuttavat tekijät. Päätinkin heti tehtävän kuultua tehdä karttaesitykset mielenkiintoista eliölajeista, tässä tapauksessa otin tutkintaan endeemiset nisäkäs- ja lintulajit (kartat 1 ja 2). Endeemisellä lajilla tarkoitetaan lajia, joka esiintyy vain tietyllä alueella. Tutkimuksessani kyseinen alue tarkoittaa valtion rajoja. Esimerkkinä endeemisistä nisäkäslajeista ovat mm. meksikon susi ja Australiassa elävät kengurulajit. Endemisiä lintulajeja ovat mm. Filippiineillä elävä filippiinienkotka ja Tansaniassa elävä pembanpöllönen. Tilastot kurssikertani karttoihin löysin The IUCN Red List of Threatened Species -sivustolta (http://www.iucnredlist.org/about/summary-statistics).
Vein IUCN Red List -sivuilta löytyvät taulukot Exceliin, jossa muokkaisin tiedoston CSV-muotoon. QGISissä pystyin yhdistämään joint-toiminnolla kotoperäisten lajien määrän valtioiden tiedokantaan. Näin sain aikaiseksi maailmankartan, jonka tietokannassa oli sarakkeina endeemisten lintujen ja nisäkkäiden määrä. Muokkasin vielä kartan tyylistä esitystavaksi graduated, jolloin sain aikaan koropleettikartan (kuvat 1 ja 2).
Kartoista 1 ja 2 voidaan huomata, että endeemisten lintu- ja nisäkäslajien esiintyminen painottuu samoille alueille ja kartoissa tummat alueet sijoittuvat lähes identisesti. Lajirikkaimmat valtiot sijoittuvat päivätasaajan läheisyyteen, jossa ympäristön olosuhteet ovat suotuisimmat suurelle biodiversiteetille. Esimerkiksi Brasiliassa, Perussa, Filippiineillä ja Indonesiassa on suuri määrä endeemisiä lintu- ja nisäkäslajeja. Sademetsissä elääkin yli puolet maailman maanpäällisistä eliölajeista.
”While tropical rainforests cover less than ten percent of Earth’s land mass, they are thought to house more than half the world’s terrestrial species. There are several reasons why rainforests are so diverse, including their climate, their vegetation structure, and competition between species.
Rainforests can be staggeringly more species-rich than temperate forests. For example, while temperate forests may be dominated by a half dozen tree species, a tropical rainforest may have more than 480 tree species in a single hectare (2.5 acres). More than 1,300 species of butterfly has been documented in a single park in Peru, while the entire European continent has less than 400 species.” ()
Myös päiväntasaajan äärimmäisen läheisyydenkin ulkopuolella elää paljon endeemisiä lajeja. Erityisen paljon endeemisiä lajeja leveyspiiriinsä nähden elää esimerkiksi Austraaliassa, Meksikossa, Madagaskarilla, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Australia ja Madagaskar ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka alueen eristyneisyys merien taakse on aikojen saatossa muokannut alueen eliöstöä ja evoluution myötä on kehittynyt lajeja, joita ei esiinny misään muualla. Tälläisiä lajeja ovat mm. kaikkien tietämät kengurut ja lemuridae-heimon edustajat, Madagaskarin makit.
Innostuin GQISin kanssa leikkimisestä ja päätin vielä tehdä kolmannen teemakartan, joka kuvastaa uhanalaisten eläinten levittäytymistä maapallolla (kartat 3 ja 4). Löysin samaiselta IUCN Red list -sivulta taulukon, jossa on eritelty valtiokohtaisesti uhanalaisten eläinlajien määrä. Taulukossa kerrottiin myös onko laji äärimmäisen uhanalainen, erittäin uhanalainen vai vaarantunut. Muokkasin taulukosta CSV-tiedoston ja yhdistin sen jo aiemmissa kartoissa käyttämääni maailmankartan tietokantaan. Tein aluksi koropleettikartan karttapohjaksi, jossa eritellään, kuinka monta uhanalaista eläinlajia valtiossa on. Tämän jälkeen tein jokaiselle valtiolle vielä ympyrädiagrammin, joka osoittaa, kuinka uhanalaisia eläimet ovat kyseisen valtion sisällä (kartta 3). Muokkasin diagrammit niin, että ne skaalautuvat valtion pohjavärin (uhanalaiseten eläinten määrän) mukaan.
Kartta 3 oli mielestäni sekava, eikä siitä saanut selvää valtiokohtaisesti. Päätinkin muokata karttaa niin, että vain valtiot, joissa on yli 300 uhanalaista eläinlajia saa erikseen ympyrädiagrammin. Valitsin halutut valtiot Express by value -työkalulla. Lopputuloksena (kartta 4) syntyi mielestäni huomattavasti selkeämpi ja paremman näköinen kartta.
Eniten uhanalaisia eläinlajeja elää Yhdysvalloissa, yhteensä 1050 eläinlajia. Myös Meksiko on korkealla uhanalaisten eläinlajien listalla. Monen Meksikossa ja USA:ssa elävän uhanalaisen eläinlajin elinalue sijoittautuu molempien valtioiden sisälle. Ne ovat riippuvaisia molempien valtioiden populaatioista, jotta geneettinen monimuotiisuus lajin sisällä pysyisi korkeana. USA:n ja Meksikon väliin rakennettava muuri uhkaakin satoja eläinlajeja, sillä eläimet eivät pysty vapaasti vaeltamaan alueelta toiselle ja näin lisääntymisen myötä lisäämään geneettistä monimuotoisuutta populaatioiden sisällä.
”Evolutionary effects from the wall can change the balance of nature along the U.S.-Mexico border, putting wildlife in the area, including more than 100 endangered species, at risk,” wrote Egan. “Some of the larger animals that will be threatened by the border wall are the jaguar, ocelot, jaguarundi, Mexican gray wolf, desert big horn sheep and pronghorn antelope.” Egan’s comments jibe closely with a 2016 US Fish and Wildlife Service report claiming that an impregnable border between the two countries would “potentially impact” more than 111 endangered species, 108 migratory bird species, four wildlife refuges and fish hatcheries, and countless protected wetlands. Endangered animals listed in the report include bald eagles, sea turtles, various bats, mice, and even the West Indian manatee.” (George Dvorsky, Gizmodo, Trump’s Border Wall Could Threaten More Than a Hundred Endangered Species, Ecologist Warns)
Viitteet:
The IUCN Red List of Threatened Species, http://www.iucnredlist.org/about/summary-statistics
George Dvorsky, Gizmodo, Trump’s Border Wall Could Threaten More Than a Hundred Endangered Species, Ecologist Warns, https://gizmodo.com/trump-s-border-wall-could-threaten-more-than-a-hundred-1797464525