5. Kurssikerta

 

Viis viikkoa menty, mutta viikoista viis, nyt mennään.

Kurssikerta alkoi pienellä yhteisellä lämmittelyllä, jossa harjoittelimme mm. Intersection-, Clip– ja Buffer-analyysien käyttöä edellisellä kerralla aloitettuun Pornaisten karttaan. Tämän jälkeen aloitimme itsenäisen työskentelyn, joka tuntui lähtevän mukavasti käyntiin.

Puskurianalyysejä lentokentiltä – Malmi

Ensimmäisenä työnä tarkastelin Malmin lentokentän läheisyydessä sijaitsevaa asutusta. Piirsin lentokentän kiitoradat ja loin 2 kilometrin puskurivyöhykkeen sen ympärille (kuva 1.).

        Kuva 1. Asukkaiden määrä Malmin lentokentän melualueella (2 km).

 

Puskurivyöhykkeelle sijoittuu 4953 rakennusta ja 58849 asukasta. Asukasmäärä on todella suuri itsessään, mutta erityisesti kiisteltäessä lentokentän käytöstä. Aiheesta lisää seuraavan kuvan jälkeen. Kuvasta 2. löytyy vastaava analyysi, mutta puskurialueen mitta on 1 kilometri.

         Kuva 2. Asukkaiden määrä Malmin lentokentän melualueella (1 km).

 

Kilometrin säteellä kiitoradasta asuu yli kuusi kertaa vähemmän asukkaita kuin kahden kilometrin puskurialueella. Siitä huolimatta asukkaita tällä suuremmalle melulle altistuvalla alueella on yli 9000. Lentokentän tulevaisuudesta käytiin kiistaa vuosia, mutta vuoden 2021 keväällä Helsingin kaupunki sulki lentokentän kiitotien (Wikipedia, 2022). Alueelle on suunniteltu suurta ja uniikkia asuinaluetta, jonka kapasiteetti olisi jopa 25000 ihmistä. Tavoiteaikataulussa katurakentaminen alkaa v. 2022 ja talorakentaminen v. 2023 (Helsinki.fi, 2021).

Kun alueesta käytyä kiistaa ajatellaan meluhaittojen kannalta, on ratkaisu mielestäni paras mahdollinen. Asiaa vahvistaa entisestään se, että kulkuyhteydet Helsinki-Vantaalle on erittäin näppärät. Lisäksi uusi asuinalue Malmin aseman lähelle voi olla varsin toimiva ratkaisu ja tulee varmasti vaikuttamaan merkittävästi kaupunginosan identiteettiin.

 

Helsinki-Vantaa

Seuraavana tarkastelin Helsinki-Vantaan lentokentän melualueita. Loin samanlaisen 2 kilometrin puskurivyöhykkeen kuin Malmin kentälle kuvassa 1. Vyöhykkeelle mahtui 2366 rakennusta, joissa asuu 11729 asukasta. Luku on yli viisi kertaa pienempi kuin Malmilla.

Tämän jälkeen tarkastelin asukkaiden määrää valmiiksi luotujen melualueiden perusteella (lentomelu.shp -tietokanta). Pahimman melualueen (65dB) sisälle mahtui 37 asuttua rakennusta, joissa asuu 303 ihmistä. Melualue nähtävissä kuvassa 3.

Kuva 3. Pahin melualue (65dB) Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Alueen sisäpuolella sijaitsevat asuinrakennukset merkitty punaisilla -, ja ulkopuolella sijaitsevat keltaisilla pisteillä. Harmaalla kaikki melualueet, punaisella tarkasteltava, eli 65 dB. 

Kahden kilometrin puskurialueella asuvista ihmisistä (11729) vain 303 asuu pahimmalla melualueella. Prosentuaalisesti tämä osuus on n. 2,6%. Seuraavaksi selvitin 55 desibelin alueella asuvien ihmisten määrän (kuva 4.).

Kuva 4. Helsinki-Vantaan lentokentän 55 dB melualueen asutus (merkitty punaisella). Harmaalla esitetty melualue kokonaisuudessaan.

Asukkaita tälle melualueelle sijoittuu 11923, jotka asuvat yhteensä 1780 rakennuksessa. Asukasluku on miltei sama kuin kahden kilometrin puskurivyöhykkeessä. Vyöhykkeiden muodot eroavat kuitenkin suuresti, koska puskurivyöhykkeessä jokaisen ulkopisteen etäisyys on kaksi kilometriä, ja valmiissa meluvyöhykkeessä etäisyydet kasvavat kiitoratojen myötäisesti, joka nähdään kuvasta 4.

Tämän vuoksi puskurivyöhykkeet eivät ole täydellisiä meluhaittoja tutkiessa, koska siinä ei ole otettu huomioon lentokoneen nousu- tai laskeutumissuuntia. Niillä saa kuitenkin nopeasti ja helposti suurpiirteisen asukkaiden määrän, jotka elävät melualueella.

Vielä viimeisenä tein puskurivyöhykkeen laskeutumissuuntaan, jota käytettiin väliaikaisesti vuonna 2002, kun kolmas kiitorata oli rakenteilla. Laskeutuminen tapahtui suoraan Tikkurilan yli, kaakosta luoteeseen päin (kuva 5.).

Kuva 5. Puskurivyöhyke vaihtoehtoisen laskeutumissuunnan mukaan.

Kyseiselle puskurivyöhykkeelle ihmisiä mahtui 13265 yhteensä 1825 eri rakennuksesta. Puskurivyöhykkeen on tarkoitus myötäillä oletettua 60dB meluvyöhykettä. Täten kyseisellä laskeutumissuunnalla voimakkaalle meluhaitalle altistuu huomattavasti enemmän ihmisiä kuin tavallista suuntaa käytettäessä. Kyseistä suuntaa käytetään nykyäänkin poikkeuksellisissa tilanteissa, kuten erityisen kovien ja tietyn suuntaisten tuulien takia.

Pitäisikö lukea ohjeita?

Tässä vaiheessa huomasin lukea blogitehtävän ohjeita, jossa sanottiin ettei tällä kerralla välttämättä tuoteta karttaesitystä, vaan kirjataan tehtävien tulokset taulukkoon sekä pohditaan ongelmia ja oivalluksia sanallisesti. No, tehty mikä tehty, eipä noista haittaakaan ole. Jatketaan hommia ja mennään eteenpäin.

Asemat

Seuraavaksi nopea katsaus Vantaan alueen karttalehdille sijoittuviin asukkaisiin. Tarkemmin tarkastellaan, että kuinka paljon ihmisiä asuu alle 500 metrin päässä lähimmästä juna- tai metroasemasta. Loin asemille puskurivyöhykkeet ja tarkastelin, että kuinka paljon ihmisiä niiden sisälle mahtuu. Yhteensä tietokannassa on 516193 asukasta, ja alle 500 metrin päässä asemasta asuu 111765. Kaikista asukkaista siis n. 21,6% asuu alle 500 metrin päässä asemasta.

Laskin vielä työikäisten osuuden (15-64 v.) edellä selvitetyistä alle 500 metrin päässä asemasta asuvista. Työikäisiä oli yhteensä 74989, joka on ~ 67,1% alueella asuvista. Kokonaisuudessaan karttalehtien alueilla työikäisiä on 66,7%, eli suhteellinen osuus on hieman suurempi lähempänä asemia. Tämä voisi johtua esimerkiksi lapsiperheiden asumisesta kauempana asemista, jolloin alle 15 vuotiaat vähentää prosenttia. Todennäköisemmin kyse on kuitenkin vain varianssista, koska ero on niin pieni.

 

Taajamat

Tehtävänä oli laskea/selvittää

• Kuinka monta pros. tehtävän alueen asukkaista asuu taajamissa? ~96,2%
• Kuinka monta kouluikäistä (7-16 v.) asuu taajamien ulkopuolella?  2267
  • Kuinka monta prosenttia luku on kaikista kouluikäisistä?  ~3,8%
• Kuinka monella alueella ulkomaalaisten osuus on tasan tai yli
  • 10%?        57
  • 20%?        25
  • 30%?        14

Tarkastellessani attribuuttitaulukkoa huomasin, että alueet, joissa ulkomaalaisia oli prosentuaalisesti paljon, olivat väkiluvulta lähtökohtaisesti todella pieniä. Esimerkiksi väkiluvullisesti suurimmalla alueella, joissa ulkomaalaisia on yli 30%, asuu yhteensä 16 ihmistä. Suuremmista alueista Hakunila on ainut, jossa ulkomaalaisten osuus on yli 20%.

 

Uima-altaat ja saunat

Tehtävänä oli selvittää/laskea:

• Kuinka monta uima-altaalla varustettua rakennusta löytyy pk-seudulta?  855
• Kuinka paljon asuu asukkaita sellaisissa taloissa, joissa on uima-allas?  12170
• Kuinka moni noista taloista on
  1. Omakotitaloja? 345
  2. Paritaloja?   158
  3. Rivitaloja? 113
  4. Kerrostaloja?  181
• Mikä on kaikkein uima-allasrikkain osa-alue? Lauttasaari (53)
• Kuinka monessa talossa on sauna ja kuinka monta prosenttia se on kaikista taloista pääkaupunkiseudulla?   21922, ~24,2%

Kuva 6. Uima-altaallisten talojen määrä PK-seudulla kaupunginosittain.

Kuntia keskenään vertaillessa uima-altaallisten rakennusten frekvenssit ovat selvästi suurimmillaan Helsingin alueella. Määrät Helsingin sisällä jakautuu laajasti, suuria frekvenssejä on monilla merenranta-alueilla ja esimerkiksi Pohjois-Helsingissä. Uskoisin tämän johtuvan varakkaista omakotitaloalueista. Onkin oletettavaa, että varallisuuden ja uima-altaallisten asuntojen välillä on vahva positiivinen korrelaatio.

Summasin kaikkien kurssikerralla suoritettujen tehtävien vastaukset taulukkoon, joka avautuu seuraavasta linkistä (avaa oikealla klikillä uuteen välilehteen, ei jostain syystä toimi suoraan klikkaamalla). Kurssikerta 5. vastaukset

Summaan viikon antimet myös lyhyesti sanallisesti. Henkilökohtaisesti pidin kovasti mekaanisesta tehtävien suorittamisesta. Se tyydytti myös pientä ja sairasta kaipuuta lukion matematiikan pariin, jossa tehtäviä grindattiin tunnista toiseen.

Muutenkin viikon sävel on ehdottomasti duurivoittoinen. Eeva Rakia lainatakseni: “Palikat alkavat naksahdella paikalleen ja toiminnot alkavat käydä järkeen.” Olen samaa mieltä Eevan kanssa, tuntuu todella hyvältä, kun ohjelma alkaa pikkuhiljaa käydä tutuksi. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin!

 

Lähteet:

Helsinki (2021). Uutta Helsinkiä, Malmin entisen lentokentän alue. Haettu 16.2022 osoitteesta https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/malmi/lentokent%C3%A4nalue

Raki, E. (2022). Oppimassa Geoinformatiikkaa, Kurssikerta 5: Toistoja. Haettu 18.2.2022 osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/eevaraki/

Wikipedia (2022). Helsinki-Malmin lentoasema. Haettu 16.2.2022 osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki-Malmin_lentoasema