University of Helsinki
Tämä kurssikerta aiheutti jäätäviä kokkareita tässä blogintekijässä. Kävi ilmi, että kokkare paikkatiedon kermassa voi kokkaroitua entisestään. Peukalo liikkui keskelle kämmentä, sormi meni suuhun ja tuli ikävä lastentarhan “minkä muotoinen palikka menee minkäkin reiän läpi” -tehtäviä. Tämän tunnetilan valtaamana luovutin ja kävelin nappaamaan kahvit suoraan Physicumin maantieteellisimmästä kahvinkeittimestä. Jo ensimmäisestä kulauksesta tunsin kuinka pelkoni muuttui uhkarohkeudeksi ja halusin uhmata GIS-laboratorion tyrannia, MapInfoa, uudelleen. Jokainen kulaus kahvia vain vahvisti tätä masokistista hulluuttani kunnes ainoa asia, minkä näin silmilläni oli Boundary Select ja Browse Table. Lopulta menetin todellisuuden tajuni ja kuulin pääni sisällä puhetta kielellä mitä en tunnistanut. Siitä jäi mieleen tämä mielenvikaisuuden riivaama hokema:
“Ph’nglui mglw’nafh Cthulhu R’lyeh wgah’nagl fhtagn“
Tulin tajuihini Exactumin näköalaparvekkeelta chilin kasvatukseen tarkoitetusta kasvihuoneesta. Sylissäni oli parvekkeelta löytyvä bobblehead-pöllö. Yhtäkkiä muistin kaiken. En ollut selvinnyt uudesta koettelemuksestani työskennellä itsenäisesti MapInfolla, vaan olin vaipunut epätoivoon. Tämän lisäksi Reilun Kaupan kahvipuruista keitetyn kahvin vahvuus oli saanut minut kofeiini-deliriumiin ja olin menettänyt muistini. Tiesin, että minun oli palattava takaisin GIS-laboratorioon nyt kofeiini-pärinästä selvinneenä. Varmistin asian vielä parvekkeen bobblehead-pöllöltä, joka nyökkäili tietäväisenä sitä silittäessäni. Tiesin pystyväni suorittamaan itsenäistehtävät loppuun.
Toisin sanoen, kurssikerta 5 ahdisti. Mutta uima-altaita käsittelevä kartta valmistui lopulta, tuntui kuin olisin oivaltanut jotain itse. Oppinut jopa, tämän tunteen vahvistamana usko tulevaisuuteen palasi. Pääkaupunkiseudulla uima-altaita on 856. Nämä altaat jakaantuvat 12 687 asukkaan kesken. Altaista 336 on omakotitalojen pihalla, 186 kerrostalojen yhteydessä ja 114 rivitalojen yhteydessä. Taulukossa ei ollut yhtäkään kohdetta, jossa olisi ollut enemmäin kuin yksi uima-allas. Mikä järkyttävintä: Länsi-Pakilassa on eniten uima-altaita pääkaupunkiseudulla, peräti 52. Mikä tässä alueessa houkuttelee uima-altaiden rakentajia? Trooppinen mikroilmasto? Rikkaat asukkaat? Mielenkiintoista, sillä mielikuvani mukaan Espoon tai Jollaksen olisi tullut olla överein uima-altaiden alue. Jollaksessa onkin 32 uima-allasta, mutta sekin kalpenee Länsi-Pakilan ylivoiman edessä.
Tämä tehtävä oli ensimmäinen tehtävä, jolloin täytyi pistää oppimamme asiat hyötykäyttöön ilman kädestä pitelyä. Kokemus oli vaativa, mutta sitäkin opettavaisempi. Edelleen MapInfon inhottavin puoli on sen epäloogisuus ja Undo-näppäimen mielipuolinen käyttäytyminen. Silloin kun undo-näppäintä voi käyttää, sitä voi käyttää vain kerran. Toinen painallus kumoaa edellisen kumoamisen. Tätä voisi verrata CorelDraw:n undo-näppäimeen, joka pystyi kumoamaan lukuisia virheliikkeitä esihistoriaan asti eikä vain yhtä. Ero on selvä: kuin vertaisi ratitonta autoa ratilliseen, sillä toista voi hallita. En ole vielä uppoutunut MapInfon saloihin niin syvälle, että edes ymmärtäisin milloin undo-näppäintä voi käyttää. Toinen hankaluus on muistaa workspacen tallentaminen, sekä päivitettyjen tietokantojen tallentaminen. Jos näitä ei tee, seuraavalla kerralla kun avaa samaista projektia tulee itku silmään ja tuntee kauhun kynnet niskassaan, sillä kaikki tekemäsi muutokset ja ihanat avatut ikkunat ovat jossain hornan tuutin serkun kaverin luona. Kaikki pitää tehdä alusta,siis aivan kaikki. Tämä tilanne tapahtui onneksi vain kerran.
MapInfon tutuimmat työkalut ovat valinta-, liikutus-, pohjoisnuoli- ja mittakaavatyökalut, joiden käyttö on varsin itsestään selvää. Tämän lisäksi teemakarttojen luonti, piirtotyökalut ja niiden käyttö ovat varsin selkeästi hallinnassa. Hankalimmasta päästä lienee tietokantaliitokset ja uusien tietokantojen luonti, sekä tietokantojen keskinäinen vertailu. Pahinta on se, ettei välillä tiedä päivittääkö tietokantaa oikein. Pitikö päivittää queryyn vai alkuperäiseen tietokantaan? Kumman päivitys pilaa koko tietokannan ja kumman päivitys pelastaa päivän? Itsenäisestä työskentelystä Kaisla Sanaslahti kirjoittaa blogissaan mielestäni hieman havainnollisemmin “hämmenys iskee ja en yhtäkkiä osaakaan valita oikeita työkaluja ja toimintoja.” Luotan siihen, että harjoitus tekee mestarin. Nämä ovat kuitenkin erittäin tärkeitä taitoja MapInfon käytön kannalta ja niitä tulee varmasti tarvitsemaan työelämässä, joten uskon jonain päivänä hallitsevani ne suurella itseluottamuksella.
Puskurivyöhykkeellä voi selvittää esimerkiksi ilmiöiden läheisyyttä ja vaikutusten ulottuvuutta. Puskuroimalla piste-, viiva- tai polygonimuotoiselle kohteelle voidaan laskea sitä ympäröivä vyöhyke, jonka säteen voi määrittää itse tai tutkimustulosten perusteella. Tällöin voi nähdä esimerkiksi kuinka kauas suurilta teiltä kantautuu korkean desibelitason melua ja tärinää keskimääräisesti. Tälläisten toimien avulla voidaan lopulta tulla esimerkiksi rakennuspoliittiseen päätökseen siitä, että suuria teitä ei saa rakentaa tiettyä matkaa lähemmäksi asuttuja rakennuksia tai alueita. Yleisemmin voisi sanoa, että puskuroinnilla voidaan laskea joidenkin toimenpiteiden todennäköisiä vaikutusalueita ja suojavyöhykkeitä joillekin alueille tai kohteille.
MapInfolla ratkaistaviin ongelmiin vaikuttavat monet tekijät. Ensinnäkin ohjelmiston käyttäjän tietotaito ja ohjelmiston logiikan ymmärrys. Toiseksi tietokantojen ja tarkasteltavien alueiden laajuus ja kattavuus, sillä mitä suurempi alue ja tarkempi tietokanta, sitä hitaammin MapInfo tuntuu toimivan. Kuvittelen sen olevan erittäin mahdollista, että erittäin monimutkaisia ilmiöitä, jotka koskevat erittäin suuria alueita ja vaativat hankalia laskutoimenpiteitä erittäin laajoissa tietokannoissa, ei pystykään käsittelemään MapInfolla. Lisäksi MapInfossa ei näyttäisi olevan varsinaisesti mitenkään kattavasti erilaisia analyysityökaluja tai muokattavuustoimintoja. Ainakaan tämäntapaisia ei ole tullut vielä vastaan kurssilla. Lisäksi tulee muistaa paikkatieto-ohjelmien luomien analyysien ja mallien olevan vain yksinkertaistettuja esityksiä todellisuudesta, eikä niihinkään siten voi sokeasti luottaa (Priha 2013).
| Lentokenttätehtävät | Vastaukset |
| Malmin lentokentästä 2 km etäisyydellä asuu | 54 898 |
| Malmin lentokentästä 1km etäisyydellä asuu | 8 371 |
| Helsinki-Vantaan lentokentästä 2km etäisyydellä asuu | 9 967 |
| Ylläolevista pahimmalla melualueella asuu | 4 % |
| Vähintään 55db melualueella asuu | 11 370 |
| 60db melu häiritsisi vähintään | 2 016 |
| Juna-asematehtävät | |
| Alle 500m säteellä juna-asemasta asuvien lukumäärä | 80 576 |
| Alle 500m säteellä asuvien osuus kaikista asukkaista | 16,80 % |
| Työikäisiä (15-65 v) alle 500m juna-asemasta asuvia | 12,30 % |
| Itsenäistehtävä 2 | |
| Taajamissa asuvien osuus | 86 % |
| Kouluikäisiä taajamien ulkopuolella | 7536 |
| Ylläolevan osuus kaikista alueen kouluikäisistä | 15,10 % |
| Alueita joilla ulkomaalaisten osuus yli 10% | 19 kpl |
| Alueita joilla ulkomaalaisten osuus yli 20% | 6 kpl |
| Alueita joilla ulkomaalaisten osuus yli 30% | 4 kpl |
| Itsenäistehtävä 4 | |
| Pääkaupunkiseudun uima-altaiden lukumäärä | 856 |
| Uima-altaallisten talojen asukasmäärät yhteensä | 12 687 |
| Uima-altaallisien omakotitalojen lukumäärä | 336 |
| Uima-altaallisien kerrostalojen lukumäärä | 186 |
| Uima-altaallisien rivitalojen lukumäärä | 114 |
| Taloja joissa enemmän kuin 1 uima-allas | 0 |
| Pienalue jolla eniten uima-altaita | Länsi-Pakila |
Taulukko 1. Kurssikerta 5:n tehtävien vastaukset taulukoituna. Itsenäistehtävä 4 koskee yllä olevaa karttaa pääkaupunkiseudun uima-altaista.
Lähteet
Kurssikerran paikkatietoaineisto (2013) Tilastokeskus, Helsinki
Priha, A. 5. Kurssikerta, bufferoi bufferoi bufferoi vaan (2013) <https://blogs.helsinki.fi/apriha/> Viitattu 17.02.2013
Sanaslahti, K. 5. Kurssikerta, taidot testissä (2013) <https://blogs.helsinki.fi/kaislasa/> Viitattu 17.02.2013