Month: March 2013

Posted on

Kurssikerta 7

Kuva 1. Kartta Syyriasta ja asukasmääristä kunnittain. Esitys ei ole provinsseittain kuten lopuissa kartoissa, sillä kuntakohtaista tietoa Syyriasta oli äärimmäisen hankala löytää. Suuri osa väestöstä asuu läntisessä osassa maata lähellä Välimerta, mutta myös idässä on suuria keskittymiä, sillä siellä on Syyrian valtion suurimmat fosfaatti-, öljy- ja maakaasuvarat. Kartalla näkyvät siniset laikut ovat järviä. (CBS Syria 2013, Statoids 2009)

Viimeinen kurssikerta ja hirmuinen urakka. Valitsin valtioksi Syyrian ja yritin etsiä spatiaalista tietoa Arabikeväästä alkunsa saaneesta sisällissodasta. Presidentin eroa ja hallinnon vaihtoa vaatineet mielenosoitukset muuttuivat kapinaksi kun Syyrian asevoimat yrittivät väkivalloin estää mielenosoituksia. Sisällissodassa taistelevina osapuolina ovat vallankumoukselliset kapinalliset Vapaan Syyrian Armeija, joita avustaa islamistijärjestö Mujahideen ja vastakkaisella puolella on presidentti Bashar al-Assadille uskollinen osa Syyrian asevoimista. Kapinalliset kokevat presidentin hirmuhallitsijana, joka alistaa kansaansa ja he haluavat vapautua tyrannian ikeestä. Lojalistit kokevat kapinan laittomana ja perusteettomana. Sisällissodasta on todella hankala löytää mitään luotettavaa saati käyttökelpoista dataa. Uhrilukujen välillä on yllättävän paljon heittoa (Syrian Shushada 2013), pakolaismääristä on vain yleisiä arvioita (UNHCR 2013). Näiden lisäksi monet Syyrian valtion instituutioiden sivustot ovat suljettu tai niiden käyttöä on rajoitettu. Monesti vapaasti käytettävä data oli arabiankielistä ja skannattuja pdf-dokumentteja, joista tekstiä ei voinut kopioida esimerkiksi Google Translate palveluun käännettäväksi. Tiedon löytäminen ja sen muokkaaminen muotoon, jota voisi ylipäänsä käyttää oli hankalaa. Loppujen lopuksi sain tehtyä vain yhden kartan (kuva 4) itse konfliktista, sillä konfliktiin liittyvää aineistoa ei ollut tai sitä ei saanut käyttökelpoiseen muotoon. Tiedot, joita käytin kuvan 4 karttaan löytyivät Vapaan Syyrian Armeijan sivuilta, jossa taisteluissa kuolleita ihmisiä siviileistä taistelijoihin kutsuttiin marttyyreiksi. Yritin etsiä muista lähteistä samaa tietoa, mutta turhaan. Hallituksen puolelta kuolleiden määristä ei ollut juurikaan tarkkaa tietoa. Kapinallisten puolella kuolleiden määrä oli liitetty muun muassa kaupunkeihin, kuntiin ja provinsseihin. Olisin käyttänyt kuolleiden määriä mieluiten kaupunkien osalta, mutta kaupunkien nimien kirjoitusasut olivat täysin epäselviä. Ainoa hiemankaan luotettavan oloinen luettelointi oli tehty provinsseittain. Sivuston mielenkiintoinen puoli oli, että tietyistä kuolleista oli kuvia ja kuolemantavat oli selostettu. Osa oli kuollut pään katkaisuun miekalla. Huhhuh, rankkaa meininkiä. Tyydyinkin siis käyttämään tavallisempia ja tylsempiä muuttujia muissa kartoissani, kuten väestötietoja ja asumustietoja.

Kuva 2. Kuvassa näkyy Syyrian kartta ja jako provinsseihin. Toisin kuin tekemissäni kartoissa, tässä kartassa näkyy provinssien nimet. Nimien kirjoitusasu voi vaihdella, sillä arabiankieliset paikannimet voidaan kääntää monella tavalla länsimaalaiseen kirjoitusasuun, esimerkiksi Aleppon provinssi on kartassa kirjoitettu muotoon Halab ja Homsin provinssi muotoon Hims. (Yalla Souriya 2012)

Käytin taustakarttana aikaisemmilla kurssikerroilla käytettyä maailmankarttaa, josta nostin Syyrian omaksi tasokseen. Tämän jälkeen etsin internetistä tietoa Syyrian hallinnollisten alueiden jakautumisesta ja löysin kahdenlaista tietoa, kuten tietoa vesistöistä (GIST Portal 2013, Statoids 2009). Syyria on jaettu isompiin provinsseihin ja pienempiin kuntamaisiin kokonaisuuksiin, joista provinssit koostuvat. Mielenkiintoisena yksityiskohtana Damaskoksen kaupunki on oma provinssinsa ja kuntansa, jota ympäröi Rif Dimashq -provinssi eli Damaskoksen maaseutuprovinssi. Löysin eniten tilastoitua tietoa Syyrian provinsseista ja niiden ominaisuuksista, mutta tämä tiedon määrä ei silti päätä huimannut. Taitaa Syyrian hallitus pitää aika tiukasti kiinni omaa maataan koskevista tiedoista näin sisällissodan alla ja etenkin kun ulkovallat saattavat puuttua konfliktiin. Kunnista löytyi hieman tietoa, mutta ei läheskään niin paljon kuin provinsseista. Voisikin sanoa, että kunnista löytyneet käyttökelpoiset tiedot kiteytyivät asukasmääriin ja kuntien nimiin. Minua harmitti, että minulta meni varmasti monta hyvää tietopakettia ohitseni, sillä en ymmärrä arabiankieltä. Tilastoitua tietoa löydettyäni, minun oli vietävä tieto Exceliin ja tehdä siitä järkevää taulukkomuotoista dataa, jonka pystyisin sitten siirtämään MapInfoon tietokantaliitoksella ja lopulta päästä käyttämään tietoa karttaesityksissäni. Löytyneen datan muuntaminen käyttökelpoiseksi ja loputtomat tietokantaliitokset MapInfon puolella veivät selkeästi suurimman osan ajasta. Kun tietoa oli tarpeeksi MapInfon tietokannoissani pyöräytin kartat alle neljässäkymmenessä minuutissa.

Kuva 3. Kartta Syyriasta, jossa on tarkasteltu väkilukua ja asumustietoja provinsseittain. Eniten rakenteilla olevia asumuksia on läntisissä osissa maata ja vähiten idässä. Tyhjiä asumuksia on jokaisessa kunnassa jonkin verran. (CBS Syria 2013, Statoids 2009)

Kuvan 3 kartassa näkyy Syyrian provinssien asukasluvut ja asumusten (dwellings) määrällisiä tietoja. On tärkeää huomata, että kyseessä ei ole rakennukset yleisesti vaan asutukseen suunnitellut rakennukset/asumukset. Asukasluvut ovat suurimmat läntisellä puolella Syyriaa, johtuen pitkälti Jordanjoen, Välimeren ja suhteellisen hedelmällisen maaperän vaikutuksesta. Pienten väkilukujen provinsseissa asumukset ovat keskimäärin asutumpia Välimeren rannalla sijaitsevaa Tartusin provinssia lukuunottamatta. Tämä johtunee juurikin pienemmistä väestömääristä ja laajemmista aavikkomaisista alueista, jolloin rakennetut asumukset ovat “tehokkaammin” käytettyjä. Rakenteilla olevia asumuksia on selkeästi eniten suurten väkilukujen provinsseissa kuten Damaskoksessa, Damaskoksen maaseudulla ja Aleppossa. Niitä on myös suhteellisesti paljon Välimeren rannan provinsseissa Tartuksessa ja Latakiassa. Pienen asukasmäärän perusteella voisi olettaa, että nämä rakenteilla olevat asumukset ovat mahdollisesti rikkaiden asumuksia, sillä Välimeren rannat ovat varsin kauniita asuinalueita. Kummallista on tyhjillään olevat asumukset. Asumustiedot ovat peräisin ajalta ennen tällä hetkellä käynnissä olevaa sisällissotaa, joten ne eivät voi olla pakolaisten tyhjäksi jättämiä koteja. Kenties tyhjät asumukset ovat rikkaiden asuntoja, joissa he viettävät vuodessa vain muutaman kuukauden jos sitäkään. Toisaalta asumukset voivat olla myös erittäin huonokuntoisia rakennuksia, jotka ovat vielä Syyrian lakien mukaan “asumiskelpoisia”. On myös täysin mahdollista, että ne ovat kalliita asuntoja, jotka eivät ole menneet kaupaksi. Todennäköisintä lienee jonkinnäköinen sekoitus huonokuntoisia asuntoja ja rikkaiden asuntoja. Tyhjiä asumuksia on suhteellisesti paljon Välimeren rannan provinsseissa, joka viittaisi rikkaiden tyhjillään ammottaviin asuntoihin. Asunnot merinäköalalla ovat kaikkialla maailmassa haluttuja ja kalliita.

Kuva 4. Kartta Syyrian sisällissodassa kuolleista ja asukastiheydestä. Kaatuneiden tiedot on hankittu Maaliskuun 2013 alussa kapinnallisten ylläpitämältä sivustolta. Asukastiheystiedot on vuoden 2009 laskennasta. Tiheimmin asutut provinssit ovat Damaskoksen kaupungin provinssi ja Daraan provinssi. Daraan provinssin tiheään asutukseen lienee syynä läheinen Jordanjoki. Kaatuneiden tilastoihin tulee suhtautua varauksella, sillä sitä ylläpitää toinen konfliktin osapuolista ja todennäköisesti vähättelee omia kaatuneiden määriään ja liioittelee vastapuolen kaatuneiden määriä. Kartassa näkyy myös suurimmat syyrialaisten pakolaisleirit naapurimaissa. (CBS Syria 2013, HIU 2013, Syrian Shuhada 2013, VDC Syria 2013)

Kuvan 4 kartassa näkyy Syyrian sisällissodassa kaatuneiden määrät. Kaatuneiden määrään sisältyy kapinalliset, siviilit ja sotilaat, sekä tietoja on kerätty 2011 Maaliskuusta tähän päivään asti (13.03.2013) ja on kuolleita tulee varmasti lisää. Kartalla esitetyt tiedot kerättiin Maaliskuun 2013 alussa. Eniten kaatuneita on Homsin, Aleppon ja Damaskoksen maaseudun provinsseissa. Homsissa on Syyrian öljy- ja maakaasuvarojen kuljetusverkoston solmukohta (katso kartta http://minerals.usgs.gov/minerals/pubs/country/maps/92379.gif), joka on todennäköisesti nostanut kuolleiden lukumäärää kyseisessä provinssissa. Suurin osa öljy- ja maakaasuesiintymistä on kuitenkin valtion itäisissä osissa, kuten on myös suurimmat fosfaattivarat, mutta siellä kuolleiden määrä ei aivan yhtä suuri. Karttaa tarkasteltaessa tulee kiinnittää huomiota, että suurin osa taisteluista on käyty kaupungeissa eikä avoimessa maastossa. Tämän takia onkin mielenkiintoista, että Damaskoksen kaupungin provinssissa ei kuolleita ole järin paljon. Kaupunki lienee ollut toisen osapuolen vahvassa hallinnassa, eikä siis pahin sodankäynti ole vielä yltänyt alueelle. Varsin väljästi asutettu Damaskoksen maaseudun provinssi on kuitenkin kuolleiden määrässä korkealla, joka kertoo, että Damaskokseen suuntautuvia operaatioita on.

Kartassa on esitetty myös naapurimaiden pakolaisleirien sijaintia. Pakolaisleireistä ei juuri löytynyt väkimäärätietoja, jotta olisin voinut ilmoittaa niiden koon kartalla. Leirikohtaisia pakolaismääriä löytyi vain muutamasta leiristä, joten tiedon esittäminen olisi ollut turhaa. Sen sijaan YK:n pakolaisjärjestön, UNHCR, sivustolla näkyivät eri maihin suuntautuneiden pakolaisvirtojen suuruudet. Jordaniin paenneita on yli 280 0000, Turkkiin yli 225 000, Libanoniin yli 215 000, Irakiin yli 110 000 ja Egyptiin yli 21 000. Nämä luvut ovat vasta rekisteröityneiden pakolaisten määriä, joita on tällä hetkellä yli 850 000. Kaiken kaikkiaan pakolaisia arvioidaan olevan yli 1,1 miljoonaa (UNHCR 2013).

Kuva 5. Kartta Syyrian provinssien väentiheydeystä ja sukupuolten välisestä väestöllisestä jakaumasta. Tiheimmät alueet ovat etelässä Daraan ja Suwaydan provinsseissa, sekä Damaskoksen kaupungin provinssissa. Harvimmin asutut alueet ovat Damaskoksen maaseudun, Ar Raqqahin ja Al Hasakahin provinssit.  Piirakka diagrammeista on nähtävissä, että miehiä on yhtäpaljon tai enemmän kuin naisia jokaisessa provinssissa. Miesten naisia suurempi lukumäärä kertoo poikavauvojen suosimisesta ja siihen yleensä liittyvästä tyttövauvojen abortoinnista ja heitteille jätöstä. (CBS Syria 2013)

Kuvan 5 kartassa on tarkasteltu asukastiheyden ja väestön sukupuolijakautuneisuuden yhteyksiä. Varsinaista yhteyttä näillä muuttujilla ei valitettavasti ole, joten niitä voi tarkastella lähinnä erikseen. Kartasta huomaa heti, että miesten lukumäärä on hieman naisten lukumäärää suurempi. Luonnollisessa tilanteessa naisia pitäisi aina olla hieman miehiä enemmän, sillä naiset elävät keskimääräisesti miehiä pidempään. Sukupuolten väestöllinen jakautuminen kielii poikalasten suosimisesta ja sukupuolen mukaan tehdyistä aborteista. Syyria on pääasiassa Islamilaisen väestön valtio ja perinteisesti avioliiton yhteydessä tulevan vaimon suku joutuu antamaan myötäjäislahjoja, kuten rahaa ja luksustavaroita, tulevan aviomiehen suvulle. Kuten kuvan 4 kartassa, myös kuvan 5 kartassa asukastiheys on jakautun samanlaisesti. Tällä kertaa asukastiheyden muuttujia on vain enemmän. Voisikin sanoa, että Syyriassa menee kaksi harvaan asuttua itä-länsi -suuntaista harvan asutuksen vyötä leikaten Syyrian kolmeen osaan: tiheästi asutettuun etelään sekä ei niin tiheästi asutettuun Keski-Syyriaan ja Pohjois-Syyriaan. Etelä.Syyrian tiheään asutetun alueen selittää Jordanjoen läheisyys ja kasteluviljelyn mahdollisuudet. Pohjois-Syyrian ja Keski-Syyrian tiheään asutetut alueet selittää myös kasteluviljely, jonka vedet saadaan läheisistä ja jopa lukuisista järvistä, tämän lisäksi myös lukuisat järvien väliset joet mahdollistavat nopeahkon ympärivuotisen liikkumisen. Välimeren rannikon alueet ovat myös melko tiheään asutettua aluetta Välimeri tarjoaa laajan kaupankäynnin alueen ja sateita, jotka selittävät suhteellisen tiheää asutusta.

Pakko sanoa, että kurssin päätyttyä tuntuu kuin olisin oivaltanut paikkatiedosta sen tietyn jujun ja nostanut tieto-taitoani huimasti. Samalla kuitenkin tiedostan, että kurssi tarjosi vain pintaraapaisun aiheesta, eivätkä kaikki opitut niksit voi jäädä päähäni. Kurssikertoja olisi voinut mielestäni olla kaksi viikossa jolloin olisi taattu perustason taitojen varma osaaminen. Tuntuu nyt, että hallitsen MapInfon erittäin pintapuolisesti ja itsenäisessä työskentelyssä olo on kuin haparoisi pimeässä. En kuitenkaan ole huolestunut vaan pikemminkin innostunut, tiedon janoni on vain kasvanut. Haluan oppia lisää, haluan tutustua muihin paikkatieto-ohjelmistoihin. Voisinkin verrata tilannettani paikkatiedon kanssa tilanteeseen, jossa olen valtameren rannalla ja kaapaisen merestä vettä lasiin. Katselen aikani lasia ja huomaan, että lasissa on veden lisäksi muutama levän hippunen. En voi lasillisen perusteella sanoa muuta kuin, että valtameressä on vettä ja hieman levää. En tiedä onko meressä kaloja, valaita tai mitään muutakaan. En tiedä mitään paikkatiedon rajoista, oikuista ja muodoista. Kaiken lukemani ja kuulemani perusteella paikkatiedon mahdollisuudet ovat lähes äärettömät. Uteliaan luonteeni takia haluan tietää lisää. Siitähän tieteessä on ylipäätänsä kyse, loputtomasta uteliaisuudesta.

 

 

Lähteet

CBS Syria (2013) Central Bureau of Statistics, Syyria. Viitattu 03.03.2013 <http://www.cbssyr.org/index-EN.htm>

GIST Portal (2013) Geographic Information Support Team Data Repository, University of Georgia. Viitattu <https://gistdata.itos.uga.edu/>

HIU (2013) Humanitarian Information Unit, Viitattu 03.03.2013 <https://hiu.state.gov/Pages/Home.aspx>

Kurssimateriaalit (2013) Maan- ja geotieteiden laitos, Helsingin yliopisto.

Statoids (2009) Syrian Provinces & Syrian Districts, Statoids -tilastoverkkopalvelu. Viitattu 03.03.2013 <http://www.statoids.com/usy.html>

Syrian Shuhada (2013) Syrian Revolution Martyr Database, Syrian National Council. Viitattu 03.03.2013 <http://syrianshuhada.com/?lang=en>

UNHCR (2013) YK pakolaisjärjestö. Viitattu 13.03.2013 <http://data.unhcr.org/syrianrefugees/regional.php>

VDC Syria (2013) Violations Documentation Center in Syria, Viitattu 03.03.2013 <http://www.vdc-sy.org/index.php/en/reports/annual>

Yalla Souriya (2012) Viitattu 09.03.2013 <http://yallasouriya.wordpress.com/tag/syria-provinces/>

Posted on

SWOT-analyysi Mapping America -palvelusta

New York Timesin sivustolta löytyvä Mapping America -palvelusta voi katsella Yhdysvaltain asukkaiden alueellista jakautumista etnisyyden, tulojen, asutuksen ja koulutuksen perusteella. Kartat ovat luotu Yhdysvaltain väestörekisterin vuosina 2005-2009 teettämän yhteisötutkimuksen tietojen perusteella. SWOT-analyysissä (Strengths, Weaknesses, Opportunities, Threats) tarkastellaan valitun aiheen tai kohteen vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Tässä tapauksessa analysoin Mapping America -palvelua tiedon saatavuuden näkökulmasta ja vertaan sitä hieman vastaavaan suomalaiseen käytäntöön, joka on suljetumpi järjestelmä.

Mapping America -palvelun selkein vahvuus on ilmaiseksi kaikkien käytettävissä oleva suhteellisen tarkka kartografinen tieto kaikista Yhdysvaltain kaupunkien asukkaista. Palvelun käyttäjä voi tarkastella alueita eri teemoilla: etniset ryhmät, tulotasoihin liittyvät teemat, asumiseen liittyvät teemat ja koulutustasoon liittyvät teemat. Hiirellä klikkaamalla tai viemällä hiiren kohteen päälle saa tarkempaa yksittäistä tietoa itse kohteesta. Kattavan tiedon lisäksi karttaa on erittäin helppo käyttää. Karttaa voi liikuttaa luontevasti hiirellä, sieltä voi etsiä tiettyjä paikkoja osotteiden tai postinumeron perusteella ja karttaa voi zoomata hyvinkin laajasti. Lisäksi käyttäjät voivat jakaa mielenkiintoiseksi kokemansa kartat sosiaalisen median palveluissa, kuten Facebookissa ja Twitterissa, muutamalla napin painalluksella. Kaiken kaikkiaan palvelu on tehty helppokäyttöisyyden näkökulmasta ei tieteelliseen käyttöön.

Palvelun heikkouksiksi voisi mainita tieteellisen käytön vaatimat mahdollisuudet luoda omia karttoja omilla muuttujilla, tuoda palveluun uutta dataa ja tallennustoiminnnon puuttumisen. Lisäksi tarkkuutta voisi lisätä isoimmissa kaupungeissa rakennuskohtaisiksi kortteliryhmien sijaan ja esitettävää tietoa voisi lisätä. Kartoilla voisi vielä esittää eri levinneisyyksiä esimerkiksi uskonnon, siviilisäädyn ja esimerkiksi koetun turvallisuuden muuttujilla. Karttojen legendoissa voisi olla tarkemmat selitykset niitä haluaville ja palvelussa olisi hyvä olla mahdollisuus käsitellä tarkempaa dataa ja tuoda omaa aineistoa, kuten jo mainitsinkin. Nämä monipuolisemmat ominaisuudet voisivat vaatia kirjautumisen esimerkiksi Yhdysvaltain yliopistojen tunnuksilla tai vaatia tietojen käyttöoikeuden ostamisen.

Mahdollisuudet, joita palvelu tuo, ovat helppo spatiaalisen tiedon levittämisen mahdollisuus ja yksinkertaisten maantieteellisten analyysien tekemisen mahdollisuus. Karttoja olisi loistava käyttää kouluopetuksessa, kun mietitään ihmismaantieteen näkökulmia ja prosesseja. Myös esimerkiksi asuntoa etsivä voisi käyttää palvelua ja löytää kaupungista alueen joka täyttää asuntoa etsivän tarpeet, kuten keskeisen sijainnin ja halvan vuokran alueen.

Palvelun uhkat ovat yllättävän tarkan tiedon väärinkäyttö. Etenkin etnisyyden perusteella eritellyt asukastiedot ovat ainakin suomalaisen silmistä hieman arveluttavia tietoja. Tosin täytyy muistaa Yhdysvalloissa asuvien vähemmistöryhmien suunnaton koko sekä painoarvot niin kulttuurisesti kuin poliittisesti. Voisikin sanoa, että siellä etnisiin asioihin suhtaudutaan varauksettomammin kuin jähmeämmässä Suomessa. Amerikkalaisia suurkaupunkeja vaivaava jengiväkivalta voi saada näistä väestötiedoista spatiaalisen käsityksen niin sanotuista “omista alueista” ja alueista, joita voisi vallata muilta jengeiltä. Tulotiedot voivat tarjota murtovarkaille hyviä kohteita, väestöntiheystiedot taas terroristeille. Näiden uhkien lisäksi uhkina ovat myös paljon perinteisemmät väärin ymmärrys ja vääristetyn tiedon levittäminen. Joku onneton kartanlukija voi lukea karttaa väärin ja tehdä aivan vääriä johtopäätöksiä näkemistään asioista. Jos palvelun karttoja käytetään esimerkiksi jonkinsortin kampanjoinnissa, niin pienillä tietojen mainitsematta jättämisellä voi levittää väärää kuvaa alueista sekä niiden asukkaita.

Lähteet

Mapping America (2010) The New York Times, Census Bureau 2005-9 American Community Survey <http://projects.nytimes.com/census/2010/explorer> Viitattu 25.02.2013