Uusia aineistoja HENRIK-tietokannassa

2ooo-luvun alussa alkunsa saanut Suomen Ruotsin ajan kaupunkien perukirjojen ja kirjahuutokauppaluetteloiden kirjamainintoja sisältävä HENRIK-tietokanta on täydentynyt useiden kaupunkien aineistoilla. Aiemmin tietokannasta saattoi hakea Helsingin ja Oulun lähdeaineistoihin sisältyneitä kirjamainintoja, nyt mukana ovat myös Hämeenlinna, Kajaani, Porvoo, Rauma, Tampere, Turku ja Tornio (vuoteen 1788). Uudet aineistot julkistettiin SKS:n juhlasalissa 6.5.2014 järjestetyssä seminaarissa Kirjahistoriallinen HENRIK-tietokanta tutkimuksen käytössä.

 

Seminaarissa kuultiin ja keskusteltiin sekä HENRIK-tietokannan tarjoamista uusista tutkimusmahdollisuuksista, myös laajemmin digitaalisten aineistojen kehittämisestä ja käytöstä kirjahistorian tutkimuksessa. Digitaaliset tietokantahankkeet hyödyttävät kirjahistoriaa monin tavoin ja monin paikoin muualla maailmassa digitaalimaailmaa on hyödynnetty tutkimuksessa monin tavoin. On kehitetty tietokantoja, joiden avulla pystytään esittämään esimerkiksi kirjakauppojen tai -painojen sijaintia helposti karttapohjien avulla tai käyttämään olemassaolevia bibliografisia tietokantoja muun tutkimuksen apuna yhdistämällä niiden tietoja muihin digitaalisessa muodossa julkaistuihin tutkimusprojekteihin. Suomessa toistaiseksi humanistipuolella digitaalisten aineistojen käytössä ollaan vielä lapsenkengissä. Aineistoja ja ideoita olisi tutkijoilla paljonkin, mutta yhteistyökumppaneita ja taloudellisia resursseja hankkeille on vaikea löytää.

 

Kirjanomistusta on Henrik Grönroosin lisäksi Suomessa tutkittu paljonkin ainakin 1950-luvulta lähtien. Aluksi historioitsijoiden ja kirkkohistorioitsijoiden laatimat  tutkimukset pohjautuivat jonkin alueen perukirjoihin tarkoituksena selvittää esimerkiksi kirkollista elämää tietyllä seudulla myös kirjanomistuksen näkökulmasta. 1980-luvulla kirkkohistoriassa laadittiin runsaasti suppeampia, mutta kysymyksenasettelultaan samantyyppisiä tutkimuksia, joissa kuitenkin tarkastelun kohteena olivat kirjat (esim. Pitäjän X uskonnollinen kirjallisuus aikana xx-xx). Kun Henrik Grönroosin keräämä perukirja-aineisto julkaistin painettuna lähdeteoksena vuonna 1996 ja hänen arkistonsa lahjoitettiin Svenska Litteratursällskapetin arkistoon, perukirjojen ja huutokauppaluettelojen käyttö helpottui. Tutkimukset, joissa tarkasteltiin kirjanomistusta jossain Suomen Ruotsin ajan kaupungissa, eri ammattiryhmien/sukupuolten omistamaa kirjallisuutta tai tietyntyyppistä kirjallisuutta kaupungeissa, lisääntyivät.

 

Jonkinlaisen läpimurron kirjanomistuksen tutkimuksen historiassa muodosti vuonna 2006 yleisölle avattu HENRIK-tietokanta. Se mahdollisti uudenlaisten kysymysten esittämisen perukirja- ja huutokauppa-aineistolle ja nopeutti huomattavasti myös perinteisten hakujen tekemistä. Nyt tietokanta on jälleen siirtynyt uuteen vaiheeseen uusien aineistojen myötä. Hakumahdollisuudet monipuolistuvat ja myös kirjan sosiaalihistorialliset kysymykset muuttuvat entistä mielenkiintoisemmiksi, kun tietokantaan syötettyjen kirjanomistajien määrä on oleellisesti kasvanut. Seuraavaksi odotamme paitsi jälleen uusien aineistojen saamista yleisön käyttöön, myös tietokannan avaamista avoimen rajapinnan suuntaan, mikä tapahtuu toivottavasti mahdollisimman pian. Se tarjoaa toteutuessaan jälleen aivan uudenlaisia mahdollisuuksia kirjanomistuksen tutkijoille.

HENRIK-tietokanta kirjahistoriallisen tutkimuksen apuna