Tässä vaiheessa lopputyömme on jo melko hyvässä vaiheessa: SPSS-osaajat ovat käsitelleet tilastoainestoa ja tuottaneet kaksi valmista diagrammia ja kirjoitusosion puurtajilla on valmiina ensimmäiset versiot työn johdannosta, taustoituksesta, analyysista ja päätelmistä. Raportin koostaminen ei siis tässä vaiheessa ole enää työläs homma. Tehtävänäni on siis käytännössä vain kasata työ siistin näköiseksi. Tekstisisältöjen viimeistelyn hoiti kirjoituspuurtamisessakin mukana ollut ryhmäläinen.

Teksitinkäsittelyohjelmien käyttö on allekirjoittaneelle melko tuttua mutta myös muutama uusi yksityiskohta tuli opittua. Aloitin työn kasaamisen luomalla kansilehden ja sisällysluettelon. Käytin apunani sivutyylejä ja sivunvaihtoja. Tämän jälkeen kävin koko työn kohta kohdalta läpi ja merkitsin otsikot ja leipätekstit omilla tyyleillään. Sitten loin vielä lähdeluettelon ja työn loppuun lisäsin liitteiksi tilasto-osion diagrammit, jotka tilastovastaavamme oli minulle Word-dokumenttina lähettänyt.

Lopuksi loin dokumenttiin sivunumerot. Teksinkäsittelyohjelmia aiemmin käyttäessäni tämä on tuottanut loputtomasti päänvaivaa. Tällä kertaa sivunumerointi kuitenkin onnistui todella vaivattomasti! Koska olin käyttänyt sivutyylejä, oli todella helppoa määritellä, mille sivuille halusin näkymään sivunumeron sisältävän alatunnisteen. Lisäksi sivunvaihto-komentoa käyttämällä sain ensimmäisen tekstisivun merkittyä sivunumerolla 1. Tämä on suuri voitto henkilökohtaisessa tekstinkäsittelyhistoriassani.

Lopputulos on mielestäni asiallisen ja siistin näköinen. Nopeasti silmäiltynä rakenne vaikuttaa järkevältä: työ on jaoteltu selkeisiin kokonaisuuksiin ja sen sisällöstä saa nopeasti yleiskuvan selailemalla. Lisäksi viitteet on merkitty johdonmukaisesti. Kaiken kaikkiaan olen ainakin itse tyytyväinen lopputulokseen! Lähetin työn ryhmäläisille arvioitavaksi ja päädyimme vielä muuttamaan liitteiden ja lähdeluettelon järjestystä.

Seuraava vaihe prosessissa taitaakin olla työn arvioitavaksi jättö 🙂

Heippa kaikille! Olemme TVT-jatkokurssin ryhmä 5. Ryhmäämme kuuluu neljä henkilöä: T, R, J ja S.

Kurssi lähti käyntiin siten, että ryhmämme esittäytyi Moodlen keskustelualueella ja sopi tapaamisen Aleksandriaan. Hetken keskusteltuamme kävi ilmi, että kaikille ryhmän jäsenille oli jäänyt melko sekava kuva kurssin Moodle-alueesta. Ensitöiksemme lähdimmekin siis navigoimaan kurssialuetta tavoitteenamme selvittää, mitä kaikkea kurssin suorittaminen ylipäätään vaatii. Vähitellen kokonaisuus alkoi selkeytyä: kurssilla on tarkoitus tuottaa kirjallinen lopputyö sekä blogi, joka raportoi lopputyön valmistumisprosessia. Itse lopputyö on jaettu kolmeen eri osa-alueeseen, joiden suorittaminen vaatii kukin kolme eri työvaihetta.

Moodlessa törmäsimme myös ohjelmiin, joita lopputyön tuottaminen vaatii. Osa näistä oli täysin uusia tuttavuuksia: esimerkiksi allekirjoittanut ei opinnoissaan tule käyttäneeksi tilastoja, joten SPSS vaikutti varsin hankalasti lähestyttävältä.

Ensimmäisen tapaamisen tavoitteeksi asetimme työnjaon laatimisen ja alustavan aiheen valinnan. Tutkimuskysymykseksi valikoitui maahanmuutto Suomessa sillä perusteella, että aihe on ajankohtainen ja siitä löytyy myös runsaasti tilastotietoa kvalitatiivisten tutkimusten lisäksi. Ryhmässämme on neljä jäsentä, joista kaksi halusi erityisesti keskittyä tilastoihin ja kaksi kirjoittamiseen, joten myös työnjako sujui luontevasti. Metaosion suorituksiin päätimme kaikki ottaa osaa tasapuolisesti. Lisäksi otimme selvää, mitä ohjelmistoja kunkin osa-alueen suorittaminen vaatii, ja päätimme, kuka tutustuu mihinkin ohjelmaan.

Kaiken kaikkiaan ensimmäinen tapaaminen osoittautui tuotteliaaksi. Käytännön asioiden sopimisen lisäksi tärkeää oli myös ryhmältä saatu tuki: oli helpottavaa huomata, että muillekin kurssin sisältö näyttäytyi hieman epäselvänä, mutta yhdessä päätimme, että saisimme työn kyllä tehtyä! Tämän jälkeen kirjallisuus-osion vastaavat alkoivat etsimään sopivaa lähdekirjallisuutta ja merkitsemään lähteitä zoteroon, ja tilastovastaavat puolestaan aloittivat SPSS:n perehtymisen.

– S