Kuudes kurssikerta alkoi oman datan keräämisellä. Minä ja muut maanantain ryhmään kuuluvat kirjasimme jokainen muutamasta eri paikasta omat kokemuksemme esim. turvallisuudesta, ja nämä tiedot sijoitettiin lopulta pisteinä samaan karttaan (kuva 1). Sen jälkeen käytettiin minulle uutta interpolointi-toimintoa, jolla saatiin turvallisuuden kokemus näkymään kartalla. Mittauspisteitä oli tietenkin hyvin vähän, sijoitettuna hyvin epätasaisesti, ja ne kertovat vain muutaman ihmisen kokemuksista, mutta oli todella mielenkiintoista ja innostavaa päästä pienessä mittakaavassa kokeilemaan datan keräämistä ja esittämistä. Koska kaikki QGISiin tuomamme data on ollut minulle vieraassa formaatissa ja valittu varta vasten tehtävien tekemistä vasten, oman datan kerääminen ja sen QGISiin siirtämisen helppous toi koko kurssia jollakin tavalla lähemmäs minua ja sai minut ajattelemaan, että ehkä tämä ei olekaan niin vaikeaa, kuin aluksi luulin.
Kurssikerran todellinen työ oli luoda opetusmateriaaliksi soveltuvia karttoja, joiden teemana ovat hasardit. Tehtävä kuulosti vaikealta, sillä teknisen toteutuksen lisäksi karttoja tehdessä pitäisi miettiä erityisen tarkasti niiden tarkoitusta ja luettavuutta. Olen yrittänyt tietenkin aikaisemmissakin harjoituksissa kiinnittää huomiota näihin ominaisuuksiin, mutta ohjelmiston toimintojen opetteleminen on yleensä ollut etusijalla.
Päätin käsitellä tekemissäni kartoissa tulivuorten, maanjäristysten sekä mannerlaattojen rajakohtien sijoittumista. Taisin saada idean mannerlaattojen esittämiseen Nellin blogista, ja myöhemmin näin monen muunkin käyttävän niitä kartoissaan. Olen samaa mieltä Nellin kanssa siitä, että laattojen lisääminen karttaan auttaa havainnoillistamaan muita hasardeja. Latasin mannerlaattatiedostot ArcGIS Hubista.
Yritin saada aikaan helposti luettavia karttoja, jotka kaikki keskittyvät kuvaamaan hieman eri asioita. Ensimmäisessä kartassani (kuva 2.) halusin näyttää, että sekä tulivuorenpurkaukset että suuret maanjäristykset ovat kaikista yleisimpiä mannerlaattojen saumakohdissa. Kartan tarkoitus on korostaa tulivuorten ja maanjäristysten suurta määrää, eikä lukijan tarvitse hahmottaa esim. yksittäisten tulivuorten sijaintia. Yritin käyttää myös muotoja ja värejä, jotka sopivat asian esittämiseen.
Toinen kartta (kuva 3.) on heatmap yli 6.0 magnitudin maanjäristyksistä. Mielestäni se kuvaa hyvin erityisen maanjäristysherkkien alueiden sijoittumista. Esimerkiksi Itä-Aasiassa ja Amerikkojen länsirannikoilla olevat keltaiset vyöhykkeet näyttävät ensimmäistä karttaa paremmin, kuinka paljon järistyksiä näillä alueilla on verrattuna muihin laattojen rajakohtiin. Ensimmäisessä kartassa maanjäristyksiä kuvaavat merkit peittivät monessa kohdassa toisensa, ja niiden todellista määrää oli vaikea nähdä. Kartasta jäi puuttumaan selite heatmapin väreille, mikä vaikeuttaa huomattavasti kartan lukemista. En löytänyt tätä toimintoa, kun tein kartan. Idean heatmapin tekemiseen sain Ilarin blogista, missä heatmap on tehty huomattavasti omaani tyylikkäämmin ja legendaan on laitettu värien merkitys, mitä oma karttani myös kaipaa. Ilarin blogi alkaa tässä vaiheessa olemaan paikka, josta saa aina apua ja motivaatiota omaan työntekoon.
Kolmannessa kartassa (kuva 4.) valitsin esitettäväksi kaikista tulivuorista vain kilpi- ja kerrostulivuoret. Kartan tarkoituksena on näyttää, kuinka kerrostulivuoret sijoittuvat usein pitkiksi jonoiksi mannerlaattojen reunojen kohdalle, kun taas kilpitulivuoria on vähemmän, ja ne esiintyvät usein rykelminä satunnaisemmissa paikoissa. Halusin myös niiden karttamerkeillä tuoda esiin niille ominaisia piirteitä, käyttäen jyrkän kerrostulivuoren kohdalla kolmiota ja loivemman kilpitulivuoren kohdalla puolipalloa. Nämä muodot ovat tietenkin yleistyksiä, mutta ne voivat auttaa hahmottamaan, kumpi tulivuorityyppi on kumpi, ja myös auttaa karttaan sijoitettuna muistamaan niiden syntytavat. Ainakin minuta olisivat lukion mantsantunneilla auttaneet tämänkaltaiset kuvat.
En tiedä, soveltuvatko tekemäni kartat hyvin opetustarkoitukseen, sillä keskityin jälleen melko paljon siihen, että karttaa on kiva katsoa, ja jätin jonkin verran oleellista tietoa ja numeroita pois. Kartat antavat yleiskuvan niissä esitettyjen hasardien esiintymisalueista ja yleisyydestä, joten voisin kyllä nähdä jonkin niistä havainnoillistamassa aihetta lukiomantsan tulivuoritunnin diaesityksessä, mutta sen syvempää tietoa niistä ei saa irti. Ehkä se ei ole tarkoituskaan.
Omien karttojeni lisäksi etsin internetistä samaan aiheeseen liittyviä karttoja, ja huomasin, että mannerlaattojen liikesuunnista on tehty monia suomenkielisiä karttoja. Halusin lisätä kartan juuri mannerlaattojen liikkeestä, sillä se on valtava tekijä käsittelemieni hasardien luomisessa. Löysin Geologia.fi-sivulta mielestäni hyvän kartan näistä liikesuunnista, sekä muita kuvia ja tietoa esim hautavajoamista ja törmäysvyöhykkeistä.
Lähteet:
ArcGIS Hub, Tectonic_Plates (2021) https://hub.arcgis.com/datasets (haettu 30.3.2021)
Geologia.fi, Laattatektoniikka (2018) https://www.geologia.fi (haettu 31.3.2021)
NCEI Volcano Location Database. NOAA National Centers for Environmental Information. https://www.ngdc.noaa.gov (haettu 22.2.2021)
Northern California Earthquake Data Center https://ncedc.org/ (haettu 22.2.2021)
Leino Ilari (2021) https://blogs.helsinki.fi/ilarilei/ (vierailtu 31.3.2021)
Vasse Nelli (2021) https://blogs.helsinki.fi/nvasse/ (vierailtu 31.3.2021)