Paikkatietoa Afrikasta

Tutustuimmen kolmannella kurssikerralla siis mahdollisuuksiin yhdistellä tietoa MapInfon tietokantojen sisällä ja niiden välillä, sekä harjoittelimme tiedon tuomista Excelistä “mäppäriin”. Käytimme harjoituksissa Afrikkaa koskevaa aineistoa. Kolmannen kurssikerran toisena tehtävänä on miettiä, miten tätä Afrikkaa koskevaa paikkatietoa voisi hyödyntää.

Aineistossa oli väkiluvun sekä maidennimien lisäksi tietoja internetin käyttäjien määrästä, Afrikan maiden alueella sijaitsevista timanttikaivoksista, konfliktipaikoista ja näiden konfliktien laajuudesta, sekä mantereen öljykentistä. Näihin tietoihin voitaisiin edelleen lisätä timantti- tai öljyesiintymien löytymisvuosi, kaivosten avausvuosi, öljykenttien poraamisvuosi, öljykenttien tuottavuusluokittelu, netin käyttäjien määrä eri vuosina  jne.

Paikkaan sidottua aineistoa on luonnollista tarkastella sen sijainnin suhteen. Tunnilla käydyssä esimerkissä yhdistimme mm. Afrikan kaikki timanttikaivokset sisältäneen tietokannan tiedot Afrikan maiden listaan ja saimme yksinkertaisempaan muotoon tiedon siitä, kuinka monta timanttikaivosta kunkin maan alueella sijaitsee. Samalla idealla voitaisi tarkastella myös useampaa muuttujaa kerralla, kuten esimerkiksi tuottavien öljyesiintymien ja internetin käyttäjien määrän yhteyttä. Tuottoisan öljykentän sijainti maan alueella saattaisi ennustaa suhteellisen korkeaa netinkäyttöastetta. Jos näin ei ole, tuloksesta voisi vetää jotain johtopäätöksiä varallisuuden jakautumisesta kyseisessä maassa.

Aika on myös erittäin tarkeä ottaa huomioon paikkatietoaineiston tarkastelussa. Uutta tietoa tulee jatkuvasti, ja mahdollisesti vanhentuneita tietoja ei pitäisi käyttää yksinään nykytilanteen arvioimiseksi, mutta eri vuosilta peräisin olevien tietojen pohjalta voi tarkastella ilmiöiden taustoja ja muutosta.   Afrikka-aineistosta voisi esimerkiksi tutkia timanttikaivosten tai öljynporauksen mahdollista yhteyttä konflikteihin. MapInfon avulla voisi vertailla konfliktien syttymisen ja kaivosten tai öljyesiintymien löytymis- ja käyttöönottovuosien yhteyttä eri alueilla. Kiista resursseista on hyvin voinut olla yksi syy levottomuuksien taustalla jos vuodet osuvat suurinpiirtein yhteen. Toisaalta vaurastuneiden maiden alueella saattaisi olla ollut  jopa vähemmän konflikteja kuin muualla Afrikassa vaurastumisen tuoman vakauden vuoksi, mutta olettaisin silti, että luonnonvarojen hyödyntäminen on etupäässä luonut jännitteitä . Tarkastelavan alueen ei välttämättä tarvitse rajautua valtionrajoihin, sillä konfliktien yhteydessä on myös tieto levottomuuksien vaikutussäteestä poliittisiin rajoihin katsomatta.

“Muutos ajassa” – näkökulmasta voisi myös tarkastella internetin käytön lisääntymistä eri valtioissa. MapInfolla voisi esimerkiksi luoda karttaesityksen internetin käyttäjien suhteellisesta lisääntymisvauhdista maittain. Saatuja tuloksia voisi sitten vertailla esimerkiksi maiden tulotason muutokseen, vallitsevaan uskontoon, tai kaupungistumisasteeseen joitain vaihtoehtoja mainitakseni.

Jälleen kerran, tässä esitettyjen hypoteesien tueksi täytyisi tuntea aineisto hyvin ja hankkia lisätietoa esim. maiden taloudellisesta tilanteesta, tapauskohtaista faktaa eri konflikteista jne.