Keskiviikko 1.2.2023 kolmas kurssikerta
”Aggregate, dissolve, no geometry”, sanoja, joita kuului pitkin tuntia. En ymmärtänyt mitään, joka ei ole yllätys. Tämän päivän harjoituksessa siis harjoiteltiin tietokantojen yhdistämistä samaan taulukkoon sekä tiedon tuomista toisesta lähteestä Excelin kautta. Siiri Laihon sanoin ”QGIS onnistuu kyllä aina yllättämään monilla ominaisuuksillaan”.
Yritin seurata ohjeita ja sain kuin sainkin ensimmäisen kartan tehdyksi, joka esittää luonnonvarojen ja konfliktien esiintymisen Afrikassa. QGIS:iin tuotu Afrikan aineisto oli vähän huono, sillä siellä ei ollut oikein mitään tietoja hyvin, joten ne täytyi tuoda attribuuttitaulukkoon yksitellen. Rehellisesti en kyllä enää muista kaikkia vaiheita, joita prosessi sisälsi, joten en ala tähän nyt valehtelemaan mitään. Pitäisi alkaa kirjoittamaan tunnilla ylös työvaiheita, sillä se helpottaisi blogin kirjoittamista sekä itsenäisen harjoituksen tekemistä (Kiitos ideasta Erika Lindblom!).
Kuva 1. Afrikan luonnonvarat timantit ja öljy sekä konfliktit kartalla.
Kyseinen kartta Afrikasta esittää, timanttikaivosten ja öljyesiintymien sijainnit eripuolilla maata. Tämän lisäksi karttaan lisättiin konfliktien esiintyminen, jotta pystyttiin tarkastelemaan onko näiden muuttujien välillä kenties jotain yhteyttä. Kartasta voidaan huomata joitakin alueita, joilla esiintyy runsaasti sekä timanttikaivoksia sekä konflikteja. Tästä voisi tehdä nopean johtopäätöksen, että timantti arvokkaana raaka-aineena saa aikaan eripuraa ihmisten välillä. Sama ilmiö huomataan myös öljyesiintymien kanssa, sillä öljy on yhtä lailla arvokasta ja kiinnostaa ihmisiä. Turkka Häkkinen pohtii myös omassa blogissaan luonnonvarojen ja konfliktien yhteyttä, kun konfliktit ovat esiintyneet luonnonvaralöydöksen ensimmäisen tuotantovuoden yhteydessä. Hänellä oli myös tekstissään hyvä pointti konfliktin mahdollisesta vaikutuksesta öljykenttien tuottavuuteen kun tarkastelee tuottavuusluokituksia.
Itsenäinen harjoitus
Kurssikerran itsenäinen harjoitus käsitteli valuma-alueita ja tulvaindeksiä eli tulvariskiä Suomen alueilla. Heti tehtävän alussa olin aivan hukassa, koska en edes tiennyt miten sitä kannattaisi alkaa tekemään. Pikkuhiljaa asiat kuitenkin etenivät ja kartta alkoi edistyä. Olin tietenkin jo unohtanut, miten aineistot, tässä tapauksessa järvisyys ja keskiylivirtaama, täytyivät lisätä erikseen valuma-alueet layeriin, jotta tiedot tulisivat samaan attribuuttitaulukkoon. Tämä onnistui joins ominaisuuden avulla, joka yllättäen toimi juuri niin kuin pitikin.
Lopputuloksena komeilee taideteos kuin suoraan museon seinältä. Meinaan nopealla silmäyksellä kartta, joka olevinaan näyttää tulvaindeksin sekä järvisyysprosentin, näyttää ihan epämääräiseltä värien sekasorrolta (kuva 2). Voidaankin varmaan sivuuttaa tämä karmea visuaalinen tuotos niin päästään itse asiaan.
Tosiaan kartan tulisi esittää valuma-alueen ja tulvaindeksin lisäksi järvisyysprosentin pinkkeinä pylväsdiagrammeina, mutta värivalinta meni niin pahasti pieleen, että pylväitä ei näe. Jos kartta olisi selvempi siitä voisi huomata ilman zoomailua, että siellä missä on pieni järvisyysprosentti on myös suuri tulvaindeksi, joka voisi loogisesti ajateltuna johtua siitä, että vedellä ei ole tavallaan paikkaa mihin mennä, jolloin se tulvii. Sama toimii myös toisin päin. Alueella, jolla on suuri järvisyysprosentti kuten Keski-Suomi, on täten myös pieni tulvaindeksi, sillä vesi pystyy oleilemaan järvissä. Tatu Jentze oli tehnyt omassa blogissaan samanlaisia huomioita järvisyyden ja tulvaindeksin mahdollisesta yhteydestä. Hän myös kertoi etsineensä Tieteen termipankista ”järvisyys” termin merkityksen seuraavasti: ” Tieteen termipankin mukaan järvisyys ilmaisee järvien pinta-alan osuutta vesistön valuma-alueen pinta-alasta”. Olin luullut koko ajan ennen Jentzen blogin lukemista, että järvisyys tarkoittaisi yksinkertaisesti vain järvien määrää alueella, mutta selvästi aina oppii jotain uutta.
Hyödyllisten opetusten kera (etenkin kartan värien käytöstä sekä termien tarkastamisesta + QGIS temput) on hyvä jatkaa kurssia eteenpäin!
Terveisiä,
Vilma
Viitteet:
Jentze, T. (1.2.2023) MAA-202 Tatu: Korjailua, paikkailua ja valumista. https://blogs.helsinki.fi/jentze/ (Luettu 1.2.2023)
Häkkinen, T. (4.2.2023) Turkkaha’s blog: #yhteisellämatkalla (QGIS:n parissa), viikko 3. https://blogs.helsinki.fi/turkkaha/ (Luettu 5.2.2023)
Laiho, S. (7.2.2023) Siiri’s blog: Kolmas kurssikerta. https://blogs.helsinki.fi/siirilai/ (Luettu 7.2.2023)
2 kommenttia