Kyllä. Pornainen on Suomen Hollywood. Ainakin mikäli uskomme Pornaisten kunnan verkkosivuja ja aihetta avaavaa videota. Palataan kuitenkin aluksi maankamaralle, pääkaupunkiseudulle, jonka kunnat myös Suomen New Yorkina, Los Angelesina, New Jerseynä ja Beverly Hillsinä tunnetaan.lähde?
Hei, haluaisitko kuulla, mikä on talossasi asuvien keski-ikä?
Tällä kertaa harjoiteltiin ruutukarttojen laatimista. Prosessi oli varsin yksinkertainen, kunhan taas ensin sai tietää, mistä oikeat toiminnot löytää ja millä nimellä ne kulkevat.
Ruutukartta esittää asiansa siinä mielessä puolueettomasti, että kaikille ruuduille osuu yhtä paljon pinta-alaa. Tavallisessa (esim. kuntapohjaisessa) koropleettikartassahan näin ei ole, jolloin on pääsääntöisesti käytettävä suhteellisia arvoja. On myös huomioitava, etteivät ruutukartallakaan kaikki ruudut kuvaa samansuuruista maa-alaa, sillä osa ruuduista peittyy vedellä tai ulottuu tutkimusalueen ulkopuolelle.
Ali Ylikoski ottaa blogissaan (23.2.2022) hyvin huomioon sen, että sattumanvaraisesti asetettu ruutujako saattaa esimerkiksi jakaa yhtenäisen alueen jopa neljään osaan. Jotkut ruuduista ovat myös hyvin harvaan asuttuja, jolloin yksittäiset ominaisuudet saattavat korostua harhaanjohtavasti. Ylikoski kertoo Helsingissä olevan 148 osa-aluetta, joita käyttämällä edellä kuvatut asiat eivät koidu ongelmiksi. Itsekin pidän hallinnollisiin tai tilastollisiin alueisiin perustuvista koropleettikartoista enemmän kuin ruudukoista.
Pornaisten näkötorni
Sitten Pornaisiin. Maastomallista on moneen. Tutuksi tulivat rasteripalojen yhdistäminen, vinovalovarjoste, tasojen renderoinnin säätäminen, korkeuskäyrät ja yksinkertainen näkymäanalyysi.
Tarkastelin alkuun neljän rasteripalan yhdistämisessä käytetyn “build virtual raster” -toiminnon resoluutioparametrin (average/highest/lowest) vaikutusta vinovalovarjosteeseen ja korkeuskäyriin. “Build virtual raster” -toiminnossa valittu resoluutio näyttää vaikuttavan varsin yksinkertaisella tavalla uuteen tasoon ja siitä tehtyihin uusiin tasoihin: tässä tapauksessa ei mitenkään. Kaikki neljä yhdistettävää karttapalaa vaikuttavat omaavan saman resoluution, mikä onkin erittäin luonnollista, mikäli ne on ladattu samalla kertaa samasta osoitteesta. Lopputuloksessa havaittaisiin eri resoluutioparametrien aiheuttamia eroja, jos neljän rasteripalan alkuperäiset resoluutiot eroaisivat toisistaan. Resoluutioiden ollessa yhtenevät ei siis average-, highest- ja lowest-vaihtoehtojen välillä synny eroavaisuuksia.
Peruskartan korkeuskäyriin verrattuna korkeusmallin perusteella tuottamani käyrät ovat huomattavasti koukeroisempia ja yksityiskohtaisempia. Yksityiskohtaisuus ei välttämättä tässä yhteydessä ole toivottu piirre, sillä koukeroiset käyrät korostavat kartalta tiettyjä asioita erittäin tarkasti jättäen monia (mahdollisesti keskeisempiä) maastonmuotoja kuitenkin esittämättä. Peruskartan sopivasti yleistetyt käyrät antavat siis mielestäni tasapuolisemman kuvan kaikista viiden metrin käyrävälille jäävistä muodoista.
Kuten kuvasta 3 näkyy, itse tuotettuihin korkeuskäyriin sisältyy paljon hyvin pieniä korkeusvaihteluita, joita voi olla vaikeaa maastosta erottaa. Esimerkiksi pelloilla näkyviä uria, pieniä epätasaisuuksia suon pinnassa ja muutaman neliömetrin kokoisia kumpareita ei peruskartalle piirretä. Yleistysasteeseen liittyvien erojen lisäksi peruskartalla käytetään välikäyriä, johtokäyriä ja korkeuslukuja, jotka mielestäni tekevät pinnanmuotojen tulkitsemisesta helpompaa.
Kurssikerran lopuksi alettiin digitoida pistemuotoista rakennustietokantaa määrätyltä alueelta Pornaisista. Kyllästyttyäni hiirellä klikkailuun lähdin etsimään ratkaisua hiirikäden puutumisen lievittämiseen. Ratkaisu löytyikin yllättävän nopeasti, sillä nk. hiirinäppäimet saa käyttöön Windowsin helppokäyttöisyys-asetuksista. Itselläni toimii parhaiten käsien yhteistyö siten, että oikea käsi liikuttaa osoitinta fyysisellä hiirellä, mutta vasen käsi hoitaa klikkaukset numeronäppäimistön 5-näppäimellä. Näin ollen oikea käsi ikään kuin lepää hiiren päällä, eikä joudu olemaan niin staattisesti jännittynyt. Huomaan käyttäväni tätä menetelmää nykyisin myös ihan tavallisessa tietokoneen käytössä!
Lähteet
Ylikoski, A. (23.2.2022). Kurssikerta 4: Tilastotietoa rakennustasolla – analyysejä SeutuData-tietokannasta. Alingeoinformatiikkablogi. https://blogs.helsinki.fi/alingeoinformatiikka/2022/02/23/kurssikerta-4-tilastotietoa-rakennustasolla-analyyseja-seutudata-tietokannasta/
Pornaisten kunta. (Julkaisuaika tuntematon). Hollywood of Finland. Haettu 15.2.2022 osoitteesta https://pornainen.fi/kunta-hallinto/hollywood-of-finland/