Onko Physicum visuaalisesti miellyttävin?
Kuudes kurssikerta aloitettiin tuottamalla pisteaineistoa kampuksen lähimaastoista. Käytössä ollut Epicollect5 vaikutti käyttökelpoiselta sovellukselta, vaikkakin moniin tarkoituksiin tarpeeksi laajojen aineistojen tuottaminen sillä saattaa olla (ainakin vapaaehtoisuuteen perustuen) hankalaa. Lisäksi pisteiden sijainnin tallennustarkkuus oli itselläni tyypillisesti heikohko 10-20 metriä, ellei tarkkuuden parantumista jäänyt odottamaan ennen sijaintitiedon syöttämistä. Epicollectin verkkosivuilla kerättyä dataa oli helppo tarkastella taulukkona ja kartalla. Tärkeää on toki myös se, että aineiston sai yksinkertaisesti tuotua QGIS-ohjelmaan.
Kuvassa 1 on aineistoa interpoloimalla visualisoitu raportoitujen kohteiden miellyttävyyttä. Visuaalinen miellyttävyys on toki varsin subjektiivinen asia, mutta kartasta voidaan erottaa muutamia trendejä. Hämeentien ja Kustaa Vaasan tien ympäristön kohteet eivät pääsääntöisesti ole olleet erityisesti silmää miellyttäviä kurssilaisten mielestä. Vastapainoisesti Kumpulanlaakson ja kasvitieteellisen puutarhan luota sekä meren lähettyviltä on todennäköisempää löytää visuaalisesti miellyttäviä kohteita. Ilmeisesti myös Physicum-rakennuksessa ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat kohteet ovat miellyttäneet aineiston kerääjiä.
“Tää taitaa olla niitä hasardihommia vaan”
Seuraavassa harjoituksessa käsiteltiin hasardeja. Päätin tehdä kaikki kartat eri aineistolähteisiin perustuen. Taulukkodatan tuominen QGIS-ohjelmaan onnistui mainiosti, vaikka eri tietolähteet käyttivätkin hieman erilaisia formaatteja taulukoinneissaan. Kartoille pääsivät tulivuoret (kuva 2), maanjäristykset (kuva 3) ja meteoriitit (kuva 4). Harjoittelin myös animaation tekemistä (kuva 3).
Tulivuorten sijainteja esittävää karttaa (kuva 2) varten hain myös mannerlaattojen rajoja kuvaavan aineiston USGS:n sivustolta. Tulivuorten esiintyminen rajavyöhykkeiden päällä tai mantereisen laatan reunalla näkyy kartalta melko selkeänä trendinä. Sama trendi näkyy kuvan 3 animaatiossa, vaikka siinä ei mannerlaattoja esitetäkkään. Tasaiseen tahtiin kartalle ilmestyvät pallot viestivät siitä, että maanjäristyksiä esiintyy suhteellisen tasaiseen tahtiin eri puolilla maapalloa, erityisesti tietyillä mannerlaattojen rajavyöhykkeillä.
Maailmankarttaa katsoessaan suuri osa ihmisistä ei tarvitse tietoa pohjoisen suunnasta. Rohkenen vieläpä väittää, että heille, jotka eivät maailmankartalta osaa pohjoista määrittää, ei pohjoisnuolen esittäminen kartan laidassa toisi mitään lisäarvoa. Mittakaavan suhteen on syytä huomioida, että maailmankartalle ei mittakaavajanaa ole syytä laittaa, koska esimerkiksi päiväntasaajalla ja napa-alueilla etäisyydet kuvautuvat aivan eri tavoin! Mantereet ja meret erottuvat myös mielestäni riittävän hyvin ilman selitettä, ellei katsojana nyt satu olemaan pieni lapsi, joka ei ennen ole maailmankarttaa nähnyt.
Vaikka tunnemme maapallon jossain määrin läpikotaisin, tunnetaan tietyt alueet silti heikommin kuin toiset. Esimerkiksi kuvasta 4 erottuu alueita, joille ei ole merkitty juurikaan meteoriittien putoamispaikkoja. Todellisuudessa kyse saattaa kuitenkin olla siitä, että alueella aihetta ei ole esimerkiksi huonon saavutettavuuden takia tutkittu. Ajan myötä asumattomille alueille osuneiden meteoriittien jäljet ovat myös saattaneet peittyä, toisin kuin asutuilla alueilla, joilla meteoriiteista on todennäköisemmin raportoitu asianmukaisesti.
Oheisessa tviitissä esitetty ESRI:n visualisointi raportoiduista ufo-havainnoista ei sinänsä kuulu samaan luokkaan kuvien 2-4 kanssa. Se kuitenkin havainnollistaa sitä, että vaikka periaatteessa ufoja voi esiintyä kaikkialla maailmassa, niistä tehdään havaintoja runsaasti joillakin alueilla. Toisilla alueilla ufo-havaintoja ei puolestaan ole päätynyt ESRI:n kartalle lainkaan.
This is a map of all reported UFO sightings, 1906-2014.
(Image: ESRI.) pic.twitter.com/Eq7xSflHzE
— Quite Interesting (@qikipedia) July 4, 2021
Imgur-galleriasta poimittu humoristinen kuva (alla) tarjoaa vaihtoehtoisen selityksen yllä olevasta tviitistä korostuvalle ilmiölle. Myös Eemil Sillankorva on huomioinut blogissaan (24.2.2022) samantapaisen ilmiön: “Toisin kuin katastrofielokuvissa, taivaankappaleet eivät iskeydy pelkästään Yhdysvaltoihin!”
Pitäkää silmät auki meteorien ja ufojen varalta!
“Todistakoon joku kurssitovereistani epäilykseni vääräksi!”
Juulia Salakka pohtii blogikirjoituksessaan (23.2.2022), että olisi ehkä ollut mielekästä esittää samalla kartalla tulivuoret, maanjäristykset ja mannerlaattojen saumakohdat. Hänestä olisi myös mielenkiintoista vertailla maanjäristysten voimakkuuksia eri värein. Salakka tuumii kuitenkin, että tällaisesta kartasta tulisi luultavasti epäselkeä. En malttanut olla vastaamatta haasteeseen, joten tuotin kuvassa 5 esitetyn yhdistelmäkartan. On myönnettävä, että ei se välttämättä ole mahdollisimman selkeä, mutta ajaa kuitenkin asiansa hyvin: Tulivuorten ja maanjäristysten keskittyminen mannerlaattojen saumoihin tulee ilmi!
Lähteet
@qikipedia 2021 (Quite Interesting). Tviitti 4.7.2021. Twitter-mikroblogipalvelu. https://twitter.com/qikipedia/status/1411671138355253256?ref_src=twsrc%5Etfw%7Ctwcamp%5Etweetembed%7Ctwterm%5E1411671138355253256%7Ctwgr%5E%7Ctwcon%5Es1_&ref_url=https%3A%2F%2Fblogs.helsinki.fi%2Fvvarjo%2F%3Fp%3D411preview%3Dtrue. Viitattu 1.3.2022.
Julkaisija tuntematon. Kuvapostaus 3.9.2012. Imgur-kuvagalleria. https://imgur.com/JtAWJ. Viitattu 1.3.2022.
Salakka, J. (23.2.2022). 6. kurssikerta. Geoinformatiikkaa oppimassa. https://blogs.helsinki.fi/gis-juulia/2022/02/23/6-kurssikerta/
Sillankorva, E. (24.2.2022). KK6: Etelänmatka ja opetuskarttoja. Eemilin mantsablogi. https://blogs.helsinki.fi/sillanko/2022/02/24/kk6-etelanmatka-ja-opetuskarttoja/