Lähes käyttökelpoista jälkeä!
Viimeisen kurssikerran tehtävänannoista kolmas vaihtoehto kutkutti mieltäni eniten, joten lähdin soveltamaan sitä. Aikaa ja turhaa vaivaa säästääkseni käytin Gispon toteuttamaa QGIS-lisäosaa, jolla Maastotietokanta saatiin näppärästi tuotua kauniiksi visualisoituna QGIS-ohjelmaan. Tarkoituksenani oli tutkia avoimien aineistojen mahdollisuuksia suunnistuskartan valmistuksen tukena. Kohdealueeksi valikoitui Espoon kaupunki. Näin ollen otin käyttöön myös Espoon kaupungin tuottamia aineistoja WFS-rajapinnan kautta. Muutin suurimman osan kartan symboleista suunnistuskartan symboleita muistuttaviksi.
Kuva 1 näyttää nopealla silmäilyllä mielestäni varsin pätevältä suunnistuskäyttöön. Kuvista 2 ja 3 erottaa kuitenkin paremmin yksityiskohtia. Monet paikat näkyvät mukavan yksityiskohtaisesti ja tarkkarajaisesti, mutta mukana on myös paljon virheitä. Esimerkiksi monitasoisuus (esim. sillat, alikulut) ei käy ilmi tästä kartasta. Myös paljon turhia viivoja näkyy samanlaisten alueiden rajoilla. (Samanlaisilla alueilla tarkoitan tässä tismalleen samanlaisia alueita; esim. yhtenäinen samalla pinnoitteella päällystetty jalkakäytävä.) Onnistuin pääsemään monista turhista rajaviivoista eroon yhdistelemällä samalla pinnoitteella (esim. asfaltti) päällystetyt polygonit toisiinsa. En silti keksinyt tapaa päästä kaikista eroon.
Jotkin tasoista esitettiin aluksi yhdellä värillä, mutta ominaisuustietotaulukkoa tutkimalla ja tiettyjä sääntöjä luomalla sain erilaiseen pinnoitteeseen tai kasvillisuuteen liittyviä eroja näkyville (kuvat 2 ja 3).
Suhteellisen kivuttomasti saa siis tuotettua moniin paikkoihin käyttökelpoista (sprintti-)suunnistuskarttaa. Seuraavan suunnistuskartoitustyöni yhteydessä pitääkin selvittää tarkemmin, miten näitä aineistoja saa juttelemaan varsinaisen OCAD-kartanpiirto-ohjelman kanssa!
Helsinki ei toistaiseksi huku mereen
Pluginin ja WFS-palvelun avulla visualisoitu kartta ei vienyt liikaa aikaa, koska en viitsinyt alkaa tehdä siihen manuaalisia korjauksia ja hienosäätöjä. Näinpä päätin tehdä vielä toisen kartan. Edellisen kerran animaatiosta innostuneena toteutin merenpinnan nousun vaikutuksia kuvaavan animaation (kuva 4). Se havainnollistaa, mitkä Helsingin alueet peittyisivät mahdollisesti veteen merenpinnan noustessa 1, 2 tai 3 metriä.
Laskin vedenpinnan vaikutuksia käyttäen aiemminkin kurssilla käytössä ollutta rakennustietokantaa. Kyseisestä tietokannasta on syytä huomioida, että se esittää joitakin vuosia vanhaa tietoa, on pistemuotoinen ja sisältää vain asutut rakennukset.
Merenpinnan noustessa kaksi metriä joutuisi 22 rakennustietokannan pistettä (ja 76 asukasta) meren peittämälle alueelle. Nämä rakennukset ovat pääasiassa rantatonteille rakennettuja pientaloja.
Merenpinnan noustessa kolme metriä joutuisi 501 asuinrakennusta ja näiden 9941 asukasta veden varaan. Mukana on jo muutamia kerrostaloja. (Käytössä ollut tietokanta kertoo Helsingissä olevan 33270 rakennusta ja 582700 asukasta.) Analyysin mukaan kolmen metrin nousu saartaisi useita asuinrakennuksia etenkin Talinrannassa, Lauttasaaressa, Merihaassa, Laajasalossa, Tammisalossa ja Marjaniemessä.
On kuitenkin huomioitava, että kolmen metrin tulva ei ole millään mittarilla todennäköinen. Korkeusmalliin perustuva analyysi ei myöskään ota välttämättä huomioon esimerkiksi tulvimista ehkäiseviä patorakennelmia ja muita toimenpiteitä. Helsinkiläisten ei siis tarvitse elää alituisessa pelossa. Ilmatieteen laitos on julkaissut vuonna 2014 suosituksen alimmista rakentamiskorkeuksista, joiden “lähtökohtana on, että suositusten mukaisella korkeudella sijaitsevat rakennukset joutuisivat meritulvalle alttiiksi korkeintaan kerran seuraavan 200 vuoden aikana”. Helsingissä alin suositeltava rakentamiskorkeus on 280 cm.
Ilmatieteen laitoksen laskelmien mukaan merenpinta nousee noin 30 senttimetriä Helsingissä vuoteen 2100 mennessä. Toisaalta viimeisimmästä jääkaudesta johtuva maankohoaminen tasaa merenpinnan nousun vaikutuksia. Arvioidaan kuitenkin, että muun muassa ilmastonmuutoksen myötävaikutuksesta merenpinta alkaa Helsingissä(kin) nousta maanpintaa nopeammin (Holmberg ym., 2017).
Välillä onnistuu, välillä oppii
Ensimmäinen blogikirjoitukseni oikeastaan tiivisti tämän kurssin kahteen sanaan: kokeilemalla oppiminen. Se on edelleen mielestäni paras tapa oppia. Lukeminen, luennot, ryhmätyöt ja esseiden rustaaminen eivät vedä sille vertoja. En edes oppimispäiväkirjan kanssa tuskailusta pystyisi ikinä oppimaan niin paljoa uutta kuin tekemällä ja kokeilemalla olen oppinut. Tieteellinen tutkimuskin on mielestäni parhaimmillaan kokeilemalla oppimista — tai salonkikelpoisemmin ilmaistuna ongelmanratkaisua.
Kurssiin liittyvä muiden blogien lukeminen on ollut mielenkiintoista. Kantavana teemana monissa blogeissa vaikuttaa olevan tuskastelu QGIS-osaamisen kanssa, mutta hyvää pohdintaa löytyy myös runsain mitoin. Muiden kirjaamia ajatuksia ja etsimiä lisätietoja yhteisiin karttojen teemoihin liittyen on ollut mukava lukea. Esimerkiksi Ali Ylikoski on onnistunut myös vangitsemaan mielenkiintoni muihin kuin kaikille annettuihin aiheisiin liittyen: Ylikoski analysoi kattavasti koronapandemian vaikutuksia metroasemien käyttäjämääriin seitsemännessä blogikirjoituksessaan 7.3.2022.
Ennen tätä kurssia QGIS vaikutti liian monimutkaiselta sisäistettäväksi. Mahdollisuuksia näyttää olevan niin paljon, että kaikkiin yksittäisiin toimintoihin ja lisäosiin tutustuminen mitä luultavimmin vie koko eliniän. Kurssin aikana kertynyt kokemus erilaisista toiminnoista kuitenkin sai huomaamaan, että loppujen lopuksi ohjelman eri työkalut noudattavat jokseenkin samoja piirteitä: Opittuaan yhden toiminnon käytön voi tätä osaamista soveltaa muiden uusien toimintojen opetteluun.
Näillä eväillä on hyvä jatkaa tutustumista QGIS:n parissa sekä tarttua tulevaisuudessa myös muihin paikkatieto-ohjelmiin!
Lähteet
Holmberg, U., Lohilahti, O., Saarinen, J. & Salmén, P. (1.10.2017). Helsinki varautuu yli 2,5-metrisiin tulviin – katso HS:n kartoista, miten meri nousisi rannoille. Helsingin Sanomat. Haettu 9.4.2022 osoitteesta https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005389668.html
Ilmatieteen laitos. (2014). Alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet Suomen rannikolla. Haettu 10.4.2022 osoitteesta https://www.ilmatieteenlaitos.fi/alimmat-suositeltavat-rakentamiskorkeudet
Ylikoski, A. (7.3.2022). Kurssikerta 7: Omavalintainen analyysi koronaepidemian vaikutuksesta metroasemien käyttäjämääriin. Alin geoinformatiikkablogi. https://blogs.helsinki.fi/alingeoinformatiikka/2022/03/07/kurssikerta-7-omavalintainen-analyysi-koronaepidemian-vaikutuksesta-metroasemien-kayttajamaariin/