Projektioprojekti
Kurssikerralta jäi erilaisten valintatyökalujen ohella päällimmäisenä mieleen projektioiden aiheuttamat vääristymät kartoilla kuvattuihin alueisiin.
Mittasin QGIS-ohjelmalla kuvassa 1 esitettyä etäisyyttä AB sekä pinta-alaa ABC käyttäen erilaisia projektioita. Lähtökohtana ja vertailun kohteena käytin ETRS-TM35FIN -tasokoordinaattijärjestelmää, jossa karttaprojektiona käytetään poikittaista Mercatorin projektiota (TM). Mittaustulokset esitetään taulukoissa 1 ja 2.
Projektio | Etäisyys AB (km) | Ero ETRS-TM35FIN-projektioon (km) | Ero ETRS-TM35FIN-projektioon (%) |
ETRS-TM35FIN | 125,69 | ±0 | ±0 |
Mercator | 361,07 | +235,38 | +187,27 |
Robinson | 220,32 | +94,63 | +75,29 |
Winkel tripel | 194,32 | +68,63 | +54,60 |
Mollweide | 165,14 | +39,45 | +31,38 |
Azimuthal | 156,60 | +30,91 | +24,59 |
Projektio | Pinta-ala ABC (km2) | Ero ETRS-TM35FIN-projektioon (km2) | Ero ETRS-TM35FIN-projektioon (%) |
ETRS-TM35FIN | 2811,36 | ±0 | ±0 |
Mercator | 23827,33 | +21015,97 | +747,54 |
Winkel tripel | 4431,38 | +1620,02 | +57,62 |
Robinson | 4028,41 | +1217,04 | +43,29 |
Azimuthal | 3739,17 | +927,80 | +33,00 |
Mollweide | 2837,84 | +26,47 | +0,94 |
Kaikki vertailuun valitsemani projektiot kasvattavat kohteita verrattuna TM35FIN-projektioon. Mercatorin projektio, tuo oikeakulmaisten lieriöprojektioiden katala kuningas, häviää molemmat mittaukset lisäämällä janan AB pituutta noin 187 % ja kolmion ABC alaa lähes 750 %.
Azimuthal eli oikeakeskipituinen tasoprojektio näyttää muuttavan etäisyyttä AB vähiten. Mollweiden oikeapintainen projektio ei luonnollisesti muuta ABC:n pinta-alaa juurikaan. Kompromisseja tekevät Robinson ja Winkel tripel jäävät kolmannelle ja neljännelle sijalle molemmissa mittauksissa.
Kuvassa 2 on esitetty Azimuthal- (oikeakeskipituinen tasoprojektio) ja Mercatorin projektion aiheuttamia muutoksia kuntien pinta-aloihin verrattuna TM35FIN-projektioon. Azimuthal-projektiossa keskimeridiaanina käytettiin nollameridiaania, mikä osaltaan selittää lounaasta koilliseen kasvavat vääristymät. Mercatorin projektiossa vääristymät kasvavat siirryttäessä päiväntasaajalta kohti napoja. Mercatorin projektio aiheuttaa huomattavasti suurempaa vääristymää kaikkialla Suomessa ja alueellinen vaihtelu vääristymien suuruudessa on myös suurempi kuin Azimuthal-projektiossa.
Päätin käyttää kuvan 2 kartoissa eri värityksiä, koska karttojen luokkarajat olivat niin erilaiset. Tosin molemmissa kartoissani esiintyvä samankaltainen vihreän sävy on yhä hieman harhaanjohtava, sillä kasvukertoimen luokat 1,29–1,32 ja 3,95–4,29 eivät ole lähelläkään toisiaan. Jos kuvan 2 kartat olisi värjätty samalla väripaletilla, saattaisi esitys herättää helpommin sen virheellisen mielikuvan, että vääristymät ovat suunnilleen samansuuruisia ja vain kasvaisivat eri suuntiin mentäessä. Salla Kärkkäinen huomioi lisäksi blogikirjoituksessaan (26.1.2022), että luokkien määrä on osattava valita oikein: liian vähäinen luokkien määrä saisi pienimmän vääristymän alueen vaikuttamaan mitättömän vähän vääristyneeltä samalla kun suurin vääristymä korostuisi.
QGIS-ohjelman käyttö alkaa toistojen myötä tuntua jo varsin luontevalta. Kuitenkin vielä suurin osa ominaisuuksista ja toiminnoista on tuntemattomia.
Miksi tapaamme vasta nyt, WFS?
WFS- ja WMS-rajapinnat olivat minulle entuudesta tuttuja nimiä, mutta nyt vihdoin pääsin niitä omin käsin käyttämään. Oli suorastaan häkellyttävää huomata, kuinka helppoa WFS-palveluiden käyttäminen on. Tiedostojen lataaminen omalle koneelle saa jatkossa vähentyä huomattavasti.
Aineistoja selatessani tulin luoneeksi kuvat 3 ja 4. Niiden tekemiseen meni yhteensä vain muutamia minuutteja. Tästä voisinkin jo melkein vetää johtopäätöksen, että uhraamalla muutamia kymmeniä minuutteja WFS-rajapintapalvelujen parissa voi luoda ja saavuttaa mitä tahansa!
Ihanaa päivänjatkoa kaikille WFS-rajapintojen ystäville!
Lähteet
Kärkkäinen, S. (26.1.2022). Viikko 2: Kuntien avainlukuja ja gissiä. Sallan kurssiblogi. Viitattu 24.2.2022: https://blogs.helsinki.fi/karkkais/2022/01/26/viikko-2-kuntien-avainlukuja-ja-gissia/