Toimijat ja tarinat puurakentamiseen liittyvän politiikkakehityksen taustalla: Alustavia tuloksia Wood Vision 2025-hankkeesta esillä Leedsissä (Story on a conference presentation in Finnish)

Arvoverkostot metsästä puurakentamiseen kansainvälisessä vertailussa, eli tuttavallisemmin Wood Vision 2025-hankkeen tutkija, Heini Vihemäki, osallistui syyskuussa Leedsin yliopiston Kestävyystutkimuksen instituutin järjestämään CRR-konferenssiin. Yritysvastuun ja liiketoiminnan kestävyyteen keskittyvän kolmipäiväisen, monitieteisen konferenssin teemana oli Engaging business and consumers for sustainable change eli yritysten ja kuluttajien osallistuminen ns. kestävyysmuutokseen. Konferenssissa paneuduttiin kestävän kulutuksen ja tuotannon problematiikkaan ja esiteltiin tuoretta teoreettista ja empiiristä tutkimusta aihepiiristä.

Konferenssi tarjosi hyvän tilaisuuden esitellä Wood Vision 2025 -hankkeen alustavia tuloksia kansainväliselle tiedeyleisölle yhdessä konferenssin työpajassa. Esitykseni ”Building sustainability? Actors and their networks in promoting institutional changes towards Wooden Multistory Construction in Finland” perustui kolmentoista asiantuntijahaastattelun analyysiin ja puurakentamisen tilaisuuksissa toteutettuun osallistuvaan havainnointiin sekä kirjallisuuskatsaukseen.

Konferenssipaperin keskeistä antia on puukerrostalorakentamisen politiikkaohjaukseen osallistuvien toimijoiden ja heidän toimija-asemiensa erittely. Toisena teemana on tyypillisten tarinalinjojen (narratiivien) identifioiminen, joita toimijat käyttivät puhuessaan alan politiikkaohjauksesta. Näiden alustavien tulosten perusteella alan toimijaverkostossa on tiivis ydin, jossa muutamilla toimijoilla on suhteellisen vahvat vaikutusmahdollisuudet. Narratiivien analyysissä taas nousee esiin neljä tyypillistä, jossain määrin kilpailevaa tarinalinjaa suhteessa teollisen puurakentamisen nousuun. Kolme näistä narratiiveista tukee ja yksi ei tue puurakentamisen kasvua. Ne eroavat toisistaan mm. siinä, millaiset tavoitteet ja politiikkakeinot nähdään tavoiteltaviksi, ja millaisten toimijaryhmien edustajat niitä tyypillisesti käyttävät. Erityisesti puukerrostalorakentamista koskevien tarinalinjojen analyysi, ja niiden kytkökset toimijuuteen, herättivät kiinnostusta työryhmän osallistujissa.

Konferenssi ja sen työryhmät oli onnistuttu rakentamaan ilmapiiriltään hyvin keskusteleviksi ja kannustaviksi. Konferenssin laajapohjaisuus – osallistujat tulivat eri tieteenaloilta ja eri tutkimusorganisaatioista – toi työryhmäkeskusteluihin moniäänisyyttä. Toki monitieteiseen keskusteluun liittyi omat haasteensakin, mm. eri tutkimusalojen käsitteellisten ja metodologisten työkalujen eroista johtuen. Keskusteluissa nousi parhaimmillaan esiin uusia näkökulmia, aiheita ja kysymyksiä tulevaa kestävyysmuutosten tutkimusta viitoittamaan. Ajatuksenvaihto muiden kestävyyskysymyksistä kiinnostuneiden tutkijoiden kanssa oli kaiken kaikkiaan hyvin innostava kokemus.

Metsämiesten säätiön, Maa- ja metsätalousministeriön ja MTK:n sekä Helsingin yliopiston rahoittama Wood Vision 2025-hanke jatkuu vuoden 2019 puoliväliin. Seuraavaksi Wood Vision 2025 hankkeessa on tarkoitus syventää puukerrostalorakentamisen politiikkaprosesseihin osallistuvien toimijoiden ja toimijaverkostojen analyysiä. Toimija-analyysissä tutkitaan tarkemmin toimijuuden eri muotoja, ja kytköksiä institutionaalisiin puitteisiin, kuten alan kehitystä sääteleviin normeihin ja standardeihin. Vertaileva analyysi Suomen ja Itävallan politiikkaympäristön ja ohjauskeinojen tehokkuuden välillä on toinen keskeinen jatkotyön osa-alue. Vertailua on jo pohjustettu yhteistyössä luonnontiedealan yliopiston eli BOKUn tutkijoiden kanssa.

Heini Vihemäki