Month: October 2019

Anna Liljan metsäekonomian ja markkinoinnin oppiaineeseen hyväksytyssä Pro Gradu -työssä arvioitiin suomalaisen teollisen puurakentamisen tulevaisuuden markkinoita ja muodostettiin visio alan viennin kehittymisestä vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi siinä vertailtiin puutuoteteollisuuden nykytilannetta ja tulevaisuuden näkymiä Suomen, Ruotsin ja Viron välillä.

Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin, mm. analysoimalla sekundäärisia aineistoja, aikaisempia tutkimuksia sekä puolistrukturoitujen haastattelujen kautta. Asiantuntijahaastatteluiden avulla kerätiin tietoa puutuoteteollisuuden ja -rakentamisen nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä Suomesta, Ruotsista ja Virosta. Lisäksi suomalaisista asiantuntijoista koostuva paneeli kokoontui helmikuussa 2019 luomaan ideaalivisiota teollisen puurakentamisen sektorista Suomessa ja sen viennistä vuonna 2030.

Lupaavimmat markkina-alueet eri maiden asiantuntijoiden silmin

Koko tutkimusdatan tarkastelun perusteella tulevaisuuden lupaavimmat vientimarkkinat v. 2030 ovat Keski-Eurooppa, Yhdistyneet Kansakunnat sekä Pohjoismaat. Suomalaiset asiantuntijat arvioivat, että tulevaisuuden teollisen puurakentamisen vientimarkkinat ovat Kiina, Pohjoismaat, Saksa, Venäjä ja Keski-Eurooppa. Kiina nähtiin tulevaisuuden markkinana sen suuren markkina-arvon, nousevan ympäristötietoisuuden, vaurastuvan keskiluokan sekä lisääntyvän urbanisaation takia. Kiina ja muut kasvavat markkinat täytyy kuitenkin ottaa huomioon varauksella: niitä ei korostettu Viron ja Ruotsin asiantuntijoiden parissa eikä tutkimuksessa analysoidussa kirjallisuudessa.

Pohjoismaiden puolesta puhuu mm. se, että niissä on keskenään melko samanlainen rakennuskulttuuri, ne sijaitsevat lähekkäin ja puunkäyttö on lisääntymässä. Yleisesti ottaen, teollisen puurakentamisen kulttuuri ja ympäristötietoisuus ovat kasvussa Euroopassa ja erityisesti maissa, joissa on puurakentamisen perinteitä, kuten Keski-Eurooppa.

Ruotsalaiset asiantuntijat näkivät markkinapotentiaalia ja kilpailukykyä etenkin Keski-Euroopassa ja Itä-Euroopassa. Ruotsin data oli tosin rajoittunut tutkijoiden näkemyksiin. Virolaiset asiantuntijat taas näkivät potentiaalia etenkin Yhdistyneessä Kuningaskunnassa, Saksassa ja Irlannissa vuonna 2030.

Erilaiset näkemykset tulevaisuuden vientikokonaisuuksista

Suomalaisten asiantuntijoiden näkemykset lupaavimmista viennin kokonaisuuksista vuonna 2030 olivat melko eriytyneitä. Ne vaihtelivat sen suhteen, kuinka tuotteita, osaamista ja projekteja painotettiin. Useat uskoivat, että vuonna 2030 Suomesta tulisi viedä enemmän osaamista ja projekteja, kun taas osan mielestä tulisi keskittyä jatkojalostettujen materiaalien vientiin. Kaikki asiantuntijat olivat kuitenkin samaa mieltä siitä, että Suomen tulisi aktivoida kotimaan markkinoita ja harmonisoida ja kehittää rakentamisen ohjausta.

Asiantuntijoiden ideaalivisiossa vuodelle 2030 Suomi on kehittänyt verkostojaan ja yhteistyötä metsäteollisuuden keskuudessa, mutta myös muiden toimijoiden kanssa. Suomella on avoin jaettu digitaalinen alusta teollista puurakentamista koskevaan tiedonjakoon, ja standardit sekä määräykset ovat kehittyneet nykyisistä. Vuonna 2030 puurakennusteollisuus on vetovoimaisempi opiskelijoille ja asiantuntijoille kuin nyt ja kotimaan markkina on laajempi. Lisäksi Suomi on kasvattanut tietotaitoaan ja osaamista teollisen puurakentamisen alalla.

Tutkimusprosessin aikana tunnistettiin, että tulevaisuuden markkinat tarvitsisivat tarkempaa tarkastelua. Lisätietoa kaivattaisiin erityisesti yrityksien näkökulmasta. Tulokset myös indikoivat, että viennin kasvattamiseksi tarvittaisiin lisää konkreettisia toimenpiteitä, mm. tiedonjaon ja yhteistyön tehostamista.

Anna Liljan koko gradu Assessing export market attractiveness for Finnish industrial wood construction sector on saatavilla e-thesis palvelussa.

Wood Vision 2025-hankkeen Heini Vihemäki, Ritva Toivonen ja Anne Toppinen tutkivat wieniläisen University of Natural Resources and Life Sciences -yliopiston (BOKU) Alice Ludvigin ja Gerhard Weissin kanssa puukerrostalorakentamisen politiikkaohjauksen keinoja ja markkinoiden kasvunäkymiä Itävallassa ja Suomessa. Vertailevan, monimenetelmäisen tutkimuksen tulokset julkaistiin kesän lopulla Wood Material Science and Engineering  lehdessä. Tuloksia esiteltiin myös syyskuun lopussa Helsingissä pidetyssä Forum Wood Building Nordic -konferenssissa.

Tutkimuksessa pureuduttiin puukerrostalojen rakentamisen ja markkinaosuuksien kehitykseen Suomessa ja Itävallassa, jotka kumpikin lukeutuvat Euroopan metsäisimpiin maihin. Molemmissa maissa on puuteollisuudella tärkeä rooli kansantaloudessa ja perinteitä puurakentamiselle. Erityisesti tutkijoita kiinnosti se, miten kehityskulut puukerrostalorakentamisessa ja sitä osaltaan määrittävässä politiikkaympäristössä poikkeavat toisistaan maiden välillä. Lisäksi tutkimus pyrki arvioimaan markkinoiden kasvupotentiaalia Itävallassa ja Suomessa.

Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin. Aineisto koostui asiantuntijoiden haastatteluista, ryhmähaastatteluista, Delphi-kyselyistä ja kirjallisuuskatsauksesta.

Suurta alueellista vaihtelua politiikkaohjauksessa

Sekä Itävallassa että Suomessa moderni puukerrostalorakentaminen on kehittynyt vaiheittain 1990-luvun lopulta pilottihankkeiden ja rakennussäädösten vähittäisten muutosten myötä. Kokeiluista saatujen oppien ja kokemusten myötä säädösten rajoitteita puun käytölle on asteittain purettu. Puukerrostalojen markkinaosuudet ovat suurin piirtein samalla tasolla Itävallassa ja Suomessa. Politiikkaympäristö, kuten rakentamisen ohjaavat normit ja politiikkatoimet ja niiden toimeenpano, vaihtelevat kuitenkin paljon alueellisesti, etenkin Itävallassa.

Molemmissa maissa politiikkaohjauksen lukuisista mahdollisista keinoista käytössä on vain suhteellisen harvoja. Suomessa puurakentamisen edistetään voimakkaasti julkisen sektorin toimesta erilaisin ohjelmin ja hankerahoituksella, etenkin ministeriöiden ja joidenkin kaupunkien toimesta. Itävallassa politiikkaohjaus taas on enemmän yksityisen sektorin ja etujärjestöjen vetämää. Kiinnostavaa oli, että asiantuntijat arvioivat puukerrostalojen markkinoiden kasvunäkymät positiivisemmiksi Suomessa, verrattuna Itävaltaan. Eräs keskeisesti tulevaisuuteen kehitystä muovaava seikka on se, miten elinkaarenaikaiset hiilivaikutukset tullaan integroimaan rakentamisen sääntelyyn, eli saako puu siitä materiaalina kilpailuetua.

Vertaileva tutkimus toteutettiin Wood Vision 2025 –hankkeen puitteissa. Dekaani Ritva Toivosen johtamassa ja Metsämiesten säätiön, Maa- ja metsätalous ministeriön ja Helsingin yliopiston rahoittamassa hankkeessa tutkitaan teollisen puurakentamisen politiikkaohjausta, vientiä ja tulevaisuuskuvia.

Tuloksia esitellään myös hankkeen päätösseminaarissa 3.12.2019 (lisätietoa täältä).

Heini Vihemäki