University of Helsinki
Anna Liljan metsäekonomian ja markkinoinnin oppiaineeseen hyväksytyssä Pro Gradu -työssä arvioitiin suomalaisen teollisen puurakentamisen tulevaisuuden markkinoita ja muodostettiin visio alan viennin kehittymisestä vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi siinä vertailtiin puutuoteteollisuuden nykytilannetta ja tulevaisuuden näkymiä Suomen, Ruotsin ja Viron välillä.
Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin, mm. analysoimalla sekundäärisia aineistoja, aikaisempia tutkimuksia sekä puolistrukturoitujen haastattelujen kautta. Asiantuntijahaastatteluiden avulla kerätiin tietoa puutuoteteollisuuden ja -rakentamisen nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä Suomesta, Ruotsista ja Virosta. Lisäksi suomalaisista asiantuntijoista koostuva paneeli kokoontui helmikuussa 2019 luomaan ideaalivisiota teollisen puurakentamisen sektorista Suomessa ja sen viennistä vuonna 2030.
Lupaavimmat markkina-alueet eri maiden asiantuntijoiden silmin
Koko tutkimusdatan tarkastelun perusteella tulevaisuuden lupaavimmat vientimarkkinat v. 2030 ovat Keski-Eurooppa, Yhdistyneet Kansakunnat sekä Pohjoismaat. Suomalaiset asiantuntijat arvioivat, että tulevaisuuden teollisen puurakentamisen vientimarkkinat ovat Kiina, Pohjoismaat, Saksa, Venäjä ja Keski-Eurooppa. Kiina nähtiin tulevaisuuden markkinana sen suuren markkina-arvon, nousevan ympäristötietoisuuden, vaurastuvan keskiluokan sekä lisääntyvän urbanisaation takia. Kiina ja muut kasvavat markkinat täytyy kuitenkin ottaa huomioon varauksella: niitä ei korostettu Viron ja Ruotsin asiantuntijoiden parissa eikä tutkimuksessa analysoidussa kirjallisuudessa.
Pohjoismaiden puolesta puhuu mm. se, että niissä on keskenään melko samanlainen rakennuskulttuuri, ne sijaitsevat lähekkäin ja puunkäyttö on lisääntymässä. Yleisesti ottaen, teollisen puurakentamisen kulttuuri ja ympäristötietoisuus ovat kasvussa Euroopassa ja erityisesti maissa, joissa on puurakentamisen perinteitä, kuten Keski-Eurooppa.
Ruotsalaiset asiantuntijat näkivät markkinapotentiaalia ja kilpailukykyä etenkin Keski-Euroopassa ja Itä-Euroopassa. Ruotsin data oli tosin rajoittunut tutkijoiden näkemyksiin. Virolaiset asiantuntijat taas näkivät potentiaalia etenkin Yhdistyneessä Kuningaskunnassa, Saksassa ja Irlannissa vuonna 2030.
Erilaiset näkemykset tulevaisuuden vientikokonaisuuksista
Suomalaisten asiantuntijoiden näkemykset lupaavimmista viennin kokonaisuuksista vuonna 2030 olivat melko eriytyneitä. Ne vaihtelivat sen suhteen, kuinka tuotteita, osaamista ja projekteja painotettiin. Useat uskoivat, että vuonna 2030 Suomesta tulisi viedä enemmän osaamista ja projekteja, kun taas osan mielestä tulisi keskittyä jatkojalostettujen materiaalien vientiin. Kaikki asiantuntijat olivat kuitenkin samaa mieltä siitä, että Suomen tulisi aktivoida kotimaan markkinoita ja harmonisoida ja kehittää rakentamisen ohjausta.
Asiantuntijoiden ideaalivisiossa vuodelle 2030 Suomi on kehittänyt verkostojaan ja yhteistyötä metsäteollisuuden keskuudessa, mutta myös muiden toimijoiden kanssa. Suomella on avoin jaettu digitaalinen alusta teollista puurakentamista koskevaan tiedonjakoon, ja standardit sekä määräykset ovat kehittyneet nykyisistä. Vuonna 2030 puurakennusteollisuus on vetovoimaisempi opiskelijoille ja asiantuntijoille kuin nyt ja kotimaan markkina on laajempi. Lisäksi Suomi on kasvattanut tietotaitoaan ja osaamista teollisen puurakentamisen alalla.
Tutkimusprosessin aikana tunnistettiin, että tulevaisuuden markkinat tarvitsisivat tarkempaa tarkastelua. Lisätietoa kaivattaisiin erityisesti yrityksien näkökulmasta. Tulokset myös indikoivat, että viennin kasvattamiseksi tarvittaisiin lisää konkreettisia toimenpiteitä, mm. tiedonjaon ja yhteistyön tehostamista.
Anna Liljan koko gradu Assessing export market attractiveness for Finnish industrial wood construction sector on saatavilla e-thesis palvelussa.