University of Helsinki
Wood Vision 2025-hankkeen Heini Vihemäki, Ritva Toivonen ja Anne Toppinen tutkivat wieniläisen University of Natural Resources and Life Sciences -yliopiston (BOKU) Alice Ludvigin ja Gerhard Weissin kanssa puukerrostalorakentamisen politiikkaohjauksen keinoja ja markkinoiden kasvunäkymiä Itävallassa ja Suomessa. Vertailevan, monimenetelmäisen tutkimuksen tulokset julkaistiin kesän lopulla Wood Material Science and Engineering lehdessä. Tuloksia esiteltiin myös syyskuun lopussa Helsingissä pidetyssä Forum Wood Building Nordic -konferenssissa.
Tutkimuksessa pureuduttiin puukerrostalojen rakentamisen ja markkinaosuuksien kehitykseen Suomessa ja Itävallassa, jotka kumpikin lukeutuvat Euroopan metsäisimpiin maihin. Molemmissa maissa on puuteollisuudella tärkeä rooli kansantaloudessa ja perinteitä puurakentamiselle. Erityisesti tutkijoita kiinnosti se, miten kehityskulut puukerrostalorakentamisessa ja sitä osaltaan määrittävässä politiikkaympäristössä poikkeavat toisistaan maiden välillä. Lisäksi tutkimus pyrki arvioimaan markkinoiden kasvupotentiaalia Itävallassa ja Suomessa.
Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin. Aineisto koostui asiantuntijoiden haastatteluista, ryhmähaastatteluista, Delphi-kyselyistä ja kirjallisuuskatsauksesta.
Suurta alueellista vaihtelua politiikkaohjauksessa
Sekä Itävallassa että Suomessa moderni puukerrostalorakentaminen on kehittynyt vaiheittain 1990-luvun lopulta pilottihankkeiden ja rakennussäädösten vähittäisten muutosten myötä. Kokeiluista saatujen oppien ja kokemusten myötä säädösten rajoitteita puun käytölle on asteittain purettu. Puukerrostalojen markkinaosuudet ovat suurin piirtein samalla tasolla Itävallassa ja Suomessa. Politiikkaympäristö, kuten rakentamisen ohjaavat normit ja politiikkatoimet ja niiden toimeenpano, vaihtelevat kuitenkin paljon alueellisesti, etenkin Itävallassa.
Molemmissa maissa politiikkaohjauksen lukuisista mahdollisista keinoista käytössä on vain suhteellisen harvoja. Suomessa puurakentamisen edistetään voimakkaasti julkisen sektorin toimesta erilaisin ohjelmin ja hankerahoituksella, etenkin ministeriöiden ja joidenkin kaupunkien toimesta. Itävallassa politiikkaohjaus taas on enemmän yksityisen sektorin ja etujärjestöjen vetämää. Kiinnostavaa oli, että asiantuntijat arvioivat puukerrostalojen markkinoiden kasvunäkymät positiivisemmiksi Suomessa, verrattuna Itävaltaan. Eräs keskeisesti tulevaisuuteen kehitystä muovaava seikka on se, miten elinkaarenaikaiset hiilivaikutukset tullaan integroimaan rakentamisen sääntelyyn, eli saako puu siitä materiaalina kilpailuetua.
Vertaileva tutkimus toteutettiin Wood Vision 2025 –hankkeen puitteissa. Dekaani Ritva Toivosen johtamassa ja Metsämiesten säätiön, Maa- ja metsätalous ministeriön ja Helsingin yliopiston rahoittamassa hankkeessa tutkitaan teollisen puurakentamisen politiikkaohjausta, vientiä ja tulevaisuuskuvia.
Tuloksia esitellään myös hankkeen päätösseminaarissa 3.12.2019 (lisätietoa täältä).
Heini Vihemäki