Tämä projekti jatkaa Siboné Orozan aiempaa etnografista tutkimusta cholita-esiintyjistä Boliviassa, joka käsitteli cholita-yhtyeitä perheyrityksinä paikallisten markkinoiden historiallisessa kontekstissa ja alkuperäiskansojen poliittisen vaikutusvallan kasvun aikana (2005–2019). Jatkotutkimuksen tekee ajankohtaiseksi marraskuussa 2019 tapahtunut armeijan tuella tapahtunut hallituksen erottaminen ja covid-19-pandemian vaikutukset alkuperäiskansaan kuuluvien cholita-artistien elinkeinoon.
Cholita-artisteja ja heidän urbaania pop-folk tanssimusiikkiaan tarkastellaan intersektionaalisen feminismin näkökulmasta, huomioiden Bolivian alkuperäiskansojen naisiin samanaikaisesti kohdistuvan syrjinnän niin rodun/etnisyyden, sukupuolen, luokan ja seksuaalisuuden perusteella. Muusikot kuitenkin hyödyntävät näitä samoja sosiaalisia luokitteluja oman toimijuutensa ja uudenlaisten identiteettien rakennusaineina. Cholita-artistien tapaa luoda hetkiä, joissa he ottavat johtajan roolin ja vastustavat syrjiviä yhteiskunnallisia rakenteita, kuvataan tutkimuksessa termillä cholita-futurismi afrofuturismia mukaillen.
Tutkimuksen kohteena olevien naismuusikoiden tukemiseksi osaprojektissa toteutetaan jo kuvattuja videoaineistoja hyödyntävä dokumenttielokuva cholita-yhtyeistä ja avustetaan yhtä tai kahta yhtyettä Euroopan-kiertueen järjestämisessä.