Mohr Siebeckin e-kirjoja on käytettävissäsi Helsingin yliopiston verkossa 13.5.2019 asti.
Kustantaja julkaisee eniten kirjoja saksalaisen ja kansainvälisen oikeustieteen, teologian, eksegetiikan, uskontotieteen ja judaistiikan aloilta. Koekäytössä on myös mm. antiikintutkimuksen, historian, filosofian, yhteiskuntatieteiden ja kulttuurintutkimuksen kirjoja.
Valikoimassa olevat kirjat ovat pääasiassa vuodelta 2018, mutta koekäytön aikana luettavaksi saadaan myös vuonna 2019 julkaistuja kirjoja.
The Colonial State Papers -tietokannassa on bibliografisia viitetietoja ja tuhansia skannattuja dokumentteja, ml. olennaiset osat Calendar of State Papersista Englannin siirtomaa-ajalta 1500-1700-luvuilta.
Dokumentit valottavat mm. englantilaisten uudisasukkaiden asettumista Pohjois-Amerikkaan, kaupankäyntiä, merirosvousta Atlantilla ja Karibialla, orjakauppaa, ja englantilaisten, ranskalaisten ja espanjalaisten konflikteja siirtomaa-alueilla.
Helsingin yliopiston käyttöön on hankittu pysyvästi Galen arkistoaineistot 19th Century U.S. Newspapers ja Indigenous Peoples: North America.
19th Century U.S. Newspapers -lehtiarkistoon kuuluu niin Yhdysvaltojen tärkeimmät 1800-luvun sanomalehdet kuin pienempienkin ryhmien julkaisemia sanomalehtiä, jotka peilaavat kaikkia yhteiskunnan ilmiöitä ja koko valtion oloja rannikolta toiselle.
Kokoelmaan sisältyvät lehdet:
New York Herald (NY)
Lynchburg Virginian (VA)
Pacific Commercial Advertiser (HI)
Rocky Mountain News (CO)
Southern Illustrated News (VA)
Daily Inter Ocean (Chicago), Milwaukee Sentinel (WI)
The Bee (OH), The Mountaineer (SC)
Indigenous Peoples: North America-kokoelma käsittelee Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen poliittista historiaa sekä sosiaali- ja kulttuurihistoriaa 1500-luvulta 1800-luvulle.
Kokoelmaan on koottu sekä amerikkalaisten ja kanadalaisten organisaatioiden tuottamaa aineistoa että materiaalia suoraan sanomalehdistä. Kokoelmaan kuuluu myös alkuperäiskielillä kirjoitettua materiaalia, mm. sanakirjoja, raamattuja ja aapisia.
Nyt voit tutustua amerikkalaisiin 1800-luvun sanomalehtiin ja Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen historiaan Galen kustantamien arkistoaineistojen kautta.
19th Century U.S. Newspapers -lehtiarkistoon kuuluu niin Yhdysvaltojen tärkeimmät 1800-luvun sanomalehdet kuin pienempienkin ryhmien julkaisemia sanomalehtiä, jotka peilaavat kaikkia yhteiskunnan ilmiöitä ja koko valtion oloja rannikolta toiselle.
Kokoelmaan sisältyvät lehdet:
New York Herald (NY)
Lynchburg Virginian (VA)
Pacific Commercial Advertiser (HI)
Rocky Mountain News (CO)
Southern Illustrated News (VA)
Daily Inter Ocean (Chicago), Milwaukee Sentinel (WI)
The Bee (OH), The Mountaineer (SC)
Indigenous Peoples: North America -kokoelma käsittelee Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen poliittista historiaa sekä sosiaali- ja kulttuurihistoriaa 1500-luvulta 1800-luvulle. Kokoelmaan on koottu sekä amerikkalaisten ja kanadalaisten organisaatioiden tuottamaa aineistoa että materiaalia suoraan sanomalehdistä. Kokoelmaan kuuluu myös alkuperäiskielillä kirjoitettua materiaalia, mm. sanakirjoja, raamattuja ja aapisia.
Palautetta koekäytöstä voi antaa osoitteeseen e-library@helsinki.fi
Avoin tiede opetuksessa, kirjaston lokakuisen #OAhaaste-kampanjan teema oli hyvin esillä myös Avoimen tieteen iltapäivässä viikko sitten. Avoimen tieteen iltapäivä oli osa kansainvälistä OA Week 2017 -teemaviikkoa, ja Tiedekulmassa aiheesta olivat keskustelemassa historiantutkija ja yliopistonlehtori Mirkka Lappalainen, kulttuurimaantieteen professori Markku Löytönen ja Gaudeamuksen kustannusjohtaja Leena Kaakinen.
Historioitsija Mirkka Lappalaista haastatteli Tiedekulman tapahtumassa tutkimushallinnon asiantuntija Eeva Nyrövaara. Kuvat Jussi S. Männistö
Mirkka Lappalainen pohti avoin tiede opetuksessa -teemaa erityisesti opetuksen ajoituksen kannalta (videolla ajassa 20:40–22:30).
“Opetan enimmäkseen ensimmäisen, toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoita. Avoimen tieteen aineistot tulevat siinä vaiheessa, kun ohjaan kanditutkielmia ja proseminaareja. Olen miettinyt, millä tavalla avoimesta tieteestä kerrotaan opiskelijoille ja missä vaiheessa. Se on kuitenkin vähän mystinen asia eikä se suoranaisesti liity ihan alkuvaiheen opiskeluun”, Lappalainen toteaa.
Toisaalta, samalla, kun avoin tiede voi olla opiskelijoille etäinen asia, he voivat kokea sen myös itsestäänselväksi asiaksi: näinhän tieteen kuuluisi toimia.
“Luulen, että se on fukseille paljon helpompi asia kuin monille, jotka ovat olleet vuosikymmeniä tutkimuksessa”, Lappalainen arvelee.
Lappalainen pohti myös lähdekritiikin merkitystä. Kun tietoaineistot ovat entistä paremmin saatavilla, tiedonhakijan kyky seuloa olennainen korostuu.
“Avoimien aineistojen käyttö on oikeastaan aika vaikeata. Pitää opettaa opiskelijoita etsimään oikeita resursseja, ja miettimään niitä periaatteita, joilla löytää luotettavan aineiston. Kyllä me tiedämme, ettei netissä kaikki ole luotettavaa. Digitaalisen lähdekritiikin vaatimus on noussut erittäin keskeiseksi”, Lappalainen sanoo.
Avointa dataa eniten kovissa tieteissä
Kun professori Markku Löytöseltä kysyttiin, onko avoimen tieteen näkökulma relevantti näkökulma opetuksen kannalta, vastaus tuli välittömästi (videolla ajassa 1:02:50–1:04:20):
Professori Markku Löytönen ja kustannusjohtaja Leena Kaakinen olivat Avoimen tieteen iltapäivässä kirjaston tietoasiantuntija Markku Roinilan tentattavana.
“On, ilman muuta. Maantieteessä meillä on ollut jo toistakymmentä vuotta sellainen verkko-osoite kuin Paikkatietolainaamo (nykyisin Paikkatietoikkuna), jossa on hyvin monipuolista paikkatietoa opetuksen käyttöön”, Löytönen sanoo, ja jatkaa:
“Omilla kursseillani teetän sellaisia tehtäviä, joissa opiskelijoiden on käytettävä avointa tiedettä hyväkseen. Veikkaan, että nimenomaan Meilahdessa, Kumpulassa ja Viikissä, luonnontieteissä, biotieteissä ja lääketieteessä, käytetään hyvin paljon avointa dataa. Keskustakampuksella ei ehkä niin paljon, koska täällä on se on pitkälle korpuspohjaista, ja datan digitoiminen on vielä aika lailla kesken”, Löytönen arvioi.
Kustannusjohtaja Leena Kaakinen on mukana Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston osin yhteisessä avoimen julkaisemisen hankkeessa, jossa rakennetaan Helsinki University Press -julkaisusarjaa (HUP). Kaakinen pohti avoin tiede opetuksessa -teemaa käynnissä olevan hankkeen ja tiedekustantajan näkökulmasta (videolla ajassa 1:04:20–1:05:50).
“Tietysti avoimia julkaisuja voi käyttää opetuksessa hyvin moninkin tavoin. Myös avointa dataa voi opetuksessa hyödyntää nimenomaan sillä tavalla, että miten dataa tulkitaan. Aikaisemmin tässä (keskustelussa) mainittiin opiskelijalehdet, jotka myös voisivat olla aika hyvä opetuksen väline, vertaisarviointi ja muu. Sitten ovat myös oppimateriaalit – monenlaisia digitaalisia materiaaleja voidaan opetuksessa käyttää”, Kaakinen sanoo, ja summaa:
“Mahdollisuudet on monet. Projekti on hyvin alkuvaiheessa, ja kaikkea ei olla ehditty vielä kovin tarkasti miettiä. Mutta tämä opetusnäkökulma on sellainen, että se on monesti tullut esille. Olemme miettineet, miten voisimme olla siinä vielä enemmän yliopiston avuksi”, Kaakinen sanoo.
Tutki 1800- ja 1900-luvun monipuolisia primäärilähteitä, jotka peilaavat Kiinan kulttuurista vuorovaikutusta ja konflikteja matkalla dynastiasta tasavaltaan.
Helmikuun ajan on Helsingin yliopiston käytössä yksi keskeinen eteläafrikkalainen sanomalehti Rand Daily Mail, jonka sisällöt kattavat buurisodista apartheidiin asti.
Historical Statistics of the United States on arvostettu Yhdysvaltojen historian faktoista koostuva perusteos, josta löytyy tietoa aina muuttoliikkeestä ja terveydestä rikollisuuteen alan asiantuntijoiden vahvistamana historiallisessa kontekstissa.
Teoksen elektroninen versio mahdollistaayksittäisten taulukoidenluomisen, räätälöinnin ja esittämisen omien kiinnostusten kohteiden mukaan. Tiedot ovat helposti saatavilla tilastollista analyysia varten.
Huom! Aineistoon pääsyssä on valitettavasti tällä hetkellä ongelmia, jotka pyritään ratkaisemaan mahdollisimman pian.
Mobilizing East Asia Online – itä- ja etelä-aasialaisia sanomalehtiä, aikakauslehtiä ja pamfletteja vuosilta 1900-1950.
Valikoima sisältää keskeisiä englanninkielisiä sanoma- ja aikakauslehtiä ja pamfletteja digitoituina 1900-luvun alusta aina 1950-luvulle saakka. Aineiston keskeinen aihealue on Itä- ja Etelä-Aasian sotahistoria.
Kiinnostaako sinua Helsingin yliopiston kirjaston historia? Nyt voit testata helposti tietosi kirjaston historiasta osallistumalla kirjaston historiavisaan.
Siirry historiavisaan klikkaamalla kuvaa.
Kaikkien historiavisaan osallistuneiden kesken arvotaan Finnkinon elokuvalippu. Osallistumisaikaa arvontaan on 14.2.2016 asti. Tämänkin jälkeen tietovisaa voi pelata, mutta arvontaan ei ole enää mahdollista osallistua.
University of Helsinki
etelä-aasialaisia sanomalehtiä, aikakauslehtiä ja pamfletteja vuosilta 1900-1950.