Tag: valtio-oppi

Posted on

Talouspolitiikan modernit klassikot

Noin kuukauden “loman” jälkeen oli ihanaa päästä taas luennoille. Keskiviikkona siis alkoi talouspolitiikan modernit klassikot -luentosarja. Se kuuluu osana Poliittiset instituutiot ja poliittinen osallistuminen -jaksoa. Ja koska talouspoliittinen osaamiseni rajoittuu 1 opintopisteen suoritukseen viime talvena, tulee kurssi todella tarpeeseen. Mitä enemmän opiskelen valtio-oppia, sitä enemmän haluan tietää myös taloustieteestä! Aiheesta, josta en olisi kymmenen vuotta sitten olla vähemmän kiinnostunut.. niin sitä ihminen muuttuu! Sen takia Avoin yliopisto onkin mahtava mahdollisuus kokeilla asioita, joihin ei ehkä kuitenkaan halua ainakaan sillä hetkellä paneutua viideksi vuodeksi. Olen nimittäin välillä miettinyt jo taloustieteen opintojakin! Ja vaikka minullakin on jo yksi tutkinto, täytyy myöntää, että mitä enemmän opiskelen, sitä enemmän myös haluan opiskella. Kaukana ovat siis yliopisto-opintojen alkuaikojeni”pakkopulla-ajatukset”.

Luennoilla olemme saaneet kuulla tähän mennessä Smithistä, Marxista, Malthusista, Ricardosta, Millistä ja Keynesistä. Kovin moni edellä mainituista ei ollut minulle tuttu entuudestaan edes nimenä, joten minulla onkin jo nyt hyvin oppinut olo. Kivaa on myös, että kurssin voi suorittaa luentopäiväkirjalla. Ainakin minulle se sopii, sillä tunnen oppivani enemmän, kun voin rauhassa pohtia luentojen teemoja. Tosin sekään ei aina ole helppoa. Varsinkaan jos luennot pitäisi tiivistää yhteen sivuun, niin kuin nyt.

Epätoivonkin hetkiä on koettu. Luennoilla tuntuu nimittäin välillä siltä, että vaikkapa Ricardon ja Malthusin teoriat ovat kaikille jo entuudestaan tuttuja. Tällaisina hetkinä tulee keskittyä vain “omaan suoritukseen” urheilukielellä sanoakseni ja ajatella, ettei tälläkään kurssilla vaadittu valtio-opin perusopintojen lisäksi muita pohjatietoja.

Posted on

Pitkästä aikaa

Viimeksi, kun kirjoitin, oli joulukuu, ja olin valmistautumassa Media ja demokratia -kurssin tenttiin sekä lukemassa demokratian teorioista ja käytännöistä ylipäänsä. Luentokurssin verkkotentti alkoi siis tammikuun lopussa ja kesti viikon, ja kirjatentti taas oli helmikuun alussa. Oli ihan mielenkiintoista tehdä verkkotenttikin, mutta jotenkin se tuntui minusta vähemmän opettavaiselta kuin muut suoritusmuodot ovat olleet. Siinä sai nimittäin pitää muistiinpanoja esillä, kun tenttiä teki. Minulle tulikin tunne, etten oppinut siitä kovinkaan paljoa. Kirjatentti demokratian teorioista ja käytännöistä meni jo melkeinpä rutiinilla. Tosin haluaisin yhä edelleen lukea kirjat useampaan kertaan ennen tenttiä! Se on näin laajoissa kokonaisuuksissa vain mahdotonta, sillä muuten suorituksia tulee vielä hitaammin kuin nyt. Humanistisessa tiedekunnassa se onnistui, kun kokonaisuudet olivat suppeampia ja usein luettavaa oli vain luentomuistiinpanot. Tämä lienee totuttanut minut lukemaan tenttimateriaalin useaan kertaan. En ehkä sen takia oikein luota siihen, että vain yhdellä lukemisella voisi pärjätä tenteissä. Tämän takia teen lukemisen lisäksi työläitä muistiinpanoja, ja usein luen ainakin osan kirjoista kahteen kertaan.

Virallisesti olen siis työtön eli en saa opiskella kuin 5,2 opintopistettä kuukaudessa. Välillä se turhauttaa, ja olenkin joutunut siirtämään tenttejä sen takia. Tämä varsinkin koska minun alallani ei ole kovin paljon töitä tarjolla, joita voisi ylipäätään hakea. Olen siis joutunut olemaan välillä ihan vain “tyhjän panttinakin”, kun en ole voinut opiskella, eikä töitä ole ollut tarjolla, mitä hakea. Sitä luulisi, että arki olisi ihanaa, kun ei tarvitse herätä mihinkään tiettyyn aikaan. Tai kun ei ylipäätään ole kellonaikoja, jolloin pitää mennä töihin. Voin kertoa “kokemuksen syvällä rintaäänellä”, että sekin alkaa tylsistyttämään pidemmän päälle. Sen takia olenkin tehnyt itse itselleni rutiineja, joita noudatan. Herään esimerkiksi joka aamu viimeistään kello seitsemän.

Mitä helmikuun jälkeen sitten on tapahtunut? Demokratian teoriat ja käytännöt -tentin jälkeen olen tehnyt tutkintoa täydentäviä opintoja EU-kokonaisuudesta yliopistolle. Tämä on loistava tapa tehdä keskeneräinen kokonaisuus valmiiksi, sen kuitenkaan hidastamatta valmistumista. Hyvä puoli siinä on sekin, että se on ilmaista. Avoimen opinnot kun tekevät melko ison loven työttömän kukkaroon. Tämän lisäksi sain mahdollisuuden opiskella ainetta, jota ei Avoimessa ole vähään aikaan ollut tarjolla, EU-kokonaisuutta. Kirjoitin ensin esseen Euroopan integraation talous- ja sosiaalihistoriasta ja sen jälkeen Euroopan poliittisen integraation historiasta. Tulinkin siihen tulokseen, että esseiden kirjoittaminen on minulle mieluisin ja paras tapa oppia. Toivoisinkin, että Avoimessakin voisi tulevaisuudessa kirjoittaa enemmän esseitä!

 

Posted on

Joulunalustunnelmissa

Olin ilmoittautunut lauantaiseen Demokratian teoriat ja käytännöt -kurssin kirjatenttiosioon, mutta huomasin viikkoa ennen, etten saa mitenkään kaikkia kolmea kirjaa luettua. Samaan kurssiin kuuluvan luentotentin olin siirtänyt jo suosiolla tammikuuhun. Eli luentokurssi on sitten tammikuussa ja kirjatentti helmikuun alussa. Vähän jännittää, miten noin ison paketin saa noin vähän ajan sisällä sisäistettyä, mutta toivotaan, että kaikki menee hyvin. Tähän asti tentit ovat menneet yllättävän hyvin. Jopa essee Suomen talouspolitiikasta meni todella hyvin, joten en voisi olla tyytyväisempi opintoihini. Mitä siis arvosanoihin tulee. Mutta toki olen ollut erittäin tyytyväinen myös luentojen ja tenttien sisältöihin. Vähän on tosin vaatinut totuttelua se, ettei tenttikirjoja ole voinut lukea useaan kertaan. Kokonaisuudethan ovat niin laajoja, että asiat on omaksuttava melkeinpä yhdellä lukemisella. Mutta kyllä siihenkin tottuu. Ja auttaa, jos tekee muistiinpanoja tärkeimmistä asioista.

Valtio-opin kurssien lisäksi olen ollut myös Oikeustieteen johdanto -verkkokurssilla. Kokemus on ollut erittäin positiivinen. Vaikkei muita kurssilaisia ole voinutkaan nähdä kasvokkain, on moodlessa syntynyt ajoittain vilkastakin keskustelua kurssin esseistä. Ja vielä kun jokainen meistä esitteli aluksi itsensä, tuntuu että kurssikavereista tietää enemmän kun tavallisilla lähiopetuskursseilla. Verkkokurssiin ei siis kuulu yhtään luentoa, vaan kaikki kurssilla käytettävät materiaalit löytyvät netistä. Niiden pohjalta sitten kirjoitetaan esseitä, jotka palautetaan moodle-alustalle. Myös palaute opettajalta tulee moodlen kautta. Kaiken voi siis tehdä juuri silloin kun itselleen sattuu sopimaan, palautuspäivämäärien puitteissa tietenkin. Ainakin minulle tämä on sopinut erinomaisen hyvin. Eli toivoisinkin lisää verkkokursseja Avoimeen!

Mandariinien ja joulukonvehtien syönnin lisäksi ennen joulua pitäisi lukea Pekosen Puhe eduskunnassa. Tämä siksi, ettei tammikuussa tulisi kauhea kiire. Sen lisäksi sain vihdoinkin yhden koekäännöksen tehtäväkseni. Se pitäisi palauttaa huomenna. llalla on sitten tarkoitus suunnata kohti Tukholmaa katsastamaan Cindy Shermanin valokuvanäyttely ja tietenkin myös rentoutumaan syksyn opintojen ja työnhaun jälkeen. Minulla kun on taipumus unohtaa lepääminen ja rentoutuminen opintoihin uppoutuessani. Ulkomailla onkin paljon helpompaa unohtaa kaikki ja keskittyä vain olemaan. Ja näin työttömänä opiskelijana kun ei ole varaa lähteä pidemmälle, saa 2 euron päiväristeily Tukholmassa kelvata!

Oikein hyvää joulua kaikille lukijoilleni ja onnellista uutaa vuotta!

Posted on

Vihdoinkin!

Vihdoinkin pääsin oikeustieteen johdantokurssille; olin jonossa muistaakseni 19. ja siitä huolimatta pääsin niiden joukkoon, jotka verkkokurssin pääsevät aloittamaan. En ole koskaan ennen pelkästään verkossa tapahtuvaa opetusta kokeillut, mutta fiilikset ovat siitä nyt jo positiiviset. Aluksi olemme kaikki esitelleet itsemme ja näin tiedämme paljon paremmin ketä kurssilla on kuin tavallisilla luennoilla, joissa yleensä juttelee ehkä yhden tai kahden kanssa. Muutenkin kurssin aikana on tarkoitus keskustella paljon (tämä tapahtuu siis moodlessa) kurssin tehtävistä sekä  niiden herättämistä ajatuksista ja kysymyksistä. Innokkaana aloitin jo tekemään ensimmäistä sivun pituista esseetä oikeuslähteistä, ja kysymyksiä kyllä heräsi vaikka muille jakaa.. Ennen aloittamistani olin ajatellut sivun pituisen esseen olevan ihan läpihuutojuttu..Mutta täytyy sanoa, että vaikuttaa haastavalta! Mutta kiehtovalta!

Muuten olen tehnyt Naiset, miehet ja talous -kurssin tentin jälkeen kirja-arviota Suomen talouspolitiikan pitkä linja -teoksesta. Tentaattori onneksi antoi minulle mahdollisuuden tehdä kirja-arvion, sillä tentissä en vain pystynyt vastaamaan kirjasta tehtyyn kysymykseen. Olin keskittynyt enimmäkseen Suomen talouden suhdannepolitiikkaan, mutta kysymykset eivät liipanneet läheltäkään aihetta. Kirjoitan siis 12 sivua kirja-arviota, jossa pitäisi olla pari muutakin lähdettä.. Täytyy sanoa, että ainakin minusta tehtävä tuntuu aika haastavalta, vielä kun nämä pari muuta lähdettä pitäisi löytää itse!

Nyt tosin olen pitänyt vapaata opinnoista jo pari päivää, en nimittäin edes muista, koska viimeksi olisin pitänyt vapaata. Eilen olin katsomassa Hurjaruuthin Kosmosta; sirkusta, jossa akrobaatit tekivät huimia temppuja. Suosittelen kaikille, joilla on lapsia tai kummilapsia jne.. Tänään taas olisi tarkoitus mennä illalla ulos. On tätä kyllä odotettukin!

Posted on

Uupumusta

Minun piti tänään herätä kuudelta, sillä tänään olisi Naiset, miehet ja talous -kurssin tentti. En siis ole valmistautunut läheskään tarpeeksi tenttiin, mutta ajattelin mennä kokeilemaan onneani. Tai ainakin katsomaan, millaisia kysymykset ovat. Onnistuin kuitenkin heräämään vasta seitsemältä. Aamupalaksi söin palan marjapiirakkaa, sillä kaipasin jotain piristävää. Olen nimittäin todella väsynyt. Olen lukenut joka päivä viime postaukseni jälkeen Suomen talouspolitiikan pitkää linjaa minulle pitkiä päiviä. En siis ole pitänyt yhtään vapaapäivää, sillä minusta tuntuu, että en ymmärrä Suomen talouspolitiikasta hölkäsen pöläystä. Teksti on täynnä termejä, joita pitäisi tarkistaa sanakirjasta ja siihen ei aikani, eikä kärsivällisyyteni, riitä. Olen käytännössä kirjoittanut koko kirjan uudestaan tehdessäni muistiinpanoja, sillä kaikki tuntuu niin tärkeältä.. Kirjasta tulee luultavasti ainoastaan yksi kysymys, sillä se on vain 1 opintopisteen laajuinen osa yhteensä 6 opintopisteen tenttiä. Eli todennäköisesti stressini on ylimitoitettua!

Kiroan kuitenkin joka päivä mielessäni kaikkia niitä kertoja, kun lintsasin lukiossa. Tai menin muuten vaan helpoimman kautta. En siis koskaan oppinut opiskelemaan lukioaikoina. Ja vaikka olenkin opiskellut aikaisemmin yliopistolla italialaista filologiaa, valtio-oppia, naistutkimusta, viron kieltä ja kulttuuria sekä käännöstiedettä, en voi sanoa oppineeni opiskelemaan yliopistollakaan. Jotain teen kuitenkin oikein, sillä Valta modernissa poliittisessa ajattelussa -kurssin tulokset tulivat tällä viikolla, ja olen tulokseeni enemmän kuin tyytyväinen! Varsinkin kun unohdin vastata yhteen tenttikysymykseen..

Elämäni on siis aikalailla opiskelua, vaikka toki teen työhakemuksiakin. Mol:in ilmoituksiin vastaaminen vain on erittäin turhauttavaa. Yhteenkin paikkaan, johon hain, haki melkein 400 hakijaa.. Eikä vaikuta siltä, että italialaisen kielen tai kulttuurin tuntijoita tarvittaisiin Suomessa ollenkaan. Eikä valtio-oppikaan kuulemma oikein työllistä. Niin mielekästä kuin sen opiskelu onkin, täytyy ehkä miettiä opiskelualaa mikä työllistäisi varmemmin. Tässä iässä sitä kuitenkin kaipaisi jotain työtäkin, ja varsinkin työnteon sosiaalisia puolia sekä rutiineja. Opiskelu on kuitenkin aika yksinäistä puurtamista, varsinkin kun minulla ei tällä hetkellä ole luentojakaan.

IMG_0132

 

Posted on

Kansantaloustiedettä!

Edellisestä tentistä on jo melkein kaksi viikkoa ja nyt odotan jännittyneenä tentin arvosanaa. Olihan kyseessä ensimmäinen noin laaja tentti, minkä olen koskaan tehnyt.

Tentin jälkeen lähdimme parin kaverini kanssa Pietariin rentoutumaan, ja pieni rentoutuminen mojitojen merkeissä olikin todella paikallaan.
Valtio-opin kurssit ovat siis paljon laajempia kuin mihin olen tottunut italialaisen filologian laitoksella. Muistettavaa on paljon enemmän ja täytyy todella tehdä töitä tenttien eteen.

Tänään aloitin vihdoinkin lukemaan Naiset, miehet ja talous -kurssin tenttiin. Onneksi minulla on ruhtinaalliset viisi viikkoa aikaa lukea siihen. Koska olen työtön, en voi opiskella täysipäiväisesti, vaan minun on panostettava myös töiden hakuun. Luku-urakkani aloitin tänään Suomen talouspolitiikan pitkä linja -teoksen ensimmäisistä 25 sivusta. Täytyy sanoa, että ne olivat melkoista hepreaa. En ollut koskaan aikaisemmin kuullutkaan sellaisista termeistä kuin ‘rationaalinen valinta’, ‘tarjontahäiriö’ tai ‘toimiva subjekti’ ja nyt pitäisi yrittää ymmärtää niiden merkitys.. En ole koskaan ennen lukenut kansantaloustiedettä ja tämä kurssi oli kansiksen ja valtio-opin yhteinen. Eli suoraan aineopintojen tasolle kansantaloustieteessä! Minä, joka en ole opiskellut lukiossa edes pitkää matematiikkaa! Onneksi kurssin toinen teos on helpompilukuinen, lukaisinkin sen kurssin aikana kerran jo läpi. Sen lisäksi pitäisi lukea vielä kaksi artikkelia. Töitä siis piisaa tämänkin kurssin tiimoilta.

IMG_0124

Posted on

Moikka kaikki!

Lupauduin mukaan kirjoittamaan blogia Avoimessa minäkin. Koska Avoimessa ei ole fuksiaisia, ei tuutoreita, opiskelijabileistä puhumattakaan, on opiskelu melko yksinäistä puuhaa; muita opiskelijoita tapaa lähinnä luennoilla. Sen takia aloitan nyt bloggaamisen täällä. Ja jos kirjoitan välillä vahingossa italiaksi, johtuu se siitä, että valmistaudun samalla ensi viikon italiankieliseen työhaastatteluun kuuntelemalla italialaista radioasemaa. Eli ciao tutti!

Opiskelen tällä hetkellä valtio-opin aineopintoja, mutta mietin tässä samalla koko ajan ja joka päivä, mikä opinto-ala työllistäisi parhaiten. Valtio-oppi se ei taida olla, niin mielenkiintoista kuin se on tähän asti ollutkin.. Tarkoituksena olisi kuitenkin saada aineopinnnot kasaan ensi syksyyn mennessä, ellen sitten pääse oikeustieteen johdantokurssille ja innostu opiskelemaan enemmänkin oikeustiedettä. Tein tosin juuri Valta modernissa poliittisessa ajattelussa -kurssin tentin, ja koska se tuntui niin teoreettiselta, ilmottauduin myös sosiaalityön johdantokurssille. Huomasin kyllä jo ensimmäisen luennon aikana, ettei sosiaalityö ole kuitenkaan minun juttuni, joten taidan keskeyttää sen heti alkuunsa.

Toinen ala, mikä minua on siis jo kauan kiinnostanut on oikeustiede; olen vain aina ajatellut, että se olisi minulle liian haastavaa ja että lukemista olisi aivan liian paljon. Nyt olen kuitenkin vihdoinkin päättänyt käydä katsomassa, millaista oikeustieteen opiskelu on, jos vain pääsen oikeustieteen johdantokurssille. Ilmottautuessani olin vasta 20. varasijalla: en siis ole ainoa, jota oikeustiede kiinnostaa! Toivotaan, että sinne perustetaan lisäryhmä tai muuten on odotettava kärsimättömänä ilmottautumista kevään ryhmään!

Nyt on mentävä lukemaan Esther Duflon artikkelia Women Empowerment and Economic Development, joka liittyy Naiset, miehet ja talous -kurssiin. Mutta siitä enemmän ensi kerralla!

Posted on

Jos haluat oppia jotakin, opeta sitä

Ystäväni päivitti Facebookprofiiliaan lainaamalla Onnen oivalluksia kirjan tekstiä ‎”Jos joudut lähtemään rakkaasta paikasta, jossa olet asunut ja jonne kaikki eilispäivät ovat syvään juurtuneet, jätä se miten tahansa, mutta älä viivytellen – jätä se taaksesi mahdollisimman äkkiä. Älä käänny katsomaan taaksesi, äläkä erehdy uskomaan, että hetki, jonka muistat olisi parempi siksi, että se kuuluu menneisyyteen. Menneet vuodet tuntuvat turvallisilta, voitetuilta, kun taas tulevaisuus elää pilvessä, joka näyttää matkan päästä pelottavalta. Kun astuu pilven sisään, se hälvenee.”

Tätä samaa ajatusta voi aivan hyvin soveltaa myös opiskelun maailmaan. Opiskeluhan on kuin tuo tuntematon pilvi, johon opiskelija uuden aihealueensa kautta astuu. Ja toisinaan se voi tuntua hyvinkin pelottavalta. Mutta se hälvenee.

Toisaalta noissa alkusanoissa mainitussa tekstissä mainittu paikka, johon ”kaikki eilispäivät ovat syvään juurtuneet” kuvastaa mielestäni jo aiemmin opittua – sitä turvallista.

Ollakseen hyvä opiskelija, on oltava vahvanrohkea. Joskus jopa uhkarohkea. Mitä se sitten merkitsee? Ainakin se tarkoittaa yhteisöllisyyttä muiden opiskelijoiden kanssa. Samojen kokemusten jakamista ja pelon hälventämistä yhteisten keskustelujen muodossa. Hyvät arvosanat ovat tietenkin kaikkien suurin tavoite, mutta mikään ei synny väkisin. On annettava omalle kehitykselle myös riittävästi aikaa. Aikaa kehittyä.

Joskus olen kuullut sanottavan, että jos haluat todella oppia jotakin, opeta sitä! Siinä on vinha perä. Ihminen joutuu opettaessaan muita tarkistamaan tietonsa, koska usein opetustilanteessa moraali ja vastuu tiedon oikeellisuudesta kasvaa vahvaksi. Ja se on suurta viisautta. Tähän luultavasti jo Platon on perustanut omat ajatuksensa ja oppinsa.

Itselleni opiskelu on paitsi henkilökohtaista asioihin syventymistä, myös vahvaa vuorovaikutusta muiden opiskelijoiden kesken. On innostavaa ja ilahduttavaa kuulla muiden näkemyksiä aiheista, jotka ovat itseä askarruttaneet. Ja loppujen lopuksi opiskelussahan on kysymys siitä, että kykenisimme soveltamaan taitojamme tenteissä, työssä ja arjessa yleensäkin.

Kirjoittaja on helsinkiläinen freelancertoimittaja Seppo-Hannu Lahtinen, joka harrastaa urheilua ja viihtyy luonnon äärellä. Kiinnostuksen kohteita mm. Valtio-oppi (Hallinnon- ja organisaation tutkimus), Viestintä, Filosofia ja kielet.