Kohti hajautettuja verkko-oppimisympäristöjä

Manchester Metropolitan University:ssä on meneillään mielenkiintoinen JISC W2C -projekti opetusteknologiapalveluiden uudistamiseksi. Tuossa projektissa kehitetään seuraavan sukupolven hajautettua verkko-oppimisympäristö (DLE) jossa keskiössä toimivaa Moodlea täydennetään widgeteillä, web-serviceillä sekä pilvipalveluilla (cloud-sourced services).

Projektia varten tehtiin huolellisesti taustatyötä (CeLT / LRT Learning Technologies Review) jonka osana mm. arvioitiin aiemmin käytössä olleita palveluita sekä luotiin skenaarioita ja visioita tulevalle. MMU:ssä tehdyissä visioista esittelen tässä neliportaisen luokittelun omista ja ulkoisista opetusteknologiapalveluista, eli miten hajautettu verkko-oppimisympäristö luodaan yhdistämällä organisaation omiin palveluihin muiden tarjoamia palveluita. Luokittelun kriteerinä on yhtäältä palvelun instutionaalinen positio sekä toisaalta mitä opettajalle tarjotaan ja vastaavasti edellytetään käytöltä.
Continue reading Kohti hajautettuja verkko-oppimisympäristöjä

Verkko-opetuksen tuki: mikrotukea vai pedagogista kehittämistä?

Helsingin yliopistossa opetusteknologiakeskus on jo kymmenen vuoden ajan ollut opetushenkilökunnan keskitettynä verkko-opetuksen tukena. Samoihin aikoihin perustettiin erikseen opetuksen kehittämistä johtava ja opetusta tutkiva Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö eli YTY käyttäytymistieteellisen tiedekunnan yhteyteen. OK:n tukena tiedekunnissa ja laitoksilla on toiminut ryhmä verkko-opetuksen tukihenkilöitä lähes koko OK:n 10-vuotisen olemassaolon ajan, ja YTY:n tueksi tiedekuntien opetuksen kehittämisestä vastaamaan saatiin myöhemmin pedagogisten yliopistonlehtoreiden verkosto.

Continue reading Verkko-opetuksen tuki: mikrotukea vai pedagogista kehittämistä?

Sähköistä osaamisesi – miten portfolio voi tukea oppimista?

Onko tentti ainoa tapa arvioida osaamista vai voisiko esimerkiksi portfolion kokoaminen tuoda esiin kattavammin opiskelijan tai opettajan osaamista? Portfolio kertoo tarinan tekijänsä osaamisesta ja se sisältää tiettyyn tarkoitukseen valittuja osioita tai näytteitä portfolion tekijän töistä. Portfoliolla saadaan esiin oppimisprosessi, ei ainoastaan lopputulos ja siinä voidaan tuoda esiin oppimiseen tai osaamiseen liittyviä kokemuksia (process vs. product). Tässä kirjoituksessa tutustutaan lähemmin portfolio-käsitteeseen: mikälaisia portfolioita voi tehdä, mitä portfoliota tehdessä pitäisi ottaa huomioon ja miten sähköiset työkalut voivat tukea portfolion työstämistä ja säilyttämistä.

Portfolioita voi olla monenlaisia: esim. kasvuporftolio esittelee opiskelijan osaamisen kasvua tai muutosta tietyn ajanjakson aikana. Se auttaa kehittämään opiskelijan prosessitaitoja, esim. itsearviointia ja tavoitteenasettelua. Sen avulla voi tuoda esiin vahvuuksia ja heikkouksia. Se tavallaan seuraa opiskelijan kehittymistä tietyllä osaamisalueella. Näyteportfolio puolestaan esittelee osaamista esim. vuoden tai lukukauden lopussa ja kokoaa oppijan parhaat työt esim. eri oppijaksoista. Näyteportfoliota hyödynnetään myös työpaikkahakemukseen liitettävänä osaamisen osoittajana, sillä se esittelee opiskelijan tai hakijan tämän hetkisen osaamisen. Näiden lisäksi voidaan koota myös arviointiportfolio. Se dokumentoi opiskelijan osaamisen ja saavutukset arviointia varten ja arvioi opiskelijan kehittymisen standardeihin tai kriteereihin nähden, toisin sanoen se pistää opiskelijat paremmuusjärjestykseen. Continue reading Sähköistä osaamisesi – miten portfolio voi tukea oppimista?